puuhun kiipeäminen poroa pakoon

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lapin pelastuslaitoksen Kittilän paloaseman päällikkö Jorma Ojala kertoo, että poro ruhjoi iäkkään pariskunnan Kittilässä. Hyökkäyksen jälkeen suurisarvinen urosporo juoksi takaisin metsän siimekseen. Jorma Ojala neuvoo vastaavassa tilanteessa kiipeämään puuhun pakoon.

Onhan se helppoa sanoa että kiivetkää puuhun. Miten iäkäs ihminen pääsee puuhun, kun se ei onnistu nuoriltakaan. Minä ainakaan en pysty kiipeämään sileärunkoiseen mäntyyn vaikka olisi karhu hyökkäämässä.

Kommentit (5)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Joo non porokki muuttunhet, seki se johtuu siittäku niitä pijethän aitauksissa
takapihoilla talvisin. Kyllähän se hirvas näin porojen rykimäaikhan saattaa
koparoijja ihmisenki. Eikä sitä killa puuhun kerkeä pakhon, jos se tosishans päälle tullee. Ainua konsti on ottaa joku kepakko, ja sillä huijella
päälle tulevaa hirvasta. Koiraki se saataa olla hyvä pelastus.
Son kyllä ihan tosiasija , non porot muuttunhet ku niitä on alettu talviaikhan tarhaamhan. Ilmotus häirikö hirvhaista pitäs tehhä poromiehille.
Ei siinä palokunnasta taiijja pelastusta löytyä.
Na poliisi se vois käyvvä lopettamassa semmosen vihasen poron.
Nekku ne hirvhat on ylhensä palkisen poroja, se ei ole yksityiselle poromiehelle mikhän suuri vahinko jos yhen ampuuki.

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

Puhelimeen jäänyt metsästäjä ampui kumppaniaan

Sodankylän poliisi tutkii tapausta varomattomana aseen käsittelynä sekä vamman tuottamuksena. Poliisi tähdentää, että ampuja oli ulkopaikkakuntalainen.

Olisikohan nuokin neuvot tarkoitettu ulkopaikkakuntalaisille.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
salai

Olisikohan nuokin neuvot tarkoitettu ulkopaikkakuntalaisille.

Että ulkopaikkakuntalaisilla on ketterämmät otteet ja stadilaiset kiipeevät nopeammin männynlatvaan ? näiköhän

Vierailija

Voihan sitä mennä puun taa piiloon ja lymytä siellä. Pysyy tiukasti vaan puunrungon turvallisemmalla puolella. Ei se poro tai hirvi tai muukaan eläin puun läpi pääse kimppuun.

Ja kepillä huitoa päin näköä aina kun lymyämiseltä ehtii.

Jos ei pääse alimmille oksille pakoon.

Karhua paetessa ei paljon puut auta. Ootteko koskaan nähny miten liukkaasti se elukka menee puuhun?

Ilmeisesti karhun kohdatessaan on viisainta lähteä rauhallisesti toiseen suuntaan. Ei saa juosta eikä kääntää selkää. Tai sitten, jos se alkaa järsiä jalkaa, niin leikkii vaan kuollutta. Voi olla hankalaa, mutta näin on neuvottu..

Ja vielä karhusta, jos näkee karhun, se ei ole haistanut sinua. Silloin kannattaa myös lähteä varovasti peräntymään samaan suuntaan, josta tuli. Karhu nimittäin ihmisen haistaessaan häipyy niiltä neliökilometreiltä välittömästi. Ihmisen päälle se ei käy, jos se huomaa, että ihmisestä ei ole vaaraa. Tällöin se itsekin poistuu ensin varovasti ja jonkun matkan päässä pistää juoksuksi.

Ja karhunpentuja ei kannata mennä taputtelemaan samasta syystä. Emokarhu nimittäin ei ole kaukana ja se ei todellakaan tykkää siitä, jos se ei ole mahdollisen uhan ja pentujen välissä. Silloin on vaara joutua syödyksi ihan oikeasti.

Elukoiden kanssa yllätykset on hankalia, ihan koiriinkin pätee. Koira puree yleensä silloin, jos se säikähtää tai tuntee muuten olonsa uhatuksi, eikä muuta keinoa ole päästä eroon tilanteesta. Ja lehmä tai hevonen voi talloa jalkoihinsa samasta syystä.

Vierailija
twoDogs
Voihan sitä mennä puun taa piiloon ja lymytä siellä. Pysyy tiukasti vaan puunrungon turvallisemmalla puolella. Ei se poro tai hirvi tai muukaan eläin puun läpi pääse kimppuun. Ja kepillä huitoa päin näköä aina kun lymyämiseltä ehtii. Jos ei pääse alimmille oksille pakoon.

Kevon kanjonissa vaellusretkellä kävelin epähuomiossa poroemon ja sen vasan väliin. Poroemo hyökkäsi kuten tekee lähes jokainen eläinemo puolustaessaan poikasta. Täytyy sanoa, että raskas rinkka selässä, kun tilanne tulee salamannopeasti, ei ehdi etsiä puunrunkoa, jonka taakse suojatua tai etsiä karahkaa käteen. Ja itseasiassa Kevon paljakalla ei kasva puita, koska tunturimittari on tuhonnut tunturikoivikon. Lisäksi tunturikoivut ovat hyvin hentoisia puiksi, eivät puut kannattaisi meikäläisen painoa vaan koivu menisi päreiksi allani.

Enkä muuten aio kertoa miten tilanteesta selvisin, mutta en twoDogsin neuvoilla ainakaan. Tässä pätee taas vanha sananlasku että maalla ollaan niin viisasta kun merellä sattuu vahinko.

Uusimmat

Suosituimmat