Diagnoosi F40.1 eli sosiaalisten tilanteiden pelko

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Saako armeijasta vapautuksen jos sairastaa Sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Onko kukaan saanut tai kuinka Varmasti sillä saa vapautuksen. ???

Kuinka sosiiali tilanteiden pelkoon voi hakea apua tai minkälaisia hoitoja siihen on ja paraneeko siittä vai jääkö se kummittelemaan loppu elämäksi.

Jos joku tietää voisi sivistäää mua.

Sivut

Kommentit (29)

Vierailija

Mulla ainakin autto Seromex-lääke, vaikuttava aine on fluoksetiini. Pitää ottaa yli puolen vuoden ajan mutta sitten helpottaa. Esiintymistilanteisiin voi ottaa beetasalpaajia, jotka estävät adrenaliininvaikutusta. Kummatkin ovat reseptilääkkeitä.

Vierailija
tiäremiäs
Onko kellää omia kokemuksia jotka ovat sairastaneet kyseistä tautia tai oiretta.

Eiköhän useimmilla ainakin jossain määrin jossain elämän
vaiheessa. Se että siitä saa sairauden määritteen (F-mitälie),
tarkoittaa että se haittaa elämää. Taitaa tääkin olla aika
tulkinnsanvarainen ongelma. Jos olet ojankaivaja, ei
julkisten tilanteiden pelolla liene paljon merkitystä.

Jos olet työssä, jossa joudut esiintymään, pyydä lekurilta
beetasalpaajia. Net on ihmevempuloita. Jos ei auta,
ón kai sitte kyseessä jotain muuta kuin ylettömiin yltyvä
autonomisen hermoston oireiden aiheuttama sekundäärinen
psyykkinen ongelma. Betasalpaajia käyttävät aikasen monet
esiintyjät (referenssejä ei ole tarjolla muita kuin työpaikkalekurin
henk. koht konsultaatio).

Edit: betablokkereilla saat myös nopeasti esiintymisvarmuuden
hallintaan, jonka jälkeen et niitä tarvi. Siis jos on kyseessä tavallinen
tapaus.

Edit 2: täysin turha piikittelyksi tulkittava lause pois ekasta editistä.

Vierailija

Sosiaalisten tilojen pelkoon,(saattaa liittyä paniikkihäiriötä),paras lääke on ehdottomasti xanor.Mutta se on myös voimakasta riippuvuutta aiheuttavaa jne.Eli on myös haittapuolia.Plussaa on,että se vaikuttaa heti,eikä muutaman kuukauden päästä,niinkuin monet vastaavat lääkkeet.

Vierailija

Paras lääke on pelon kohtaaminen, jos sitä alkaa pakeneen lääkkeillä yms se vain pahenee. Ei tälläsiä tauteja ennenvanhaan ollut olemassa

Vierailija

Ennenvanhaan ei ollut paljon muutakaan. Nykyistä stressiä jne... Tosi typerä vertaus. Noin voi kirjoittaa ainoastaan näistä asioista täysin tietämätön henkilö. Mullakin on ollut paha paniikkihäiriö,vaikka olen aina ollut ns.suuna ja päänä joka paikassa ja tosi hyvin vieraidenkin kanssa juttuun tuleva. Näissä ongelmissa on fyysinen syy,aivojen välittäjäaineiden jonkinlainen epätasapaino. Totta on,että välttämällä kaikkea se saattaa pahentua,mutta toi sun kommentti kohdata pelko,on sama kuin sanoisi sydänkohtauksen saaneelle,että oma moka,mitäs mieteit sitä.

Vierailija
Ville1SuuriI
Sosiaalisten tilojen pelkoon,(saattaa liittyä paniikkihäiriötä),paras lääke on ehdottomasti xanor.Mutta se on myös voimakasta riippuvuutta aiheuttavaa jne.Eli on myös haittapuolia.Plussaa on,että se vaikuttaa heti,eikä muutaman kuukauden päästä,niinkuin monet vastaavat lääkkeet.

Esiintymispelkoon auttaa myös betasalpaajat välittömästi ilman
riippuvuusvaaraa. Eivät kuitenkaan mm. paniikkihäiriöön. Tai
ilmeisesti ainakin huonosti. Paniikkihäiriöön nykyään tarjotaan
kuitenkin käsittääkseni Cipralexia, mikä ei auta kuin parin viikon
viiveellä. on ilmeisesti tehokasta. Ei kai aiheuta silti riippuvuutta?
Xanorista olen joskus kuullut, muttei ole mitään käsitystä
sen vaikutuksista.

Vierailija

F40.1 Sosiaalisten tilanteiden pelko

Lyh: Sosiaalisten tilanteiden pelko
R: Social fobi
E: Social phobias
L: Anxietas socialis
ICD9: 3002
(20.06.1995)

Note_S: Häiriölle on keskeistä toisten ihmisten huomion kohteena olemisen pelko ryhmätilanteissa, mikä johtaa sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Oireet alkavat useimmiten nuoruusiässä. Häiriö on miehillä ja naisilla yhtä yleinen. Oirekuva vaihtelee rajattuihin tilanteisiin, kuten ruokailuun, esiintymiseen tai vastakkaisen sukupuolen kohtaamiseen liittyvistä peloista laaja-alaiseen kaikkia sosiaalisia tilanteita käsittäviin pelkoihin. Keskeinen oire saattaa olla pahoinvoinnin pelko tai joissakin kulttuureissa vaikeus luoda katsekontaktia. Sosiaalisiin pelkoihin liittyy tavallisesti itsetunnon laskua ja arvostelun pelkoa. Henkilö voi valittaa punastumista, käsien vapinaa, pahoinvointia tai virtsaamispakkoa, ja hän saattaa joskus olla vakuuttunut siitä, että jokin näistä ahdistuksen seurauksista on ensisijainen ongelma. Oireet voivat kehittyä paniikkikohtauksiksi. Pyrkimys välttää epämiellyttäviksi koettuja tilanteita on usein huomattava ja se voi ääritapauksissa johtaa lähes täydelliseen sosiaaliseen eristäytymiseen.

&Diagnostiset kriteerit:
A. Jompikumpi seuraavista:
(1) Huomattava pelko huomion kohteeksi joutumisesta tai pelko siitä, että oma käytös olisi sosiaalisesti nöyryyttävää tai nolostuttavaa.
(2) Huomattava pyrkimys välttää tilanteita, missä voisi joutua huomion kohteeksi tai sellaisia tilanteita, missä esiintyy pelko siitä, että oma käytös olisi sosiaalisesti nöyryyttävää tai nolostuttavaa.
Pelot ilmenevät julkisissa ruokailu- tai esiintymistilanteissa, ennestään tuttuja henkilöitä kohdattaessa tai osallistuttaessa rajattuihin ryhmätilanteisiin kuten juhliin, kokouksiin tai opetustapahtumiin.

B. Ainakin kaksi kohdan F40.0 kriteerissä B mainittua ahdistusoiretta on ilmennyt pelkoa aiheuttavassa tilanteessa ja lisäksi todetaan jokin seuraavista oireista:
(1) punastuminen tai vapina
(2) oksentamisen pelko
(3) virtsaamisen tai ulostamisen pelko tai tihentynyt tarve

C. Ahdistuneisuus- tai välttämisoireet aiheuttavat huomattavaa tuskaisuutta ja henkilö tunnistaa, että oireet ovat tilanteisiin nähden kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia.

D. Oireet rajoittuvat kokonaan tai pääasiassa pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin tai niiden ajattelemiseen.

E. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Pelko tai välttämiskäyttäytyminen ei johdu harhaluuloista, aistiharhoista, elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20-F29), mielialahäiriöstä (F30-F39) tai pakko-oireisesta häiriöstä (F42) eikä se liity kulttuurin mukaisiin uskomuksiin.

&Erotusdiagnoosi:
Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyy usein voimakasta julkisten paikkojen pelkoa ja masennusta, jotka molemmat voivat lisätä henkilön taipumusta eristäytyä kotiin. Mikäli sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja julkisten paikkojen pelkoa (F40.0) on vaikea erottaa toisistaan, tulee käyttää jälkimmäistä diagnoosia. Masennusjakson diagnoosia tulee käyttää vain, mikäli häiriö täyttää masennusjakson kriteerit.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
AJT
tiäremiäs
Onko kellää omia kokemuksia jotka ovat sairastaneet kyseistä tautia tai oiretta.



Eiköhän useimmilla ainakin jossain määrin jossain elämän
vaiheessa. Se että siitä saa sairauden määritteen (F-mitälie),
tarkoittaa että se haittaa elämää. Taitaa tääkin olla aika
tulkinnsanvarainen ongelma. Jos olet ojankaivaja, ei
julkisten tilanteiden pelolla liene paljon merkitystä.

Jos olet työssä, jossa joudut esiintymään, pyydä lekurilta
beetasalpaajia. Net on ihmevempuloita. Jos ei auta,
ón kai sitte kyseessä jotain muuta kuin ylettömiin yltyvä
autonomisen hermoston oireiden aiheuttama sekundäärinen
psyykkinen ongelma. Betasalpaajia käyttävät aikasen monet
esiintyjät (referenssejä ei ole tarjolla muita kuin työpaikkalekurin
henk. koht konsultaatio).

Edit: betablokkereilla saat myös nopeasti esiintymisvarmuuden
hallintaan, jonka jälkeen et niitä tarvi. Siis jos on kyseessä tavallinen
tapaus.

Edit 2: täysin turha piikittelyksi tulkittava lause pois ekasta editistä.

Olen työtön, en ole töissä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat