Planeettojen radat ja energia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi kaikki planeetat ovat samalla radalla Auringon ympäri, eivätkä kiertele sen ympäri miten sattuun, ja mistä ne saavat energian siihen että ne pysyvät radoillaan. Eikö esim. Maan nopeus pitäisi hidastua ja imeytyä Aurinkoon.

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Eikös se johdu siitä että aurinkokunta, niin aurinko kuin planeetatkin, on syntynyt yhdestä samaan suuntaan pyörivästä ainejoukosta. Kun tämä joukko kiinteytyi ja eriytyi nykyisiksi osasikseen, sen osaset jatkoivat samansuuntaista liikettään.
Tämä on nykyinen virallinen selitys, ja lienee kaikkein järkevin sellainen myös.

Vierailija

Planeetat kiertelevät Aurinkoa Newtonin lain mukaan, massan hitauden perusteella. Energiahäviöt ovat mitättömiä - noin kahvinkeittimen tarvitsema energiamäärä yhteen kahvikupilliseen per vuosi.

Vierailija

Uranus muodostaa mielenkiintoisen poikkeuksen, koska sen pyörimisakseli on melkein 90 asteen kulmassa aurinkoon nähden, vähän niinku se olis tynnyri joka pyörii radallaan.

Ja tota pyörimisakselin vaihtelua löytyy kyllä aurinkokunnasta aika paljon, ja ei ne planeetat nyt ole ihan samoilla radoilla, eikä ne ellipsitkään ole saman suuruisia, välillä Pluto on lähempänä aurinkoa ku Neptunus, ku sen rata on sen verran soikea.

Sivulta:

Ja päältä:

Ja tohon Ressun toteamukseen etäisesti liittyen, luin eilen Martin reesin kirjoittamasta kirjasta jutun jostain radioaaltoantenneihin liittyvästä tapahtumasta, jossa kävijoitä kehotettiin nostamaan paperilappu jostain astiasta. Siinä luki jotain sellaista että "Tämän lapun nostamiseen käytetty energia on suurempi kuin se energiamäärä, mitä tähän mennessä on vastaanotettu radioaaltoja radioantenneilla."

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005
Armitage
"Tämän lapun nostamiseen käytetty energia on suurempi kuin se energiamäärä, mitä tähän mennessä on vastaanotettu radioaaltoja radioantenneilla."

Kun olen tällainen vastarannan kiiski, väitän täysin intuitiivisesti vastaan. Eiköhän noihin radioantenneihin ole niiden käytön aikana indusoitunut erilaisia radioaaltoja JONKUN verran enemmän kuin mitä paperipalan nostamiseen vaadittava energia on. Jos nyt ajatellaan vaikka yhtä ukonilmaa, josta syntyy myös radioaaltoja. Tai auringon aktiivisuuden auheuttamia radiohäiriöitä.

Vai tarkoittiko Martin Rees jotain erityistapausta, vaikkapa (ulko)avaruudesta vastaanotettuja radioaaltoja? Sen niminen kosmologian ja astrofysiikan professori näkyy löytyvän Cambridgen yliopistosta: Martin Rees.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23119
Liittynyt16.3.2005
kabus
Miksi kaikki planeetat ovat samalla radalla Auringon ympäri, eivätkä kiertele sen ympäri miten sattuun, ja mistä ne saavat energian siihen että ne pysyvät radoillaan. Eikö esim. Maan nopeus pitäisi hidastua ja imeytyä Aurinkoon.

Mikä Maata hidastaisi tyhjässä avaruudessa? Aurinkokunnan syntyteoriat selittävät kyllä ympyräradat hyvin, mutta sitä ei täsmällisesti tiedetä miksi planeetat ovat niillä sijoillaan kuin ovat ja miksi systeemi on niinkin stabiili kuin on. Monen kappaleen painovoimasysteemeillä on yleensä tapana olla pitemmän päälle epästabiileja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23119
Liittynyt16.3.2005
salai
Armitage
"Tämän lapun nostamiseen käytetty energia on suurempi kuin se energiamäärä, mitä tähän mennessä on vastaanotettu radioaaltoja radioantenneilla."



Vai tarkoittiko Martin Rees jotain erityistapausta, vaikkapa (ulko)avaruudesta vastaanotettuja radioaaltoja?

Lienee tarkoittanut radioastronomien mittauksia. Kommunikaatiossa tilanne on toinen ja myös tehoa siirretään pieniä matkoja radioaalloilla joissain sovelluksissa.

Vierailija

Jep, niitä juuri, avaruudesta tulleista radioaalloista, joita on vastaanotettu siihen hommaan rakennetuilla antenneilla oli kyse. Martin Rees on kova luu omalla alallaan. Multiversumin kannattaja.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
kabus
Miksi kaikki planeetat ovat samalla radalla Auringon ympäri, eivätkä kiertele sen ympäri miten sattuun, ja mistä ne saavat energian siihen että ne pysyvät radoillaan. Eikö esim. Maan nopeus pitäisi hidastua ja imeytyä Aurinkoon.

Ei pitäisi. Energiaa tarvitaan nimenomaan radan muuttamiseen, ei sen muuttumattomuuteen. Jotta Maan (rata)nopeus hidastuisi, Maahan pitäisi vaikuttaa jonkin nopeuden suhteen vastakkaissuntaisen voiman. Keskeiskiihtyvyys. joka pitää Maan kiertoradalla, ja joka johtuu Auringon painovoimasta, on kohtisuorassa Maan ratanopeuteen nähden, joten se ei vaikuta siihen. Toisaalta taas jos gravitaatio tulkitaan suhtiksen mukaan avaruuden geometrian muuntumisena, niin silloinhan Aurinkoa kiertävä maapallo matkoaa nimenomaan koko ajan suoraan eteenpäin radallaan, "geodeettisiä viivoja" seuraileln. Ja jatkaa niin kauan kunnes siihen jokin suuntaa muuttava voima joskus vaikuttaa.

Mikä sitten VOISI hidastaa/nopeuttaa Maan ratanopeutta ja täten muuttaa kiertorataa? No, miljoonien ihmisten pomppiminen ei ainakaan. Jokin astronominen kolari voisi siihen kyetä, jos se olisi riittävän suuri. Toisen planeetan törmäys voisi sopivasti suuntautuessaan riittää suistamaan Maapallon nykyiseltä radaltaan. Ei välttämättä sittenkään kuitenkaan Aurinkoon putoamaan tms. Maapallon nykyinen liikemäärä lienee sitä luokkaa, että mikään asteroidi tai komeetta ei merkittäviä muutoksia kykenisi tekemään rataan. Tämä nyt on mutuilua, mutta uskoakseni olen melko oikeilla jäljillä kun arvioidaan karkeasti suuruusluokkia.

PS. Voisit ehkä katsoa vähän tarkemmin aihealuetta ennen viestin postaamista...

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Ei törmäystäkään tarvita. Paha vieraan kappaleen lähiohituskin voisi tehdä tempun. Joku auringon massainen ohittaja, vaikka musta sellainen, voi ottaa myös kiertolaisekseen ohittaessaan. Maa vain jatkaisi mustan kappaleen kiertolaisena eikä mitään havaittaisi ennen kuin päivän ja yön tulo sekaantuisi ja oma aurinko alkaisi kutistua kummallisessa suunnassa. Mustia aurinkoja vilisee varmasti lähellä meitäkin eikä tuollaisia kymmenen kilometrin halkaisijaisia kuolontähtiä näe kovin kaukaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005
Paul M
Ei törmäystäkään tarvita. Paha vieraan kappaleen lähiohituskin voisi tehdä tempun. Joku auringon massainen ohittaja, vaikka musta sellainen, voi ottaa myös kiertolaisekseen ohittaessaan. Maa vain jatkaisi mustan kappaleen kiertolaisena eikä mitään havaittaisi ennen kuin päivän ja yön tulo sekaantuisi ja oma aurinko alkaisi kutistua kummallisessa suunnassa. Mustia aurinkoja vilisee varmasti lähellä meitäkin eikä tuollaisia kymmenen kilometrin halkaisijaisia kuolontähtiä näe kovin kaukaa.

Nyt rupesi pelottamaan tosissaan, aivan kuin kar1:n juttuja lukiessa.

Toisaalta kummallista, että nuo lähellä vilisevät kuolontähdet eivät ole vieneet vuosimiljardien aikana meitä mukanaan. Taidanpa ymmärtää, kiusaavat meitä kuin kissa saaliiksi saamaansa hiirtä. Naattivat, ilkimykset.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23119
Liittynyt16.3.2005
salai

Toisaalta kummallista, että nuo lähellä vilisevät kuolontähdet eivät ole vieneet vuosimiljardien aikana meitä mukanaan. Taidanpa ymmärtää, kiusaavat meitä kuin kissa saaliiksi saamaansa hiirtä. Naattivat, ilkimykset.

Mustan lukeneeni, että joskus on tehty laskelmia tähtien lähiohituksista Aurinkokunnan syntyyn liittyen. Ne ovat äärimmäisen harvinaisia. En nyt muista, olisiko ollut peräti niin että jos aurinkokunnan syntyyn tarvittaisiin tähtien lähiohitus, sellaisia ei olisi linnunradalla kovinkaan montaa, vaikka tähtiä on jotain 1E10 ja vuosia on takana saman verran.

Vierailija

Tähtiä on 1E11 meidän linnunradassa, ja jokaista linnunradan tähteä kohden on olemassa n. 5000 tähtimäärältään vastaavaa galaksia.

Mut sen verran harvassa ovat, että vaikka pari galaksia liukuis toistensa läpi, niin monikaan niistä aurinkokunnista ei saisi mainittavia häiriöitä toisen galaksin tähdistä, ja vielä harvempi törmäis toisiinsa. Täällä on enemmän tyhjää tääl univerzumissa ku täyttä. Ohan se sama juttu atomienkin suhteen. Jos atomiydin olis appelsiinin kokoinen, niin elektronit olis herneitä n. 100 metrin etäisyydellä siitä, jos tämmöinen todella karkea metafora sallitaan. Kaikki siinä välillä olis siis ei mitään, tai jotain, mut ei ainetta, tilavuutta ehkäpä.

MrKAT
Seuraa 
Viestejä2234
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Joku auringon massainen ohittaja, vaikka musta sellainen, voi ottaa myös kiertolaisekseen ohittaessaan. Maa vain jatkaisi mustan kappaleen kiertolaisena eikä mitään havaittaisi ennen kuin päivän ja yön tulo sekaantuisi ja oma aurinko alkaisi kutistua kummallisessa suunnassa. Mustia aurinkoja vilisee varmasti lähellä meitäkin eikä tuollaisia kymmenen kilometrin halkaisijaisia kuolontähtiä näe kovin kaukaa.

Ei näe mutta "tuntuu". Joka suunnassa on tarkkailun alaisena kvasaareja, pulsareita, muuttuvia tähtiä, eksoplaneettoja jne. Jos joku auringon massainen tulisi edes jonnekin Pluton etäisyydelle, niin me (näppituntumalta katsoen) pitäisi havaita selvä=valtava systemaattinen muutos epäisotrooppisesti tietyissä suunnissa noiden spektreissä ja pulsarien sykleissä kuolontähden meihin ja aurinkoomme aiheuttaman vetovoiman ja kiihtyvyyden takia. Me ja aurinko siirtyisimme noin ½ miljoonaa km.. se taatusti näkyisi mittauksissa.

Tyypillisellä 100 km/s nopeudella Pluton etäisyydeltä kestäisi pari vuotta, ainakin sen verran armonaikaa..

Eksoplaneettaprojekteissa havaitaan jo 1m/s muutokset /muutama vuosi.
Näppituntumalla tästä laskien arvioisin ettei ainakaan 400 AU:n eli 10x pluton etäisyyden päässä ole auringon massaisia kuolontähtiä -> about parikymmentä vuotta armonaikaa lisää.

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

Vierailija

Itseasiassa, mistä me voimme tietää onko aurinkokunta samassa tasossa linnunradan tasoon nähden, vai tiedämmekö ollenkaan? Eli planeettojen radathan voisivat olla 90 asteen kulmassa galaksiin verrattuna, vai voisivatko?

Käsittääkseni olemme oikein päin, mutta tuskin kaikki tähdet(/niiden planeetat) ovat.

Vierailija

Kappaleet pysyvät radoillaan kun painovoima ja keskipakoisvoima ovat yhtä suuret, mutta mitenkä Auringon painovoima voi vaikuttaa Oortin pilveen asti eli jopa kahden valovuoden päähän.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat