Hydraalinen läpivirtausmoottori/generaattori

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

SORI. Painoin vahingossa 'Muokkaa' kun piti painaa 'Lainaa'. Tässa linkki alkuperäisen tekstin uutiseen:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=749403

2005-09-29

Siihen löytyi myös keksijän kommentti (perustuen laitteen toimintakaavioon, jota ei kyllä näkynytkään osoitetun linkin takaa):

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.do?f_id=756267

Sivut

Kommentit (50)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
Yli-Kovero

Keksintö perustuu hydrauliseen läpivirtauspumppuun. Virtaavassa vedessä kuten joessa tai vuorovirtauksessa vesi ohjataan kapenevaan suppiloon. Virtaus työntää suurihalkaisijaista mäntää, johon kohdistuva voima työntää pientä mäntää. Voimala toimii kuin hydrauliikkasylinteri väärinpäin. Tehon avulla voidaan nostaa vettä säiliöön, josta se valuu turbiinin kautta alas. Tehon voi muuttaa myös suoraan sähköksi.

Työhypoteesi on, että laitteen hyötysuhde on kaksinkertainen verrattuna nykymuotoisiin veden alla pyöriviin vuorovesivoimaloihin, joita Yli-Kovero nimittää "vesituulimyllyiksi". Investointi- ja ylläpitokustannusten hän arvelee olevan alle puolet nykyisten laitteiden tasosta.




1. Jos vesi valuu turbiinin kautta alas, niin mitä eroa sillä on siihen, että vesi virtaa suoraan samanlaisen, mutta vaakatasoon asetetun turbiinin tai "vesituulimyllyn" läpi?! Olisiko pellepelottomamme keskinyt uudenlaisen, tehokkaamman turbiinin? Ja mitä tarkoittaa alleviivattu lause?

Lisäksi vähän EPÄILEN tuota kaksinkertaista hyötysuhdetta, vallankin kun vesivoimalat yleensä toimivat hyötysuhteella 0,8-0,9. Että jos tuo kirjoitus pitää paikkansa, niin huhheijaa, eipä enää taida termodynamiikka olla ihan mukana ratkaisussa. Perpetuum mobile on syntynyt, all hail Yli-Kovero!

Vastaaja_s24fi
Keksinnön toimivuudesta jään odottamaan jotain näyttöä. Norjassa noiden on ainakin todettu toimivan odotettua paremmin.

Taipuisin tässä asiassa samalla kannalle.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Kyllä vaan. Aivan tavallisella arkisella matalan putouskorkeuden turpiinilla saadaan 0,9 luokkaa hyötysuhde. Ei siitä paljon ole parannettavissa millään ihmevekottimella. Vai tarkoittaako tuo heppu, että hyötysuhde on 1,8 hänen mäntävirityksellään? Sehän nostaa vettä alavirrasta ylävirtaan ja tuottaa samalla sähköä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Kyllä vaan. Aivan tavallisella arkisella matalan putouskorkeuden turpiinilla saadaan 0,9 luokkaa hyötysuhde. Ei siitä paljon ole parannettavissa millään ihmevekottimella. Vai tarkoittaako tuo heppu, että hyötysuhde on 1,8 hänen mäntävirityksellään? Sehän nostaa vettä alavirrasta ylävirtaan ja tuottaa samalla sähköä.



Katsokaa mihin hyötysuhdetta verrattiin:

Työhypoteesi on, että laitteen hyötysuhde on kaksinkertainen verrattuna nykymuotoisiin veden alla pyöriviin vuorovesivoimaloihin, joita Yli-Kovero nimittää "vesituulimyllyiksi".

Jos siis noiden vesituulimyllyjen hyötysuhde on alle 0.5 (mikä tuntuu todennäköiseltä), ei ainakaan ikiliikkujasta ole kyse.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Ah, sorge. Kiirehdin.

Silti kuulostaa mielenkiintoiselta (lue: erikoiselta). Helpompaa olisi rakentaa virtauskanava sen "vesituulimyllyn" ympärille. Tai tietenkin johonkin vuonon suulle voisi rakentaa hiivatin ison padon pohjasta pintaan, ja patoon sitten turbiineja jotka pyörivät, kun vettä virtaa suuntaan tai toiseen.

Ympäristövaikutukset hieman kyseenalaiset, mutta toimisi ainakin.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005
Herra Tohtori
Ah, sorge. Kiirehdin.

Silti kuulostaa mielenkiintoiselta (lue: erikoiselta). Helpompaa olisi rakentaa virtauskanava sen "vesituulimyllyn" ympärille. Tai tietenkin johonkin vuonon suulle voisi rakentaa hiivatin ison padon pohjasta pintaan, ja patoon sitten turbiineja jotka pyörivät, kun vettä virtaa suuntaan tai toiseen.

Ympäristövaikutukset hieman kyseenalaiset, mutta toimisi ainakin.

Varsinaiset vuorovesivoimalat toimivat juuri noin. Ja vielä niin, että yläveden aikana patoaltaaseen pumpataan lisää vettä noilla samaisilla generaattoreilla käyttämällä niitä pumppuina. Siinähän on ylävesihuipun aikana tuntien luokkaa aikaa siirtää isoa vesimäärää pienellä teholla. Voimantuotto kannattaa ajoittaa hyvän putouskorkeuden kohdalle.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Yli Kovero:

Keksintö perustuu hydrauliseen läpivirtauspumppuun. Virtaavassa vedessä kuten joessa tai vuorovirtauksessa vesi ohjataan kapenevaan suppiloon. Virtaus työntää suurihalkaisijaista mäntää, johon kohdistuva voima työntää pientä mäntää Voimala toimii kuin hydrauliikkasylinteri väärinpäin.

Kuka piirtäisi minulle, en ymmärrä. Miten hydraulisyliteri toimii väärin päin? Sitä voi ajaa kahteen suuntaan.

Liittyykö se ydinvoimaan, kun en tajua?

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Yli Kovero:

Keksintö perustuu hydrauliseen läpivirtauspumppuun. Virtaavassa vedessä kuten joessa tai vuorovirtauksessa vesi ohjataan kapenevaan suppiloon. Virtaus työntää suurihalkaisijaista mäntää, johon kohdistuva voima työntää pientä mäntää Voimala toimii kuin hydrauliikkasylinteri väärinpäin.




Kuka piirtäisi minulle, en ymmärrä. Miten hydraulisyliteri toimii väärin päin? Sitä voi ajaa kahteen suuntaan.

Liittyykö se ydinvoimaan, kun en tajua?


Ehkä tuossa on jokin kirjoitusvirhe:
- virtaus työntää mäntää
- mäntään kohdistuva voima työntää pientä mäntää
- eikö virtaus ollut se mäntään kohdistuva voima?

Tuli mieleen, että hyötysuhteen kasvamisen on voitu ajatella syntyvän siitä, että olisi ikäänkuin kaksi laitetta peräkkäin: virtausmoottori ja pumppu:

Tehon avulla voidaan nostaa vettä säiliöön, josta se valuu turbiinin kautta alas. Tehon voi muuttaa myös suoraan sähköksi.

Voiskohan tällaisesta (pumputtomasta) vuorovesivoimalasta syntyä jokin ajatus keksinnön toiminta-ideasta:
http://th03acc0187.swisswebaward.ch/en/ ... wasser.htm

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Mithän, jos lukisit koulun fysiikan oppikirjan uudestaan, niin asiat saattaisivat
selvitä paljon helpommin.
Hydraulisylinterin mäntään vaikuttaa paine, ei virtaus.
Virtaus ei todellakaan ole sama kuin paine.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Keksijä sai oivalluksen vesivoimasta
[Raili Leino 23.6.2005]

Hämeenlinnalainen keksijä Tapio Yli-Kovero etsii rahoitusta voidakseen rakentaa prototyypin aivan uudenlaisesta vesivoimalasta.

Keksintö perustuu hydrauliseen läpivirtauspumppuun. Virtaavassa vedessä kuten joessa tai vuorovirtauksessa vesi ohjataan kapenevaan suppiloon. Virtaus työntää suurihalkaisijaista mäntää, johon kohdistuva voima työntää pientä mäntää. Voimala toimii kuin hydrauliikkasylinteri väärinpäin. Tehon avulla voidaan nostaa vettä säiliöön, josta se valuu turbiinin kautta alas. Tehon voi muuttaa myös suoraan sähköksi.

Työhypoteesi on, että laitteen hyötysuhde on kaksinkertainen verrattuna nykymuotoisiin veden alla pyöriviin vuorovesivoimaloihin, joita Yli-Kovero nimittää "vesituulimyllyiksi". Investointi- ja ylläpitokustannusten hän arvelee olevan alle puolet nykyisten laitteiden tasosta.
...
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=749403




Keksinnön toimivuudesta jään odottamaan jotain näyttöä. Norjassa noiden 'vesituulimyllyjen' on ainakin todettu toimivan odotettua paremmin.

Jostakin syystä tuosta tulee mieleeni vanha keksintö VesiOinas. Siinähän veden vastapaineen avulla saadaan nostettua vettä yllättävän korkealle. Eikä siinä tarvita mitään moottoreita. Haittapuolena ko. virityksessä onkin sitten putkistossa reippaat paineenvaihtelut ja lonksuttava ääni. Mutta vettä nousee tasaisesti.

Vierailija
tapani

Jostakin syystä tuosta tulee mieleeni vanha keksintö VesiOinas. Siinähän veden vastapaineen avulla saadaan nostettua vettä yllättävän korkealle. Eikä siinä tarvita mitään moottoreita. Haittapuolena ko. virityksessä onkin sitten putkistossa reippaat paineenvaihtelut ja lonksuttava ääni. Mutta vettä nousee tasaisesti.

Toden totta: http://www.narva.sci.fi/museo/kowa00.html
googlella löytyy lisää juttua.

Jos vesi voidaan nostaa ylös ilman ulkoista energiaa, miksi tekniikkaa ei käytetä pumppuvoimaloissa?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
o_turunen
Mithän, jos lukisit koulun fysiikan oppikirjan uudestaan, niin asiat saattaisivat
selvitä paljon helpommin.
Hydraulisylinterin mäntään vaikuttaa paine, ei virtaus.
Virtaus ei todellakaan ole sama kuin paine.

Äläpäs nyt hätiköi.

Virtaus ei tietenkään ole sama asia kuin paine, mutta paineen määritelmän mukaan voidaan helposti todeta, etä virtaava veden voima voi aiheuttaa paineeksi kutsutun suureen mittaamisen.

P=F/A F=1/2*roo*Ap*v² , jos Newtonin vastusyhtälön nyt oikein muistin. Eli A=sen kappaleen pinta-ala, johon voima kohdistuu, roo on kappaletta ympäröivän aineen tiheys, Ap on aineessa liikkuvan kappalen poikkipinta-ala liikesuuntaan nähden ja v on tietenkin nopeus ympäröivään aineseen nähden.

Eli virtaus voi aiheuttaa paineen, ja aiheuttaakin.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että staattisen työn avulla ei tietääkseni energiaa (sähköä) tuoteta. Männän pitää jollakin tavalla liikkua edestakaisin, tai sitten sen pitää olla tarpeeksi iso, että se liikkuu yhden vuorovesvaiheen aikana yhden edestakaisen liikkeen. Tässä taas on ongelmana vaadittavien rakennelmen koko tai hyvin vaatimaton teho.

Tällä viittaan siihen, että on joskus vaikeaa määritellä mikä on ensin, virtaus, voima vai paine. Virtauksen aiheuttama voima aiheuttaa paineen, mutta liikuttaako mäntää voima vai paine? F=ma, eli helpoimmalla päästään kun ei oteta painetta mukaan ollenkaan tässä tapauksessa. Suljetussa tilassa tapahtuvan laajenemisen aiheuttama paine on eri asia, siinä paine nimnomaan aiheuttaa mäntää liikuttavan voiman.

Tässä asiassa on monesti menty perse edellä puuhun ettei mitään järkeä. Hyvänä esimerkkinä on usein totaalisen epäselvästi ja epäkätevästi esitty lentokoneen siiven nosteen syntymekanismi.

Yleensähän se selitetään niin, että siiven yläpinnalle muodostuu alipaine, joka imee siipeä ylös. No niin varmasti on, mutta kun on olemassa yksinkertaisempikin tapa selittää asia.

Siipi on muotoiltu siten, että se kääntää ohi kulkvan ilmavirran suuntaa hieman alaspäin. Tarkemmin sanottuna siipi antaa ohi kulkevalle ilmalle tietyn liikemäärän alaspäin ja saa itse vastaavan liikemäärän ylöspäin. Asiassa ei ole mitään kummallista, eikä edes ole mitään tarvetta puuttua painesiin sun muihin. Matematiikka ainakin on yksinkertasempaa.

Tietysti on niin, että ilmavirtauksen suunnan muutos aiheuttaa paine-eron siiven ylä- ja alapinnan välillä, mutta liikemäärän säilymislain mukaan tätä asiaa on minusta helpompi käsittää. Siipihän ei itse asiassa poikkea toimintaperiaatteeltaan mitenkän samaisessa lentokoneessa olevan potkurin toiminnasta, eikä kukaan yleensä selitä potkurin tuottamaa voimaa siten, että "potkurin taakse syntyy ylipaine ja etupuolelle alipain, ja tämän paine-eron aiheuttama voima vetää otkuria ja konetta eteenpäin". Ehei, tämä toki yleensä selitetään ihan reaktioperiaatteen mukaisesti. Ihmetyttä vain miksei siiven toimintaa selitetä samalla tavalla.

Meni vähän off-topiciksi, sori vaan. Halusin vaan tässä täsmentää syyn ja seurauksen ajoittaisia epämääräisyyksiä juuri näitä asioita koskien.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
tapani
Vastaaja_s24fi
Keksijä sai oivalluksen vesivoimasta
[Raili Leino 23.6.2005]

Hämeenlinnalainen keksijä Tapio Yli-Kovero etsii rahoitusta voidakseen rakentaa prototyypin aivan uudenlaisesta vesivoimalasta.

Keksintö perustuu hydrauliseen läpivirtauspumppuun. Virtaavassa vedessä kuten joessa tai vuorovirtauksessa vesi ohjataan kapenevaan suppiloon. Virtaus työntää suurihalkaisijaista mäntää, johon kohdistuva voima työntää pientä mäntää. Voimala toimii kuin hydrauliikkasylinteri väärinpäin. Tehon avulla voidaan nostaa vettä säiliöön, josta se valuu turbiinin kautta alas. Tehon voi muuttaa myös suoraan sähköksi.

Työhypoteesi on, että laitteen hyötysuhde on kaksinkertainen verrattuna nykymuotoisiin veden alla pyöriviin vuorovesivoimaloihin, joita Yli-Kovero nimittää "vesituulimyllyiksi". Investointi- ja ylläpitokustannusten hän arvelee olevan alle puolet nykyisten laitteiden tasosta.
...
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=749403




Keksinnön toimivuudesta jään odottamaan jotain näyttöä. Norjassa noiden 'vesituulimyllyjen' on ainakin todettu toimivan odotettua paremmin.



Jostakin syystä tuosta tulee mieleeni vanha keksintö VesiOinas. Siinähän veden vastapaineen avulla saadaan nostettua vettä yllättävän korkealle. Eikä siinä tarvita mitään moottoreita. Haittapuolena ko. virityksessä onkin sitten putkistossa reippaat paineenvaihtelut ja lonksuttava ääni. Mutta vettä nousee tasaisesti.

Mainiota parodiaa tekniikasta ja fysiikasta. En uskonut että Vastaaja pystyy tällaiseen sarkasmiin.

Ei se ole mikään vastapaine joka nostaa vettä vesioinaassa. Kyseessä on veden hitausmomentti. Vähän sama ilmiä kuin millä induktanssi nostaa hakkurissa jännitettä kun virtapiiri katkaistaan. Putkessa olevalla vedellä on suuri massa. Kun putki yht'äkkiä tukitaan niin paine nousee. Parempi nimi olisi vesivasara. "Ram" on sekä oinas että juntta, heijari, törmätä jne.

Vierailija
Herra Tohtori
o_turunen
Mithän, jos lukisit koulun fysiikan oppikirjan uudestaan, niin asiat saattaisivat
selvitä paljon helpommin.
Hydraulisylinterin mäntään vaikuttaa paine, ei virtaus.
Virtaus ei todellakaan ole sama kuin paine.



Äläpäs nyt hätiköi.

Virtaus ei tietenkään ole sama asia kuin paine, mutta paineen määritelmän mukaan voidaan helposti todeta, etä virtaava veden voima voi aiheuttaa paineeksi kutsutun suureen mittaamisen.

P=F/A F=1/2*roo*Ap*v² , jos Newtonin vastusyhtälön nyt oikein muistin. Eli A=sen kappaleen pinta-ala, johon voima kohdistuu, roo on kappaletta ympäröivän aineen tiheys, Ap on aineessa liikkuvan kappalen poikkipinta-ala liikesuuntaan nähden ja v on tietenkin nopeus ympäröivään aineseen nähden.

Eli virtaus voi aiheuttaa paineen, ja aiheuttaakin.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että staattisen työn avulla ei tietääkseni energiaa (sähköä) tuoteta. Männän pitää jollakin tavalla liikkua edestakaisin, tai sitten sen pitää olla tarpeeksi iso, että se liikkuu yhden vuorovesvaiheen aikana yhden edestakaisen liikkeen. Tässä taas on ongelmana vaadittavien rakennelmen koko tai hyvin vaatimaton teho.

Tällä viittaan siihen, että on joskus vaikeaa määritellä mikä on ensin, virtaus, voima vai paine. Virtauksen aiheuttama voima aiheuttaa paineen, mutta liikuttaako mäntää voima vai paine? F=ma, eli helpoimmalla päästään kun ei oteta painetta mukaan ollenkaan tässä tapauksessa. Suljetussa tilassa tapahtuvan laajenemisen aiheuttama paine on eri asia, siinä paine nimnomaan aiheuttaa mäntää liikuttavan voiman.

Tässä asiassa on monesti menty perse edellä puuhun ettei mitään järkeä. Hyvänä esimerkkinä on usein totaalisen epäselvästi ja epäkätevästi esitty lentokoneen siiven nosteen syntymekanismi.

Yleensähän se selitetään niin, että siiven yläpinnalle muodostuu alipaine, joka imee siipeä ylös. No niin varmasti on, mutta kun on olemassa yksinkertaisempikin tapa selittää asia.

Siipi on muotoiltu siten, että se kääntää ohi kulkvan ilmavirran suuntaa hieman alaspäin. Tarkemmin sanottuna siipi antaa ohi kulkevalle ilmalle tietyn liikemäärän alaspäin ja saa itse vastaavan liikemäärän ylöspäin. Asiassa ei ole mitään kummallista, eikä edes ole mitään tarvetta puuttua painesiin sun muihin. Matematiikka ainakin on yksinkertasempaa.

Tietysti on niin, että ilmavirtauksen suunnan muutos aiheuttaa paine-eron siiven ylä- ja alapinnan välillä, mutta liikemäärän säilymislain mukaan tätä asiaa on minusta helpompi käsittää. Siipihän ei itse asiassa poikkea toimintaperiaatteeltaan mitenkän samaisessa lentokoneessa olevan potkurin toiminnasta, eikä kukaan yleensä selitä potkurin tuottamaa voimaa siten, että "potkurin taakse syntyy ylipaine ja etupuolelle alipain, ja tämän paine-eron aiheuttama voima vetää otkuria ja konetta eteenpäin". Ehei, tämä toki yleensä selitetään ihan reaktioperiaatteen mukaisesti. Ihmetyttä vain miksei siiven toimintaa selitetä samalla tavalla.

Meni vähän off-topiciksi, sori vaan. Halusin vaan tässä täsmentää syyn ja seurauksen ajoittaisia epämääräisyyksiä juuri näitä asioita koskien.

"Virtaavassa vedessä kuten joessa tai vuorovirtauksessa vesi ohjataan kapenevaan suppiloon. Virtaus työntää suurihalkaisijaista mäntää, johon kohdistuva voima työntää pientä mäntää"

Fx = |mpiste x v| = roo x Q x v , mikäli oikein ymmärsi

Vierailija
Norppa

Liittynyt: 17 Maa 2005
Viestejä: 529

Lähetetty: Per Syy 23, 2005 12:54 pm    Viestin aihe: Re: Hydraalinen läpivirtausmoottori/generaattori

tapani kirjoitti:
Vastaaja_s24fi kirjoitti:
Lainaus:
Keksijä sai oivalluksen vesivoimasta
[Raili Leino 23.6.2005]

Hämeenlinnalainen keksijä Tapio Yli-Kovero etsii rahoitusta voidakseen rakentaa prototyypin aivan uudenlaisesta vesivoimalasta.

Keksintö perustuu hydrauliseen läpivirtauspumppuun. Virtaavassa vedessä kuten joessa tai vuorovirtauksessa vesi ohjataan kapenevaan suppiloon. Virtaus työntää suurihalkaisijaista mäntää, johon kohdistuva voima työntää pientä mäntää. Voimala toimii kuin hydrauliikkasylinteri väärinpäin. Tehon avulla voidaan nostaa vettä säiliöön, josta se valuu turbiinin kautta alas. Tehon voi muuttaa myös suoraan sähköksi.

Työhypoteesi on, että laitteen hyötysuhde on kaksinkertainen verrattuna nykymuotoisiin veden alla pyöriviin vuorovesivoimaloihin, joita Yli-Kovero nimittää "vesituulimyllyiksi". Investointi- ja ylläpitokustannusten hän arvelee olevan alle puolet nykyisten laitteiden tasosta.
...
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=749403

Keksinnön toimivuudesta jään odottamaan jotain näyttöä. Norjassa noiden 'vesituulimyllyjen' on ainakin todettu toimivan odotettua paremmin.

Jostakin syystä tuosta tulee mieleeni vanha keksintö VesiOinas. Siinähän veden vastapaineen avulla saadaan nostettua vettä yllättävän korkealle. Eikä siinä tarvita mitään moottoreita. Haittapuolena ko. virityksessä onkin sitten putkistossa reippaat paineenvaihtelut ja lonksuttava ääni. Mutta vettä nousee tasaisesti.

Mainiota parodiaa tekniikasta ja fysiikasta. En uskonut että Vastaaja pystyy tällaiseen sarkasmiin.

Ei se ole mikään vastapaine joka nostaa vettä vesioinaassa. Kyseessä on veden hitausmomentti. Vähän sama ilmiä kuin millä induktanssi nostaa hakkurissa jännitettä kun virtapiiri katkaistaan. Putkessa olevalla vedellä on suuri massa. Kun putki yht'äkkiä tukitaan niin paine nousee. Parempi nimi olisi vesivasara. "Ram" on sekä oinas että juntta, heijari, törmätä jne.

_________________
VAASTAAJA ON SAIRAUS. KOLETA ON LÄÄKE




Kunnia sille jolle kunnia kuuluu:

= "tapani, Lähetetty: Per Syy 23, 2005 10:20 am" kirjoitti:

Jostakin syystä tuosta tulee mieleeni vanha keksintö VesiOinas. Siinähän veden vastapaineen avulla saadaan nostettua vettä yllättävän korkealle. Eikä siinä tarvita mitään moottoreita. Haittapuolena ko. virityksessä onkin sitten putkistossa reippaat paineenvaihtelut ja lonksuttava ääni. Mutta vettä nousee tasaisesti.

Hohhoijakkaa

Vierailija
Norppa
tapani

Keksinnön toimivuudesta jään odottamaan jotain näyttöä. Norjassa noiden 'vesituulimyllyjen' on ainakin todettu toimivan odotettua paremmin.



Jostakin syystä tuosta tulee mieleeni vanha keksintö VesiOinas. Siinähän veden vastapaineen avulla saadaan nostettua vettä yllättävän korkealle. Eikä siinä tarvita mitään moottoreita. Haittapuolena ko. virityksessä onkin sitten putkistossa reippaat paineenvaihtelut ja lonksuttava ääni. Mutta vettä nousee tasaisesti.



Mainiota parodiaa tekniikasta ja fysiikasta. En uskonut että Vastaaja pystyy tällaiseen sarkasmiin.

Ei se ole mikään vastapaine joka nostaa vettä vesioinaassa. Kyseessä on veden hitausmomentti. Vähän sama ilmiä kuin millä induktanssi nostaa hakkurissa jännitettä kun virtapiiri katkaistaan. Putkessa olevalla vedellä on suuri massa. Kun putki yht'äkkiä tukitaan niin paine nousee. Parempi nimi olisi vesivasara. "Ram" on sekä oinas että juntta, heijari, törmätä jne.[/quote]

Hyvä huomio!!
Termit meni todellakin täysin väärin, mutta idea nostaa vettä sen oman liike-energian avulla kehitettyllä paineella tuli kai sentään oikein?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat