Ydinpolttoainekierto

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija
Kosh
Tietenkin samassa laitoksessa voi olla useita erillisiä prosessilinjoja, omansa niin pommeille kuin polttoaineellekin, mutta se on sitten taas asian ohi menevää saivartelua

Hyvä. Nyt siis kuva on tällainen:

Ydinpolttoainekierto

Rikastuslaitoksen valvonta on oleellista. IAEAlle aiheutuu päänsärkyä, kun sen pitäisi kyetä enemmän kuin saivartelemaan valvontatietojensa ja epäilyjensä kanssa.

Mun mielestä ydinpolttoainekierrosta on nyt selvitetty yksi IAEAlle päänsärkyä aiheuttava kohta. Uraanin rikastus ei ole ainoa, vaikkakin tällä hetkellä esilläolevin ongelma (vrt. Iranin halu rikastaa uraania rauhanomaiseen käyttöön) ydinpolttoainekierrossa.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Vastaaja_s24fi

Rikastuslaitoksen valvonta on oleellista. IAEAlle aiheutuu päänsärkyä, kun sen pitäisi kyetä enemmän kuin saivartelemaan valvontatietojensa ja epäilyjensä kanssa.



Mitä tarkoitat? Luuletko etteivät IAEA:n tai IEA:n asiantuntijat erota siviilikäyttöön ja sotilaskäyttöön (tai siis reaktoripolttoaineen ja pommipolttoaineen valmistukseen) tarkoitettuja rikastuslaitteistoja toisistaan? Meinaatko, että rikastamoa tarkastamaan lähetetään joku akdulla sattumalta ohi menossa olltu jalankulkija, joku Vastaaja-uuno joka ei ymmärrä ydinteknologiasta hölkäsen pöläystä?

Vastaaja_s24fi

Mun mielestä ydinpolttoainekierrosta on nyt selvitetty yksi IAEAlle päänsärkyä aiheuttava kohta. Uraanin rikastus ei ole ainoa, vaikkakin tällä hetkellä esilläolevin ongelma (vrt. Iranin halu rikastaa uraania rauhanomaiseen käyttöön) ydinpolttoainekierrossa.

Sinä olet selvittänyt itsellesi useinkin asioita joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Kyllä, IEA on huolissaan mahdollisuudesta rikastaa pommimateriaaleja maailmalla koska maailmanlaajuista kontrollia ei ole (eli kukin valtio voi tehdä itse mitä haluaa). Minäkin olen. IAEA ei ole huolissaan mahdollisuudesta rikastaa ydinreaktoripolttoainetta. Minäkään en ole. Miksi kukaan olisi? Vielä kerran: ydinpommimateriaali on täysin eri asia kuin reaktoripolttoaine. Sitä ei tehdä samalla laitteistolla ja prosessilla. Toisaalta edelleen kuka tahansa voi tehdä pomminsa muilta salaa tai muiden tieten niin halutessaan ilman ydinvoimaloita ja niiden polttoaineensaanniin turvaavia rikastamoitakin. Joten ydinvoimaloidne hyödyntämisen kieltäminen ei siis auta yhtikäs mitään pommiuhkaan. Se vain tuottaa suuria ongelmia energiantuotantoon - tarvitaan rutkasti lsiää kapasiteettia korvaamana ydinvoimalat. Polttamiseen perustuva energia on toistaiseksi ainut laajalti kilpailukykyinen vaihtoehto tähän, ja sittenkin käytännössä mahdollista on turvautua vain pääasiassa fossiileihin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh
Vastaaja_s24fi

Rikastuslaitoksen valvonta on oleellista. IAEAlle aiheutuu päänsärkyä, kun sen pitäisi kyetä enemmän kuin saivartelemaan valvontatietojensa ja epäilyjensä kanssa.



Mitä tarkoitat? Luuletko etteivät IAEA:n tai IEA:n asiantuntijat erota siviilikäyttöön ja sotilaskäyttöön (tai siis reaktoripolttoaineen ja pommipolttoaineen valmistukseen) tarkoitettuja rikastuslaitteistoja toisistaan?



En. IAEAlla vaikeuksia valvoa rikastamoiden käyttöä. Siitä osoituksena Iran, jonka rauhanomaisen uraaninrikastuslaitoksen käyttöä IAEA (+EU + USA) epäilee. Taisi mennä jo YK:n turvallisuusneuvostoonse asia.

Kuvittele tässä kuvassa rikastamon paikalle se Iranin rauhanomainen uraanirikastamo ja tee johtopäätös, mitä IAEA tietää ydintekniikasta:

Ydinpolttoainekierto

IAEA ei ole huolissaan mahdollisuudesta rikastaa ydinreaktoripolttoainetta.



IAEA on huolissaan ydinmateriaalin leviämisestä asekäyttöön. Siitä muutama uutinen:

YK:n työryhmä varoittaa raportissaan, että ydinasekehittely voi riistäytyä käsistä. Työryhmä katsoo ydinsodan uhan kasvaneen viime vuosina.

Maailman turvallisuusuhkia kartoittaneen kansainvälisen diplomaatti- ja poliitikkoryhmän mukaan ydinuhka on suurempi huolenaihe kuin terrorismi, sairaudet ja ympäristön saastuminen.

Ydinuhan vähentämiseksi työryhmä ehdottaa, että rikastettua uraania ei-siviilitarkoituksiin käyttävien laitosten rakentaminen tulisi lopettaa. Uraanipolttoaineen jakelu tulisi antaa atomienergiajärjestö IAEA:n vastuulle siihen saakka, kunnes maailmanlaajuinen turvallisuusjärjestelmä on saatu luotua.
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id3573.html

ElBaradei: Ydinterrorismi todellinen uhka
Ydinaseilla tehtävät terrori-iskut ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtajan Mohamed ElBaradein mukaan todellinen ja ajankohtainen uhka. Ydinterrori-iskujen estämisessä on kyse kilpajuoksusta aikaa vastaan, ElBaradei sanoi maanantaina Australiassa.
...
ElBaradein mukaan ydinaseiden valmistamiseen tarvittavan teknologian saatavuuden helpottuminen osoittaa, että nykyistä valvontajärjestelmää on uudistettava.

http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/ ... ,1:0:0:0:0:




...
ElBaradei varoittaa ydinmateriaalin leviämisestä

IAEA:n johtaja Mohamed ElBaradei vaatii New York Times -lehdessä yrityksiä kiristämään ydinmateriaalin valvontaa. Hänen mukaansa ydinasetietoa on saatavilla helposti pitkälle kehittyneen verkoston avulla.

ElBaradein mukaan nykymenolla terroristit pääsevät lopulta käsiksi ydinmateriaaliin ja teknologiaan tai jopa itse aseisiin.

Hän pitää ydinmateriaalin leviämistä tuhon tienä.

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?acti ... &id=160559

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Vastaaja_s24fi
Kosh
Vastaaja_s24fi

Rikastuslaitoksen valvonta on oleellista. IAEAlle aiheutuu päänsärkyä, kun sen pitäisi kyetä enemmän kuin saivartelemaan valvontatietojensa ja epäilyjensä kanssa.



Mitä tarkoitat? Luuletko etteivät IAEA:n tai IEA:n asiantuntijat erota siviilikäyttöön ja sotilaskäyttöön (tai siis reaktoripolttoaineen ja pommipolttoaineen valmistukseen) tarkoitettuja rikastuslaitteistoja toisistaan?



En. IAEAlla vaikeuksia valvoa rikastamoiden käyttöä.



Niin on. Mitä sitten? Jos olisi se maailmanlaajuinen valvontajärjestelmä, jota ehdotetaan ja joka tullee myös joskus, sitten ei ole. Tokihan nykyisinkin yksittäiset valtiot ja niiden tiedusteluelimet, kuten nyt vaikkapa USA pitävät tarkkaan kirjaa ja tietävät kuka tekee missä ja mitäkin. Ei asian hoitaminen teknisesti ole ollenkaan mahdotonta; kyse on vain siitä että saadaan maailmanlaajuinen elin pystytettyä tätä varten. Ja mikä tärkeintä, että saadaan kaikki valtiot mukaan. Mikään kielto, valvonta tai rajoitus ei koske ensimmäistäkään valtiota, joka päättää että se ei sitä koske. Uraania on kaikkialla ja kaikkien saatavilla ja tekniikka on myös vain tekniikkaa - ei mitään mahdotonta kminkään tahon kehittää. Olisi idioottimaista nykyhetken mahdollisten epävarmuustekijöiden ja pineten riskien takia pommien valmistusken suhteen tehdä katastrofaalinen tuhotyö ihan toiselle elämänalueelle; energiantuotannolle; kieltämällä ydinvoima. Ja kun se katastrofi ei tosiaankaan jäisi vain energia-alan ongelmaksi, siitä kärsisi ihmiskunta ja koko maailma.

Vastaaja_s24fi

Siitä osoituksena Iran, jonka rauhanomaisen uraaninrikastuslaitoksen käyttöä IAEA (+EU + USA) epäilee. Taisi mennä jo YK:n turvallisuusneuvostoonse asia.



Niin. Ja mitähän tekemistä tällä on esimerkiksi Suomen ydinvoimaloiden kanssa, tai yleisemminkään ydinpolttoaineen kierron kanssa?

Vastaaja_s24fi

Kuvittele tässä kuvassa rikastamon paikalle se Iranin rauhanomainen uraanirikastamo ja tee johtopäätös, mitä IAEA tietää ydintekniikasta:

Tuossa oli taas se kuva. Joo, se jäi vähän vähemmälle huomiolle, sikäli että luulin sen olleen käsitellyn jo puhki ja pahki. Se siis vääristää kuvaa, koska antaa virheellisesti ymmärtää, että sama rikastuslaitos tuottaisi sekä pommeihin että reaktoriin kelpaavaa materiaalia, ettäkö materiaalivirta olisi ainoastaan pommeihin päin (nykyäänhän nimenomaan suunta on päinvastainen; pommimateriaalista tehdään rekatoripolttoainetta), ja että myös se jo mainittu käytetynkin polttoaineen kierrätys uudeksi reaktoripolttoaineeksi että loppusijoitus tuotsa puuttuvat. Tuossa on siis hyvin epärealistinen, harvinainen ja valikoitu osakokonaisuus koko polttoainekierrosta. Se kuitenkin varmasti selittyy alkuperäisellä yhteydellä, jossa tuo on ensi kerran julkaistu, jos ja kun kyseessä on ollut nimenomaan Iranin pommihanke. Siksi kuvan käyttäminen muka yleisesti pätevänä kaaviona on huijausta ja valehtelua.

Reaktoripolttoaineellahan ei edeleenkään pommeja tehdä, joten sikäli sillä ei ole asekäyttöarvoa eikä sitä voi linkittää tuohon uutiseen. Sen sijaan toki, kuten ilmeisetsi juuri tuoss auutisessakin tarkoitetaan, jalostustoiminta, jossa rekatoripolttoaineesta rikastetaan pommipolttoainetta, tulisi kieltää. Sehän riittää toteutuneena estämään täysin ydinpommien tehtailun, johon juuri pyritäänkin. En ymmärrä, miten ihmeessä saat tuosta raavittua minkäänlaista argumenttia ydinenergiatuotantoa vastaan. Tässähän se pointti onkin; ydinpommien uhka voidaan ehkäistä kielätmällä ydinpommien ja niihn tarvittavan materialain valmistus ja valvomalla tätä. Sen sijaan sitä ei voida sen enempää estää rajoittamalla ydinenergiaa tai sen polttoaineita, kuin että ydinenergian laajamittainen käyttö mahdollistaisi yhtään sen enempäää pommitehtailua kuin nollakäyttökään. Mielenkiintoinen oheisseikka on edelleenkin se, että energiantuotanto reaktorissa on ainut varma tapa TUHOTA ydinpommien fissiilimateriaaleja.

Kuinka kauan aiot jatkaa tuon täydellisen VÄÄRISTELEVÄN kuvasi kopypastettamista? Onko sinusta noin ihanaa kun pääset valehtelemaan, ettet saa siitä koskaan tarpeeksi?

Onhan sinulla varmasti muuten tuohon kuvaan lupa tekijänoikeuksien haltijalta? Alkaa olla jo niin ammattimaista ja ainakin järjestelmällistä tuo toimintasi, ettei sitä enää voine hyväksyä pelkästään merkitykseltään vähäisenä rikkomuksena, jos levittelet kuvaa ilman lupia. Yksi tai kaksi kertaa keskustelun seassa varmasti menisi vielä läpi sormien kohtuullsienkin järkeviltä oikeuksein haltijoilta, mutta kymmeninä kopioina kuvan toistaminen varmasti alkaa jo herättää mielenkiintoa inhimillisemmissä lakimiehissäkin. Ihan vaan omaa turvallisuuttasi ajattelen - riski saada korvausvaade tai haaste raastupaan kun on takuulla jo kohdallasi tuhansia kertoja suurempi kuin kohdata koskaan elämässäsi ydinvoimalaonnettomuuden terveysvaikutus.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh

Vielä kerran: ydinpommimateriaali on täysin eri asia kuin reaktoripolttoaine. Sitä ei tehdä samalla laitteistolla ja prosessilla. Toisaalta edelleen kuka tahansa voi tehdä pomminsa muilta salaa tai muiden tieten niin halutessaan ilman ydinvoimaloita ja niiden polttoaineensaanniin turvaavia rikastamoitakin.

Jos ajatellaan aluksi vaikkapa sitä miten rikastuslaitokset, sanotaanko kaasudiffuusioon ja sentrifugointiin perustuvat, toimivat. Uraani muutetaan uraanihexafluoridiksi, joka vähän yli 60 asteessa sublimoituu. Kaasu laitetaan sitten ensimmäiseen rikastusvaiheeseen (esim. sentrifugiin) mistä saadaan ulos sekä U-235:n suhteen rikastunut että köyhtynyt massavirta. Tämä kun toistetaan tarpeeksi monta kertaa laittamalla rikastunut seuraavaan sentrfugiin ja köyhtynyt edelliseen, niin syntyneessä ns. kaskadissa saadaan rikastettua uraani halutunlaiseksi.

Eli ihan sama laitteisto käy. Pommimateriaalin tuottaminen vain yleisesti ottaen vaatii useamman rikastusvaiheen kuin polttoaineen tuottaminen. Ydinpolttoainetta tuottavan rikastuslaitoksen tuotantolinja voidaan uudelleenjärjestellä tuottamaan pommimateriaalia ja päin vastoin. Koska reaktorit kuluttavat pommeihin verrattuna paljon U-235:ttä, niin teollisen skaalan rikastuslaitos on varsin tehokas pommimateriaalin tuottaja tarvittaessa. Tällä voi olla jotain merkitystä kriisitilanteessa, kun valvonnalla ei ole väliä, ja silloin kun valvontaa ei ole. Ongelma on myös se, että tuo teknologia on levinnyt huonoihin käsiin.

Vierailija
Hexa
Jos ajatellaan aluksi vaikkapa sitä miten rikastuslaitokset, sanotaanko kaasudiffuusioon ja sentrifugointiin perustuvat, toimivat. Uraani muutetaan uraanihexafluoridiksi, joka vähän yli 60 asteessa sublimoituu. Kaasu laitetaan sitten ensimmäiseen rikastusvaiheeseen (esim. sentrifugiin) mistä saadaan ulos sekä U-235:n suhteen rikastunut että köyhtynyt massavirta. Tämä kun toistetaan tarpeeksi monta kertaa laittamalla rikastunut seuraavaan sentrfugiin ja köyhtynyt edelliseen, niin syntyneessä ns. kaskadissa saadaan rikastettua uraani halutunlaiseksi.

Eli ihan sama laitteisto käy. Pommimateriaalin tuottaminen vain yleisesti ottaen vaatii useamman rikastusvaiheen kuin polttoaineen tuottaminen. Ydinpolttoainetta tuottavan rikastuslaitoksen tuotantolinja voidaan uudelleenjärjestellä tuottamaan pommimateriaalia ja päin vastoin. Koska reaktorit kuluttavat pommeihin verrattuna paljon U-235:ttä, niin teollisen skaalan rikastuslaitos on varsin tehokas pommimateriaalin tuottaja tarvittaessa. Tällä voi olla jotain merkitystä kriisitilanteessa, kun valvonnalla ei ole väliä, ja silloin kun valvontaa ei ole. Ongelma on myös se, että tuo teknologia on levinnyt huonoihin käsiin.

Tekniikka on myös kehittynyt. Rikastuslaitos ei enää ole massiivinen sähkösyöppö, jota on mahdotonta piilotella.

Siitä seuraakin mielenkiintoinen tilanne. Kun ydinvoimaloiden polttoaineena uraanin heikentyneen saatavuuden vuoksi aletaan enemmän ja enemmän käyttää ydinmateriaalin kierrätystuotteita, joku voi pienellä huomaamattomalla rikastamolla tehdä pommimateriaalia uraanista - sitä kun ei pommiin tartte paljon maasta 'raapia'.

Vierailija

"Uraani on maankuoressa yleinen alkuaine. Sitä riittää tuhansiksi, kenties kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin. Sille ei tunneta muuta käyttöä kuin ydinfissiossa energian tuotto."

Tykinammukset ja vastapainot kuuluvat joukkoon.

"Ydinasekelpoisen uraanin pitää olla vähintään 90%:sesti U-235:ttä, mikä edellyttää ihan omaa, erillistä jalostusprosessiaan."

Niin, mikä lie weapons grade virallinen määritelmä. Kyllä 80 % toimii vielä ihan hyvin mikä huomattiin Hiroshimassa, vaikka mitä isompi sitä parempi.

"Prosessissa puoli kuutiometriä polttoainetta riittää tuottamaan gigawatin teholla sähköä vuoden, nykytenkiikalla."

Puolikuutiota UO2:sta = 5500 kg. Olkiluodossa vaihdetaan vuosittain yli 20 tonnia polttoainetta ja teho on jotain 850 MW.

"Radioaktiivisuushan tarkoittaa aineen radioaktiivisten hajoamisten määrää aikayksikössä, ja myös täten sen ionisoivan säteilyn kvanttien määrää aikayksikössä."

Radioaktiivisuus on ytimen ominaisuus. Aktiivisuus on hajoamisten lukumäärä sekuntia kohden. Säteilykvantteja syntyy yleensä yksi tai kaksi per hajoaminen.

"Mitä suurempi radioaktiivisuus, sen nopeammin se pienenee - mitä pienempi radioaktiivisuus, sen turvallisempaa aine on ja sen pidempi sen puoliintumisaika (aika jonka kuluessa isotooppien määrä puolittuu)."

Ei aktiivisuudesta voi suoraan päätellä vaarallisuutta. Säteilyn laatu ja energia tulee ottaa huomioon, kuten myös yleinen myrkyllisyys, aineen olomuoto ja taipumus varastoitua elimistöön.

"Polttoaine itsessään on edelleenkin keraamista, joten se ei vuoda, haihdu, liukene eikä karkaa."

Käytetyssä polttoaineessa on kaasumaisia ja liukenevia aineita. Myös itse uraani liukenee, joskaan ei kovin voimakkaasti.

"Jos käytetty ydinpolttoaine oli määrä loppusijoittaa, se voidaan tehdä esimerkiksi geologisesti loppusijoittamalla, mitä menetelmää IEA suosittelee aj johon YK kannustaa sen turvallisuden vuoksi. Ydinjäte sijoitetaan tässä menetelmässä syvälle vakaaseen ja ehyeen peruskallioon"

Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Kanadassa. Muualla luultavasti myös tuhkakiveen, saveen ja suolamuodostumaan.

"Tällainen ratkaisu kestää vähintään satoja tuhansia vuosia kaikkea kemiallista rasitusta, sekä todennäköisesti myös äärimmäisen epätodennäköisen mekaanisenkin rasituksen."

Mekaanista rasitusta jääkauden loppuvaiheilla se ei välttämättä kestä, jos mälli osuu kohdalle.

"Säiliöt ovat suojatut virtaaviltakin vesiltä, joita tuossa syvyydessä ei esiinny."

Kyllähän siellä pohjavesi virtaa hitaasti.

"Siitä vatsaa ensisijaisesti eristävä savimassa. Toisekseen kuparisäiliöt ovat kemiallisesti inaktiivisia; vain vahvimmat hapot ja eriskummalliset, toistaiseksi tuntemattomat luonnoreaktiot voisivat säiliöitä vahingoittaa."

Eivät ne ole tuntemattomia. Mm. sulfaattien pelkistyminen mahdollisesti mikrobien vaikutuksesta vetysulfideiksi korrodoi kuparia oikein hyvin. Bentoniittisaven on tarkoitus suojata myös tuolta.

"Kolmanneksi, vaikka säiliötkin äärimmäisen epätodennäköisyyden toteutuessa rikkoutuisivat, on jäte edelleen keraamista; se ei liukene, ei kasuunnu, eikä vuoda. Jäte jää yhä niille sijoilleen.Vain vahvimmat rikkihappoyhdisteet voivat liuottaa aineksia - sellaisten samainen loppusijoitusluolaan ja yhteyteen jätteen kanssa olisi jo astrologisen luokan epätodennäköinen taopahtuma - todennäköisempää on aurinkomme ennenaikainen satunnainen räjähtäminen."

Mistä tällaista propagandaa on löydetty? Nettihän on täynnä tutkimustuloksia ydinjätteen kulkeutumisanalyyseistä. Myös peruskemia hallitseminen auttaa asiaa.

"Vain tietyt reaktorityypit tuottavat suoraan ydinasekelpoista materiaalia - sellaisia ei kuitenkaan ole rakennettu"

Ei siis ole rakennettu raskasvesireaktoreita ja kaasujäähdytteisiä reaktoreita siviilikäyttöönkö? Mitä ne sitten ovat Englannissa, Kanadassa ja Intiassa?

"eikä näillä näkymin ole tarvettakaan; ydinaseita ei juuri mikään maa havittele, ne jotka havittelevat, pystyvät sen tekemään helpomminkin, ja uraanin ollessa halpaa ja saatavilla, sähköntuotanto sellaisella reaktorilla ei yksinkertaisesti kannata."

Siis CANDU:lla ei kannata tuottaa sähköäkö? Mikä voisi tarvittaessa olla helpompaa pommimatskun tuottamista kuin erotella omasta ydinjätteestä? Muussa tapauksessa pitäisi luoda salainen organisaatio laitoksineen ja rahoituksineen sitä tuottamaan.

"Kierrätyksen vaativuus on lähinn äsiinä, että ydinpolttoaine on kemiallisesti erittäin inaktiivista, ja vaaditaan todella vahvoja happoja ja hankalia prosesseja keraamisten nappien liuottamiseksi muotoon, jossa eri aineet voidaan erotella."

Vahvoja happoja tarvitaan sen takia, että halutaan erotella uraani ja plutonium nopeasti ja helposti muusta massasta. Niillä se saadaan liukenemaan oikein hyvin.

"Toivottavasti tähän TÄSMÄLLEEN otsikon ja aiheen mukaisene kirjoitukseeni saan ASIALLISIA kommentteja. En henkilöön meneviä, enkä muitakaan lapsellisia paniikkireaktioita. Pyydän osoittamaan mahdolliset asiavirheet ja perustelemaan niiden virheellisyys tekstistä"

Toivottavasti täyttää nuo ehdot. Valitettavasti ydinvoiman innokkaimmat puolesta puhujat julkaisevat myös vähemmän tosia juttuja ydinvoimasta. Pitää olla tarkkana kun lukee. STUK:in matsku on siinä mielessä suositeltavaa asiasta kiinnostuneille.

Vierailija
Hexa
"Uraani on maankuoressa yleinen alkuaine. Sitä riittää tuhansiksi, kenties kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin. Sille ei tunneta muuta käyttöä kuin ydinfissiossa energian tuotto."

Tykinammukset ja vastapainot kuuluvat joukkoon.

"Ydinasekelpoisen uraanin pitää olla vähintään 90%:sesti U-235:ttä, mikä edellyttää ihan omaa, erillistä jalostusprosessiaan."

Niin, mikä lie weapons grade virallinen määritelmä. Kyllä 80 % toimii vielä ihan hyvin mikä huomattiin Hiroshimassa, vaikka mitä isompi sitä parempi.

"Prosessissa puoli kuutiometriä polttoainetta riittää tuottamaan gigawatin teholla sähköä vuoden, nykytenkiikalla."

Puolikuutiota UO2:sta = 5500 kg. Olkiluodossa vaihdetaan vuosittain yli 20 tonnia polttoainetta ja teho on jotain 850 MW.

"Radioaktiivisuushan tarkoittaa aineen radioaktiivisten hajoamisten määrää aikayksikössä, ja myös täten sen ionisoivan säteilyn kvanttien määrää aikayksikössä."

Radioaktiivisuus on ytimen ominaisuus. Aktiivisuus on hajoamisten lukumäärä sekuntia kohden. Säteilykvantteja syntyy yleensä yksi tai kaksi per hajoaminen.

"Mitä suurempi radioaktiivisuus, sen nopeammin se pienenee - mitä pienempi radioaktiivisuus, sen turvallisempaa aine on ja sen pidempi sen puoliintumisaika (aika jonka kuluessa isotooppien määrä puolittuu)."

Ei aktiivisuudesta voi suoraan päätellä vaarallisuutta. Säteilyn laatu ja energia tulee ottaa huomioon, kuten myös yleinen myrkyllisyys, aineen olomuoto ja taipumus varastoitua elimistöön.

"Polttoaine itsessään on edelleenkin keraamista, joten se ei vuoda, haihdu, liukene eikä karkaa."

Käytetyssä polttoaineessa on kaasumaisia ja liukenevia aineita. Myös itse uraani liukenee, joskaan ei kovin voimakkaasti.

"Jos käytetty ydinpolttoaine oli määrä loppusijoittaa, se voidaan tehdä esimerkiksi geologisesti loppusijoittamalla, mitä menetelmää IEA suosittelee aj johon YK kannustaa sen turvallisuden vuoksi. Ydinjäte sijoitetaan tässä menetelmässä syvälle vakaaseen ja ehyeen peruskallioon"

Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Kanadassa. Muualla luultavasti myös tuhkakiveen, saveen ja suolamuodostumaan.

"Tällainen ratkaisu kestää vähintään satoja tuhansia vuosia kaikkea kemiallista rasitusta, sekä todennäköisesti myös äärimmäisen epätodennäköisen mekaanisenkin rasituksen."

Mekaanista rasitusta jääkauden loppuvaiheilla se ei välttämättä kestä, jos mälli osuu kohdalle.

"Säiliöt ovat suojatut virtaaviltakin vesiltä, joita tuossa syvyydessä ei esiinny."

Kyllähän siellä pohjavesi virtaa hitaasti.

"Siitä vatsaa ensisijaisesti eristävä savimassa. Toisekseen kuparisäiliöt ovat kemiallisesti inaktiivisia; vain vahvimmat hapot ja eriskummalliset, toistaiseksi tuntemattomat luonnoreaktiot voisivat säiliöitä vahingoittaa."

Eivät ne ole tuntemattomia. Mm. sulfaattien pelkistyminen mahdollisesti mikrobien vaikutuksesta vetysulfideiksi korrodoi kuparia oikein hyvin. Bentoniittisaven on tarkoitus suojata myös tuolta.

"Kolmanneksi, vaikka säiliötkin äärimmäisen epätodennäköisyyden toteutuessa rikkoutuisivat, on jäte edelleen keraamista; se ei liukene, ei kasuunnu, eikä vuoda. Jäte jää yhä niille sijoilleen.Vain vahvimmat rikkihappoyhdisteet voivat liuottaa aineksia - sellaisten samainen loppusijoitusluolaan ja yhteyteen jätteen kanssa olisi jo astrologisen luokan epätodennäköinen taopahtuma - todennäköisempää on aurinkomme ennenaikainen satunnainen räjähtäminen."

Mistä tällaista propagandaa on löydetty? Nettihän on täynnä tutkimustuloksia ydinjätteen kulkeutumisanalyyseistä. Myös peruskemia hallitseminen auttaa asiaa.

"Vain tietyt reaktorityypit tuottavat suoraan ydinasekelpoista materiaalia - sellaisia ei kuitenkaan ole rakennettu"

Ei siis ole rakennettu raskasvesireaktoreita ja kaasujäähdytteisiä reaktoreita siviilikäyttöönkö? Mitä ne sitten ovat Englannissa, Kanadassa ja Intiassa?

"eikä näillä näkymin ole tarvettakaan; ydinaseita ei juuri mikään maa havittele, ne jotka havittelevat, pystyvät sen tekemään helpomminkin, ja uraanin ollessa halpaa ja saatavilla, sähköntuotanto sellaisella reaktorilla ei yksinkertaisesti kannata."

Siis CANDU:lla ei kannata tuottaa sähköäkö? Mikä voisi tarvittaessa olla helpompaa pommimatskun tuottamista kuin erotella omasta ydinjätteestä? Muussa tapauksessa pitäisi luoda salainen organisaatio laitoksineen ja rahoituksineen sitä tuottamaan.

"Kierrätyksen vaativuus on lähinn äsiinä, että ydinpolttoaine on kemiallisesti erittäin inaktiivista, ja vaaditaan todella vahvoja happoja ja hankalia prosesseja keraamisten nappien liuottamiseksi muotoon, jossa eri aineet voidaan erotella."

Vahvoja happoja tarvitaan sen takia, että halutaan erotella uraani ja plutonium nopeasti ja helposti muusta massasta. Niillä se saadaan liukenemaan oikein hyvin.

"Toivottavasti tähän TÄSMÄLLEEN otsikon ja aiheen mukaisene kirjoitukseeni saan ASIALLISIA kommentteja. En henkilöön meneviä, enkä muitakaan lapsellisia paniikkireaktioita. Pyydän osoittamaan mahdolliset asiavirheet ja perustelemaan niiden virheellisyys tekstistä"

Toivottavasti täyttää nuo ehdot. Valitettavasti ydinvoiman innokkaimmat puolesta puhujat julkaisevat myös vähemmän tosia juttuja ydinvoimasta. Pitää olla tarkkana kun lukee. STUK:in matsku on siinä mielessä suositeltavaa asiasta kiinnostuneille.

Ihan mielenkiintoista. Mitäpä jos vielä pistäisit uskottavia linkkejä väitteiden tueksi? Ja analyysiä siitä onko väitteellä todellista vaiko vain akateemista merkitystä.

"Käytetyssä polttoaineessa on kaasumaisia ja liukenevia aineita. Myös itse uraani liukenee, joskaan ei kovin voimakkaasti."

"Kyllähän siellä pohjavesi virtaa hitaasti."

"Mekaanista rasitusta jääkauden loppuvaiheilla se ei välttämättä kestä, jos mälli osuu kohdalle."

Vierailija
Norppa

Ihan mielenkiintoista. Mitäpä jos vielä pistäisit uskottavia linkkejä väitteiden tueksi? Ja analyysiä siitä onko väitteellä todellista vaiko vain akateemista merkitystä.

Ok, mutta suotavaa olisi, jos minä en ole ainoa, jolla on todistustaakka. Enkä halua pelotella ydinjätteellä, mutta käytetyssä polttoaineessa on esim. liukenevia aineita, joten ei voida sanoa ettei niitä ole. Laitan linkit, niin voit tarkistaa. Kirjallisuusviitteitä olisi enemmänkin.

* "Käytetyssä polttoaineessa on kaasumaisia ja liukenevia aineita. Myös itse uraani liukenee, joskaan ei kovin voimakkaasti."

Fissiotuotteet:

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset ... suus_7.pdf

"Analyysit osoittavat, että loppusijoitusjärjestelmän eristyskyky vaihtelee
hyvin paljon radionuklidin mukaan. Useimmat vapautumisesteistä näyttäisivät estävän varsin tehokkaasti transuraaneja sekä osaa fissio- ja aktivoitumistuotteista kulkeutumasta. Toisaalta osa pitkäikäisistä fissio- ja
aktivoitumistuotteista on polttoaineessa helposti vapautuvassa muodossa,
niillä on suuri liukoisuus ja ne pidättyvät heikosti loppusijoitusjärjestelmän
materiaaleihin. Viimeksi mainittujen radionuklidien aktiivisuusosuus käytetyn polttoaineen kokonaisaktiivisuudesta on kuitenkin hyvin vähäinen, joten kokonaisuutena katsoen moniestejärjestelmän voidaan katsoa tarjoavan luotettavan eristyksen, mikäli vapautumisesteet toimivat
suunnitellusti."

Uraani:

http://www.sateilyturvakeskus.fi/julkai ... rja2_5.pdf

Lainaus:

"Uraanin liukoisuus riippuu paljon myös veden hapetus- ja pelkistysolosuhteista. Hapettavissa olosuhteissa +6-arvoinen uraani muodostaa karbonaatin kanssa liukoisia yhdisteitä, jotka ovat pysyviä varsin laajalla pH-alueella. Mikäli olosuhteet ovat pelkistävät, kuten esimerkiksi tiiviiden maakerrosten alla tai syvällä kalliossa olevassa vanhassa pohjavesiesiintymässä, uraani saostuu vaikealiukoisena +4-arvoisena yhdisteenä."

Merkitys: uraanilla ei niin väliä, mutta fissiotuotteiden liukoisuuden vuoksi jätteet lopulta tulevat joskus maan pinnalle.

* "Kyllähän siellä pohjavesi virtaa hitaasti."

Tässä on alan tutkijoiden sivu:

http://www.vtt.fi/nuclear/wastemanageme ... dwater.htm

ja lainaus:

"The repository will be excavated in the crystalline bedrock at a depth of about 400-700 metres (Figure). The spent fuel will be encapsulated in final disposal canisters made of cast iron enclosed in a copper shell. The canisters will be emplaced in holes drilled at the bottom of the repository tunnels. If the canisters fail, radioactive material may be released from the repository into the biosphere as a result of dissolution in the groundwater and subsequent migration along with the groundwater flow to surface water systems."

- dissolution = liukeneminen
- migration = kulkeutuminen

Merkitys: ilman liikkuvaa pohjavettä ne eivät pääse mihinkään.

* "Mekaanista rasitusta jääkauden loppuvaiheilla se ei välttämättä kestä, jos mälli osuu kohdalle."

CSC:n lehti:

http://www.csc.fi/lehdet/tietoyhteys/TY4_2004.pdf

"Kaikkein pahin skenaario on jääkauden jälkeinen kalliosiirros, joka rikkoisi useita kapseleita ja veisi bentoniittisaven pois." Sivu 12.

Merkitys: riippuu siitä onko kiinnostunut jääkauden aikaisista tapahtumista vai ei.

PDF:istä unohtui sivunumerot, sori. Käyttäkää hakua, jos haluatte tarkastaa kontekstin.

Vierailija

Köfhp. Hekotin teidän jutuille (: kuin pienet lapset "Meidän äiti tekee hyvää ruokaa!" "Meijän äiti tekee parempaa!" "MEIJÄN ÄITI TEKEE TEIDÄN ÄITIEN RUUAT!"

Vierailija
Hexa
"Uraani on maankuoressa yleinen alkuaine. Sitä riittää tuhansiksi, kenties kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin. Sille ei tunneta muuta käyttöä kuin ydinfissiossa energian tuotto."

Tykinammukset ja vastapainot kuuluvat joukkoon.

"Ydinasekelpoisen uraanin pitää olla vähintään 90%:sesti U-235:ttä, mikä edellyttää ihan omaa, erillistä jalostusprosessiaan."

Niin, mikä lie weapons grade virallinen määritelmä. Kyllä 80 % toimii vielä ihan hyvin mikä huomattiin Hiroshimassa, vaikka mitä isompi sitä parempi.

"Prosessissa puoli kuutiometriä polttoainetta riittää tuottamaan gigawatin teholla sähköä vuoden, nykytenkiikalla."

Puolikuutiota UO2:sta = 5500 kg. Olkiluodossa vaihdetaan vuosittain yli 20 tonnia polttoainetta ja teho on jotain 850 MW.

"Radioaktiivisuushan tarkoittaa aineen radioaktiivisten hajoamisten määrää aikayksikössä, ja myös täten sen ionisoivan säteilyn kvanttien määrää aikayksikössä."

Radioaktiivisuus on ytimen ominaisuus. Aktiivisuus on hajoamisten lukumäärä sekuntia kohden. Säteilykvantteja syntyy yleensä yksi tai kaksi per hajoaminen.

"Mitä suurempi radioaktiivisuus, sen nopeammin se pienenee - mitä pienempi radioaktiivisuus, sen turvallisempaa aine on ja sen pidempi sen puoliintumisaika (aika jonka kuluessa isotooppien määrä puolittuu)."

Ei aktiivisuudesta voi suoraan päätellä vaarallisuutta. Säteilyn laatu ja energia tulee ottaa huomioon, kuten myös yleinen myrkyllisyys, aineen olomuoto ja taipumus varastoitua elimistöön.

"Polttoaine itsessään on edelleenkin keraamista, joten se ei vuoda, haihdu, liukene eikä karkaa."

Käytetyssä polttoaineessa on kaasumaisia ja liukenevia aineita. Myös itse uraani liukenee, joskaan ei kovin voimakkaasti.

"Jos käytetty ydinpolttoaine oli määrä loppusijoittaa, se voidaan tehdä esimerkiksi geologisesti loppusijoittamalla, mitä menetelmää IEA suosittelee aj johon YK kannustaa sen turvallisuden vuoksi. Ydinjäte sijoitetaan tässä menetelmässä syvälle vakaaseen ja ehyeen peruskallioon"

Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Kanadassa. Muualla luultavasti myös tuhkakiveen, saveen ja suolamuodostumaan.

"Tällainen ratkaisu kestää vähintään satoja tuhansia vuosia kaikkea kemiallista rasitusta, sekä todennäköisesti myös äärimmäisen epätodennäköisen mekaanisenkin rasituksen."

Mekaanista rasitusta jääkauden loppuvaiheilla se ei välttämättä kestä, jos mälli osuu kohdalle.

"Säiliöt ovat suojatut virtaaviltakin vesiltä, joita tuossa syvyydessä ei esiinny."

Kyllähän siellä pohjavesi virtaa hitaasti.

"Siitä vatsaa ensisijaisesti eristävä savimassa. Toisekseen kuparisäiliöt ovat kemiallisesti inaktiivisia; vain vahvimmat hapot ja eriskummalliset, toistaiseksi tuntemattomat luonnoreaktiot voisivat säiliöitä vahingoittaa."

Eivät ne ole tuntemattomia. Mm. sulfaattien pelkistyminen mahdollisesti mikrobien vaikutuksesta vetysulfideiksi korrodoi kuparia oikein hyvin. Bentoniittisaven on tarkoitus suojata myös tuolta.

"Kolmanneksi, vaikka säiliötkin äärimmäisen epätodennäköisyyden toteutuessa rikkoutuisivat, on jäte edelleen keraamista; se ei liukene, ei kasuunnu, eikä vuoda. Jäte jää yhä niille sijoilleen.Vain vahvimmat rikkihappoyhdisteet voivat liuottaa aineksia - sellaisten samainen loppusijoitusluolaan ja yhteyteen jätteen kanssa olisi jo astrologisen luokan epätodennäköinen taopahtuma - todennäköisempää on aurinkomme ennenaikainen satunnainen räjähtäminen."

Mistä tällaista propagandaa on löydetty? Nettihän on täynnä tutkimustuloksia ydinjätteen kulkeutumisanalyyseistä. Myös peruskemia hallitseminen auttaa asiaa.

"Vain tietyt reaktorityypit tuottavat suoraan ydinasekelpoista materiaalia - sellaisia ei kuitenkaan ole rakennettu"

Ei siis ole rakennettu raskasvesireaktoreita ja kaasujäähdytteisiä reaktoreita siviilikäyttöönkö? Mitä ne sitten ovat Englannissa, Kanadassa ja Intiassa?

"eikä näillä näkymin ole tarvettakaan; ydinaseita ei juuri mikään maa havittele, ne jotka havittelevat, pystyvät sen tekemään helpomminkin, ja uraanin ollessa halpaa ja saatavilla, sähköntuotanto sellaisella reaktorilla ei yksinkertaisesti kannata."

Siis CANDU:lla ei kannata tuottaa sähköäkö? Mikä voisi tarvittaessa olla helpompaa pommimatskun tuottamista kuin erotella omasta ydinjätteestä? Muussa tapauksessa pitäisi luoda salainen organisaatio laitoksineen ja rahoituksineen sitä tuottamaan.

"Kierrätyksen vaativuus on lähinn äsiinä, että ydinpolttoaine on kemiallisesti erittäin inaktiivista, ja vaaditaan todella vahvoja happoja ja hankalia prosesseja keraamisten nappien liuottamiseksi muotoon, jossa eri aineet voidaan erotella."

Vahvoja happoja tarvitaan sen takia, että halutaan erotella uraani ja plutonium nopeasti ja helposti muusta massasta. Niillä se saadaan liukenemaan oikein hyvin.

"Toivottavasti tähän TÄSMÄLLEEN otsikon ja aiheen mukaisene kirjoitukseeni saan ASIALLISIA kommentteja. En henkilöön meneviä, enkä muitakaan lapsellisia paniikkireaktioita. Pyydän osoittamaan mahdolliset asiavirheet ja perustelemaan niiden virheellisyys tekstistä"

Toivottavasti täyttää nuo ehdot. Valitettavasti ydinvoiman innokkaimmat puolesta puhujat julkaisevat myös vähemmän tosia juttuja ydinvoimasta. Pitää olla tarkkana kun lukee. STUK:in matsku on siinä mielessä suositeltavaa asiasta kiinnostuneille.

Jos oli kerätty täältä, olisi oikein kiva, jos olisi referoitu oikein.
Jos muualta, referenssit olisi myös oikein mukavia. Monet
väittämät olivat kokemukseni mukaan sisnänsä oikeita.
Monissa oli yksipuolisia väittämiä epävarmoista tutkimustuloksista.
Moniin en osaa sanoa juuta enkä jaata. Miten tämmöistä
"keskustelua" voisi kommentoida?

Edit: yritin kuitenkin kommentoida yksityiskohtaisia väitteitä,
vaan tuo "muokkaa" ikkuna on epäkäytännöllinen. Viesti meni v**tuiks.
Jos oikeasti haluat vastauksia, koita etsiä joku helpommin
vastattava muoto. Ei kellään asiantuntijalla ole intoa tällä palstalla
vastailla. Päätökset tehdään muualla.

En tarkoita, että olisin varsinainen asiantuntija noihin kysymyksiin.
Ne jakautuvat aikasen monelle spesiaalialalle. Kunhan olisin voinut
antaa kommentteja ydinjätesijoitustutkimusta läheltä seuranneena.
(kuparikapseliempiirikkospesialisti istuu naapurihuoneessa)

Edit2: annoit referenssit. Kiitos niistä. Tämäkin hävisi alkuperäisestä
viestistäni kämmäillessäni editointi-ikkunan kanssa.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Hexa

Toivottavasti täyttää nuo ehdot. Valitettavasti ydinvoiman innokkaimmat puolesta puhujat julkaisevat myös vähemmän tosia juttuja ydinvoimasta. Pitää olla tarkkana kun lukee. STUK:in matsku on siinä mielessä suositeltavaa asiasta kiinnostuneille.

On toki. Tuossa nyt oli niin paljon asiaa tiiviisti, suppeasti ja monelta kantilta, että väkisin sinne jää epämääräisiä, osin hieman harjhaanjohtaviakin ilmaisuja. Varsinkin kun piti aika kiireessäkirjoittaa ja monilta osin ulkomuististakin. Tekstissäni oli totta tosiaan paljon yleistyksiä ja epätäsmällisiä ilmaisuja esim. radioaktiivisen hajoamisen yms. tapauksissa, mutta sekin oli lähinnä jottei Vastaaja-polon käsityskyky ihan täysin ylittyisi. Pojulla ei tunnu ihan muutenkaan riittävän kapasiteettia hahmottaa kokonaiskuvaa, tai oikeastaan juuri mitään tästä aiheesta. Myönnän monet täsmennyksistäsi aiheellisiksi, mutta eivät ne silti juuri pilkunnussintaa kummempia tehneet. Jutun perusjuoni pysyy edelleen samana.

Ja muuten osa noista nyrkkisääntömääritelmistä taisi olla aika suoraan sieltä wikipedian artikkelista, jonka linkitin aiemmin. Niistä kritiikki siihen suuntaan, kiitos, eikä minulle. Valitettavasti en viitsi jokaista pikkudetaljia alkaa itse tarkistamaan alkuperäisllähteistä, ikäänkuin ei olisi parempaa tekemistä kuin tarkistaa tuntikaupalla lähteitä jonkun hömelön vastaajatrollin takia. (Joka joka tapauksessa paskat nakkaa kaikelle vaivannäölle ja tarkistetullekin tiedolle. Ja floodaa vaan omia itserakkauden kyllästämiä kökkötuotoksiaan loputtomiin.) Kuitenkin päälinjat tuntuivat olevan varsin hyvin kohdallaan, niin wikiartikkelissa kuin omassa tekstissänikin. Niin sen tiedon perusteella jota minulla on kuin useiden asiaa kommentoineiden muiden tietorikkaampien nimimerkkienkin osalta. Mutta oli miten päin tahansa, niin pilkunnussintaa joka tapauksessa takertua prosenttilukemiin tai kvanttien lukumääriin. Olennaiseen viestiin se ei vaikuta, vaikka nuo osin tulkinnanvaraisetkin detskut laitetaankin kohdilleen sinua miellyttävimmällä tavalla.

Ilmeisetsi kaikesta huolimatta sinäkin kuitenkin olet samaa mieltä siitä, että tuollainen on pääpiirteissään reaktoripolttoaineen elämänkaari ja kierto, ja magnituditkin osuivat kuitenkin enimmäkseen oikeisiin suuruusluokkiin, huolimatta siitä että en kaikkia numeroita tarkistanut alkuperäislähteistä.

Kiitos joka tapauksessa asiallisesta vastineesta, olet suorastaan ihana kaiken tuon hyperääliöinnin jälkeen mitä tässä ketjussa on tähän asti nähty minun(kin) opponenteistani. Rakastan sinua ja kaltaisiasi, kiitos. Pelastit ainakin pienen murusen osalta uskoani ihmisen rationaalisuuteen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Koshille:

Ehkäpä se nettiriippuvainen Vastaaja_s24fi (vai mikä lie onkaan) kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Asioihin liittyvien riskien vertailu tuntuu olevan vaikeaa. Jotakin tasaisesti tappavaa ei ihmeemmin vainota (kuten vaikka polttoon perustuva energiantuotanto ja pienhiukkaset), mutta sitten ydinjätettä pelätään kuin ruttoa, vaikka siihen liittyvät riskit ovat loppupeleissä naurettavan pienet verrattuna muuhun toimintaan. Minä en itse silti suosi asioiden yksinkertaistamista käytännössä mahdottomiksi, mutta sillä on tietenkin se seuraus, että ymmärtämättömien korvissa kuullaan vain, että "ahaa, reaktori voi siis räjähtää" tai "ahaa, ne eivät pysty laskemaan tarkasti sitä mitä seuraa maanjäristyksistä jääkauden aikana". Aikaa myöten väsyy ja asian kanssa pitää vain elää.

Jos jätekysymys kiinnostaa, niin lukekaa ihmeessä se STUK:in ydinjäte pdf mihin viittasin aikaisemmassa viestissäni. Sen lisäksi on olemassa kolme ns. kansantajuista katsausta ydinjätehuoltoon suomessa:

http://www.vtt.fi/kyt/tietopaketti.htm

Printteriin vaan, kupillinen teetä kouraan ja lukemaan.

Jos haluaa tietää mitä tänä vuonna tehdään ydinjäterintamalla, niin tässä on tutkimussuunnitelma tälle vuodelle:

http://www.vtt.fi/pro/tutkimus/kyt/tutksuunn05.pdf

Vierailija

AJT:n komentteja:

"Jos oli kerätty täältä, olisi oikein kiva, jos olisi referoitu oikein.
Jos muualta, referenssit olisi myös oikein mukavia."

Referenssit: tuo kaikki on peruskauraa ja vastaukset löytää nopeasti googlellakin. Vähän spesifinen ala toki, mutta niiden jotka hämmästyvät sitä, että uraani voi liueta tai pohjavesi virrata syvälläkin olisi hyvä myös katsoa joskus peiliin ja miettiä mitä oikein tiedän liukoisuudesta ja pohjavedestä.

"Monissa oli yksipuolisia väittämiä epävarmoista tutkimustuloksista."

Ainoat asiat noista joihin liittyy suuria epävarmuuksia ovat kuparin korroosio ja kapselien mekaaninen kestävyys. Niille tehtyjä pitkäaikaisia turvallisuusanalyysejä on käytännössä mahdoton todentaa valideiksi. Prosessit, jotka mainitsin (mikrobien pelkistävä vaikutus ja maanjäristykset) ovat täysin päteviä, mutta niiden vaikutusta kokonaisuuteen on vaikea arvioida.

"Edit: yritin kuitenkin kommentoida yksityiskohtaisia väitteitä,
vaan tuo "muokkaa" ikkuna on epäkäytännöllinen. Viesti meni v**tuiks.
Jos oikeasti haluat vastauksia, koita etsiä joku helpommin
vastattava muoto. Ei kellään asiantuntijalla ole intoa tällä palstalla
vastailla. Päätökset tehdään muualla."

Mitä vaikeaa tuossa on? Sen kun deletoit sen mitä et halua näkyvän. En minä ainakaan jaksa kirjoitella noita quoteja joka väliin kun voi laittaa pelkät räpsytkin. Jos ovat tehneet kömpelön systeemin, niin sitten ovat.

"En tarkoita, että olisin varsinainen asiantuntija noihin kysymyksiin.
Ne jakautuvat aikasen monelle spesiaalialalle. Kunhan olisin voinut
antaa kommentteja ydinjätesijoitustutkimusta läheltä seuranneena.
(kuparikapseliempiirikkospesialisti istuu naapurihuoneessa)"

Tuossa ei ollut mitään erityistä asiantuntemusta vaativaa, vaan jopa meikäläisen geneerinen ote ydinasioihin opiskelujen ja muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen riittää vallan mainiosti pistämään perusasiat järjestykseen.

Vierailija
Hexa
AJT:n komentteja:

"Jos oli kerätty täältä, olisi oikein kiva, jos olisi referoitu oikein.
Jos muualta, referenssit olisi myös oikein mukavia."

Referenssit: tuo kaikki on peruskauraa ja vastaukset löytää nopeasti googlellakin. Vähän spesifinen ala toki, mutta niiden jotka hämmästyvät sitä, että uraani voi liueta tai pohjavesi virrata syvälläkin olisi hyvä myös katsoa joskus peiliin ja miettiä mitä oikein tiedän liukoisuudesta ja pohjavedestä.

"Monissa oli yksipuolisia väittämiä epävarmoista tutkimustuloksista."

Ainoat asiat noista joihin liittyy suuria epävarmuuksia ovat kuparin korroosio ja kapselien mekaaninen kestävyys. Niille tehtyjä pitkäaikaisia turvallisuusanalyysejä on käytännössä mahdoton todentaa valideiksi. Prosessit, jotka mainitsin (mikrobien pelkistävä vaikutus ja maanjäristykset) ovat täysin päteviä, mutta niiden vaikutusta kokonaisuuteen on vaikea arvioida.

"Edit: yritin kuitenkin kommentoida yksityiskohtaisia väitteitä,
vaan tuo "muokkaa" ikkuna on epäkäytännöllinen. Viesti meni v**tuiks.
Jos oikeasti haluat vastauksia, koita etsiä joku helpommin
vastattava muoto. Ei kellään asiantuntijalla ole intoa tällä palstalla
vastailla. Päätökset tehdään muualla."

Mitä vaikeaa tuossa on? Sen kun deletoit sen mitä et halua näkyvän. En minä ainakaan jaksa kirjoitella noita quoteja joka väliin kun voi laittaa pelkät räpsytkin. Jos ovat tehneet kömpelön systeemin, niin sitten ovat.

"En tarkoita, että olisin varsinainen asiantuntija noihin kysymyksiin.
Ne jakautuvat aikasen monelle spesiaalialalle. Kunhan olisin voinut
antaa kommentteja ydinjätesijoitustutkimusta läheltä seuranneena.
(kuparikapseliempiirikkospesialisti istuu naapurihuoneessa)"

Tuossa ei ollut mitään erityistä asiantuntemusta vaativaa, vaan jopa meikäläisen geneerinen ote ydinasioihin opiskelujen ja muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen riittää vallan mainiosti pistämään perusasiat järjestykseen.

Perusasiat eivät olleetkaan hukassa, vaan detaljit vaatisivat tarkennusta.
Niistähän näissä ydinvoima-asioissa täällä on tapeltu. Malliesimerkkinä
nämä "vastaajan" toistuvat väitteet jos jonkun näköisistä ongelmista.
Ja itse tunnustamansa lähestymistapa tukeutua retoriikkaan faktojen
sijaan. Jos sinun mielestäsi kaikki nuo esittämäsi kysymykset/vastaukset
niihin olivat selvää kauraa, niin suosittelen perehtymään alaan ihan
oikeasti.

Edit: pahoittelen ärtymystäni. Johtuu "vastaajasta".

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat