Ovatko vanhat ihmiset elämänviisaampia kuin nuoret?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olin vaihtarivuotenani kerran historian tunnilla ja opettaja puhui taas tuttuun tapaan jotain yleispätevää ihmisestä ja ihmisyydestä . Puheenaihe kääntyi jotenkin siihen, että nuoret polvet olisivat viisaampia, kuin vanhat polvet koulutuksen ansiosta.

Luokan eturivissä istui paljon kirjallisuutta harrastava, tuleva antropologi-tyttö, joka oli vakuuttunut, että hän on viisaampi, kuin vanhoillinen ja paatunut äitinsä, jonka ajattelu perustui vanhoihin stereotypioihin, sääntöihin ja yksinkertaisuuksiin. Opettaja kuitenkin sanoi: "Äitisi on sinua huomattavasti viisaampi ja vain sillä perusteella, että hän on elänyt sukupolven verran enemmän kuin sinä."

Tyttö tuskasteli närkästyneenä ja epäuskoisena. Hän oli edelleen vakuuttunut ja varma siitä, että hänen nykyaikainen ja avoin ajattelu- ja suhtautumistapa tekevät hänestä viisaammaan kuin äitinsä.

Piilikö opettajan väitteessä totuus? Millä kaikilla tavoilla 50-kymppinen kouluja käymätön on viisaampi kuin esim. 23-vuotias tietoa imevä, lukenut nuori? Mielipiteitä...

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Vastaus löytynee termin "viisaus" määrittelystä. Olettaisin, että opettajalla ja tytöllä oli käytössään eri määritelmät asiasta.

Lapset ovat aina vanhempiaan älykkäämpiä/viisaampia (valitse määrittelysi mukaan kumpi tahansa) koska muuten kehitystä ei maailmassa tapahtuisi eikä olisi koskaan tapahtunutkaan. Ja tuossakin taas sitten pitää määritellä termi "kehitys", sillä joidenkin mielestä ollaan koko ajan menty huonompaan suuntaan.

Ota tuosta sitten selvää...

Vierailija

lapset saattavat olla älykkäämpiä kuin vanhempansa ja tietää joistakin asioista enempää.. mutta käytännön viisaus ja elämäntaito on vanhemmilla huomattavasti parempi, yleensä.

viisaushan on käsittääkseni 'taitoa käyttää omaamaansa tietoa'. älykkyys taas jotain muuta.

tosiaan, kehitystä on vaikea todentaa muutenkuin tieteen alalla.. moraaliltaan ihmiset ovat ottaneet roimaa takapakkia, josta seuraa luonnollisesti useita ongelmia.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Mainio nollatutkimuksen kohde. Voisin arvata tutkimuksen loppupäätelmäksi, että ovat.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Elämänviisaus on yksi viisauden osa-alue.
Elämänviisautta kertyy parhaiten elämällä eikä kirjoista lukemalla.
Mutta jos lukee kirjoista viisautta, voi elää elämänsä viisaasti,
jolloin elämänviisauttakin kertyy paremmin.

IsoJussi
Seuraa 
Viestejä987
Liittynyt16.3.2005

Kyllä sitä elämänviisautta kertyy kun vanhemmaksi elää. Olen oppinut mm. ettei kieltä kannata laittaa pakkasella mattotelineeseen ja ettei sähköpaimeneen kannata kusta.

Same shit, different day...

Vierailija

Kyllähän se keskimäärin niin on, että vanhemmilla ihmisillä on sitä niin sanottua perstuntumaa nuorempia ihmisiä enemmän. Toisaalta nuoremmilla ihmisillä on taas koulutuksen tuomaa henkistä pääomaa aiempia sukupolvia enemmän. Se riippuu sitten vähän asiasta kummalla pääsee pidemmälle. Jossain elinkaaren vaiheessa koulutetusta munasta tulee kuitenkin kouluttamatonta kanaa viisaampi.

Vierailija

Jo otsikossa itsessään on vastaus. Eihän elämänviisautta voi saada muuten kuin elämällä, joten kai automaattisesti vanhemmalla ihmisellä on sitä enemmän, jollei ole tynnyrissä kasvatettu.

En sitten tiedä miten erotella pelkkä viisaus ja elämänviisaus toisistaan.

Tiedolla - mitä koulussa korvasta sisään kaadetaan - ei välttämättä ole asian kanssa mitään tekemistä. Vaikka olisi oppinut filosofian opikirjat kannesta kanteen, ei se sitä tarkoita, että niiden sisällön olisi omaksunut niin, että viisautta omassa elämässään käyttäisi.

Jos yliopistomaailmaa yhtään on läheltä seurannut, voi lopputulos olla päinvastainen. Joskus lukeneisuus = kunnianhimo = pätemisentarve = kypsymättömyys.

Vierailija

Elämänviisaus eli kokemus tietenkin lisääntyy periaatteessa koko ajan. Jokainen voi helposti arvioida asian vaikka omalta kohdaltaan: pitääkö itseään viisaampana vai 'tyhmempänä' kuin vaikkapa kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Yksilöiden välillä taas on tunnetusti suuria eroja niin geenien kuin ympäristönkin tarjoamissa mahdollisuuksissa ja eletyn elämän poluissa, joten otsikon kysymykseen tuskin voi vastata yleispätevästi.

Vierailija

Niin.. Ajatella. Saahan sitä tosiaan elämän viisautta vanhetessaan. Tämä pitää kyllä paikkansa, vaan kuinka ja millä hinnalla.

Mitä kaikkea me suostumme maksamaan siitä vanhenemisesta. En tosiaankaan nyt tarkoita sitä kielen liimaamista siihen mattotelineeseen, tai räkäpalleroiden maistelua. Tosin sitä näkee joskus hiukan isompienkin harrastavan.. liikennevaloissa. Miten sitä ihminen ajatteleekin siellä ratin takana olevansa jotenkin ”yksityisesti”.

Minulla on ollut ilo tutustua ihmisiin, joista näkee, että he ovat sinut itsensä ja vanhenemisensa kanssa. Vanheneminen on tietyllä tapaa kasvamista takaisin lapseksi. Osallahan se on ihan konkreettistakin, saa vaipat ja syötetään…

Eläinten kohdalla olemme usein armeliaita. Vanhuuden päiville päässyt koira saa ylimääräistä huomioita ja hellyyttä osakseen.. Ymmärrämme hyvin, miksi toinen ei heti ensimmäisestä tai toisesta kutsusta tulekaan luokse. Tosin samaan aikaan saatamme olla hämmästyneitä miten hyvinkin hiljaa kuiskattu sana ”makkara” saa ripeää liikettä aikaiseksi.

Ihmiselle tätä vanhenemisen suopeutta ei aina osoiteta.
Elämän iloinen vanhus tietää jo paljon. Se on totta. Mutta voiko elämän viisautta jotenkin aliarvioida lapsessa.
Minusta lapsi lyö laudalta aikuisen kuin aikuisen. Ei tiedossa, vaan suhtautumisessaan elämää kohtaan. Siitä puuttuu kaikki epäluulo, ja ennakko-odotukset. Lapsen elämä on täynnänsä mahdollisuuksia ja oivallusta. Mielikuvituksen ja leikin sinfonia. Äärettömän herkät vaistot eikä mitään teeskentelyä.
Kyky ottaa vastaan ihminen kuin ihminen arvostelematta lainkaan menneitä tai tulevia, ulkonäköä tai yhteiskunnallista asemaa. Ottaa ja olla hetkessä kiinni.

Aikuinen saattaa kadottaa yhteyden lapseen itsessään. Hukkaa luovuuden. Lapselle mikään ei ole mahdotonta, vaarallista tai uhkaavaa, vain pelkkää pulppuavaa iloa.

”Ainoastaan sydämellä näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä” Antoine de Saint-Exupéru teoksesta Pikku Prinssi .

Turha varmasti mainostaa, että pidän erityisesti vanhoista ihmisistä. Sillä silloin parhaimmillaan yhdistyvät elämän viisaus ja paluu sisäiseen lapseen. Elämän luovuuden lähteelle. Ellei sitten ole sattunut havahtumaan ja kasvamaan jo aikaisemmin. Elämä on iloa.

Vierailija

Eihän tässä äitinä olemisessa olisi mitään järkeä, ellen uskoisi että ne Mukulat olis äitiinsä viisaampia.

Isästään puhumattakaan

Mummo

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13265
Liittynyt23.6.2005

Niin no, kun elää ja kokee, niin ehtii nähdä enemmän. Toisaalta sillä on olennaista merkitystä merkitystä miten antaa kokemuksen vaikuttaa itseensä. Tähän liittyy sekin miten jäykkänä ja liikkumattomana konstruktiona itsensä näkee ja miten pitää tällaista näkemystä yllä itsestään.

Kyse on itsetuntemuksestakin. Omien reaktioiden, tunnetilojen ja motiivien tunnistaminen ja suhteuttaminen ympäristöön on tärkeä osa viisautta. "Vaisto" siis kehittyy. Kyse ei olekaan siis pohjimmiltaan viisauden määrittelemisestä vertaamalla itseä muihin, vaan asennoitumalla asioihin oppimisprosessina. Paikalleen jämähtaminen voi usein tuoda autoritaarisuutta, varmuuden ja vallan tunnetta.

Tähän on kuitenkin helppo tuudittautua ja erehtyä käsittämään viisaus vain konformismina, käsityksenä että perinteisiin ja tapoihin mukautuminen on itsessään viisautta. Sama pätee vielä enemmän konfliktien välttämiskyvyn paraneminen kokemuksen ja "pehmenemisen" myötä. Hippifilosofeja mukaillen sanoisin, että "elämä on kokonaisliikunto". Viisauden tiukempi määritteleminen on pitkälti käänteisesti verrannollista tyhmyydelle.

Oikeasti viisas ihminen on aidosti eettisesti valveutunut, kyseenalaistava, pohdiskeleva ja monipuolisesti ympäristöstään kiinnostunut persoona, ei mikään klassinen teepussimietelauseita suoltava joulupukki/-muori. Hän elää, paitsi tiedollisesti, myös tunne-elämältään rikkaana ja luovana ihmisenä. Hänestä hehkuu kaikki se hänen ympärilleen, mikä on hänessä hyvää, ei se mikä on hänessä huonoa. Aito viisaus onkin pitkälti elämään ja sen kunnioitukseen mukautumista ja äärimmäisyyksien sekä dekadenssin yleisempää halveksimista monissa muodoissaan.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Kyllä noissa taisi sisällytettynä nekin mietteet mitä minulla asiasta on. Paljon se riippu itse persoonasta. Ei ikääntyminen automaattisesti tuo mitään viisautta tullessaan. Älykkyys, jos sitä siinä mielessä ajatellaan, kuin vaikkapa Mensan testit, saattaa ja todennäköisesti laskee vanhenemisen myotä. Ainakin omalla kohdallani olen asiasta lähes vakuuttunut. Tuntuu että parikymmpisenä tai nuorempanakin, olisin selvittänyt sen kaltaisia ongelmia helpommin kuin nyt vanhempana.

Asiasta ei ole kongreettista näyttöä ja vaikeaa se olisikin todentaa. Olen sitä mieltä, että jos olisi silloin jonkin testin tehnytkin ja samaa, tai samanluonteista, joissa ongelmaa olisi yritetty muuttaa toiseen muotoon, mutta ratkaisuun tarvittaisiin samanlaista ajattelun kausaalisuutta ei voi enää toista kertaa tehdä objektiivisesti. Ratkaisun algoritmi on jo jäänyt johonkin alitajuntaan ja kyse olisi opitun hyödyntämisestä.

Einsteinin mielestä, tarkoittaen ilmeisesti sen kaltaista hengellistä luovuutta, joka vaatii aikaisemmin totena pidettyjen ajatusmallien hylkäämistä tjs. , tulee vastaan ikä, jossa sellainen ei ole enää mahdollista. Joillakin se 20v, 30v, 40v...jne. Hänelläkin se tuli vastaan aikanaan. E:n vanhoilla päivillään pitämät luennot Princetonissa yhtenäisyysteoriasta eivät vastanneet tietoja jotka oli jo saavutettu muualla. Luentojen liitutaulut lakattiin, ja vietiin varastoon, lieneekö totta? Niin olen lukenut.

Toisaalta äitini, jota en ole koskaan pitänyt erityisen viisaana, osoitti sellaista osaamista, joka ei minulle olisi tullut mieleenkään, mm. seuraavassa tilanteessa: Automatkalla kyydissä olivat itseni lisäksi äitini, mummoni,siis hänen maamonsa, tätini mies ja tätini, joka toimi kuljettajan tehtävässä. Niin kuin joskus käy, pysäytti kyttäauto ja sen sisällä matkanneet tyypit leppoisan matkantekomme. Kyseessä oli epänomaaliin liikennevalvontaan kuuluva yleinen vit***lu toimenpide. Kun nämä juipit lähestyivät kulkuneuvoamme sai mummoni kauhean hepulikohtauksen: "Minä lähen pois täältä, päästäkää minut ulos jne." Me muut emme tilanteessa osanneet tehdä mitään, mutta äitini sanoi rauhallisella ääneellä: "Rauhoitu, ne ottaa sinut kyytiin jos menet ulos hortoileen" Tämän jälkeen tyttö istui kuin tatti kädet ristissä Ford Sierran takapenkillä.

Kohtauksen aiheutti varmaan hänen Tsaarin aikainen suhtautumisensa kasakoihin joitten seuraajiksi hän, sinänsä aivan oikein, mielsi nämä Sisäministerön edusmiehet. Tilannetta pahensi tätini puoliso, joka luonteensa mukaisesti oli aloittanut voimasanoilla höystetyn kommentoinninsa tapahtumien johdosta.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Mitä kauemmin elää, sitä enemmän kerää tietoa eli saa tietoa asioista jota voi sanoa myös kokemukseksi. 60-vuotias on ehtinyt lukea aika paljon enemmän kuin kolme kertaa nuorempi ja nähnyt erilaisia tilanteita ja muiden ihmisten reaktioita niihin.

Olen kyllä huomannut, että älykkyys korreloi viisauteen. Kun on tieteellisesti utelias, kerää tietoa. Koulussakin ihminen on siinä aineessa yleensä hyvä, mikä kiinnostaa. Itseäni kiinnosti historia (kiinnostaa edelleen) ja siksi siinä aineessa olikin hyvät arvosanat.

Tutkijankin työ on tieteellistä uteliaisuutta. Halutaan tietää, miksi jokin aine tekee jotain tai miten tähdet syttyvät ja sammuvat. Uteliaisuuttahan se on. Miksi muuten varsinkin vanhat naiset ovat uteliaita? Heitä ei kiinnosta kvanttifysiikka vaan naapurin nuoren neidin kotiinpaluu lauantai-iltana. Koska tuli ja taas eri miehen kanssa. Ja Matti Nykäsen vankilastapääsy eli julkkisjuorut. Ne nyt kiinnostavat kyllä nuoriakin naisia.

Ihmeellinen käännös on tapahtunut siinä, kun ennen pidettiin vanhaa ihmistä viisaana ja kunnioitettiin. Nykyisin eläkeläisiä pidetään horiskoina jotka suljetaan laitokseen.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Neonmide

Viisauden tiukempi määritteleminen on pitkälti käänteisesti verrannollista tyhmyydelle.

Minäkin ajattelin lähestyä aihettä tyhmyydestä käsin, onneksi tuo aikaisempi venyi jo lopetukseen ja huomasin että neon jo otti asian esille. Käänteisyydestä en ole ihan vakuuttunut, jos oletetaan että ikä toisi viisautta. Ihminen joka on tyhmä 21 vuotiaana joka meillä on täysi-ikäisyyden ikäraja, on kyllä tyhmä 80 vuotta täytettyäänkin, jos elää. Harvoja poikkeuksia on.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Nuoret lukevat kaiken kirjoista koska kouluissa ei opeteta ajattelemaan vaan opettelemaan ulkoa sekä lukemaan matematiikassa tarkat kaavat, mitään ei tarvitse itse oikeasti miettiä. Vanhemmat sukupuolet on opiskellu vähemmän mutta oppinut päättelemään paljon paremmin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat