Aurinkopaneeleista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En tunne aurinkopaneelien(kennojen?) toimintaa juurikaan, mutta eikö saatava jännite riipu tulevan valon tehosta/intensiteetistä? Eikö näin ollen kirkkaampi valo kiihdyttäisi prosessia, mikä kennossa tapahtuu? Tästä seuraisi loogisesti se, että eikö kennoista saataisi enemmän irti, jos auringonvaloa suunnattaisiin niihin keskitetysti kuperalla peilillä siten, että kenno olisi lähellä polttopistettä? Ilman että kenno sulaisi.

Maallikko voisi hyvinkin kuvitella saavansa näin tehokkaamman paneelin/kennon.

Sivut

Kommentit (72)

Vierailija

Itse asiassa paneelin jännite (ns. tyhjäkäyntijännite) ei juurikaan riipu säteilytehosta. Sen sijaan paneelin kyky syöttää virtaa (oikosulkuvirta) on se asia, joka on riippuvainen valon määrästä. Yhtä kaikki paneelista irti saatava teho riippuu säteilytehosta kutakuinkin lineaarisesti. Ei kuitenkaan aivan, sillä jännite on kääntäen verrannollinen paneelin lämpötilaan. Eli paneelin lämmitessä jännite alenee. Kovin kuumana sitä paneelia ei siis kannata hehkuttaa. Luultavasti fiksuin ratkaisu olisikin sijoittaa niiden keräinpeilien paikalle lisää aurinkopaneeleita. Maksaahan se tietysti jotain, mutta mikäpä ei maksaisi...

Vierailija
Laa
Itse asiassa paneelin jännite (ns. tyhjäkäyntijännite) ei juurikaan riipu säteilytehosta. Sen sijaan paneelin kyky syöttää virtaa (oikosulkuvirta) on se asia, joka on riippuvainen valon määrästä. Yhtä kaikki paneelista irti saatava teho riippuu säteilytehosta kutakuinkin lineaarisesti. Ei kuitenkaan aivan, sillä jännite on kääntäen verrannollinen paneelin lämpötilaan. Eli paneelin lämmitessä jännite alenee. Kovin kuumana sitä paneelia ei siis kannata hehkuttaa. Luultavasti fiksuin ratkaisu olisikin sijoittaa niiden keräinpeilien paikalle lisää aurinkopaneeleita. Maksaahan se tietysti jotain, mutta mikäpä ei maksaisi...

Fiksuin ratkaisu on järjestää paneleille esim vesijäähdytys. Paneli + aurinkokeräin on jo olemassaolevaa teknologiaa. Peilit vaaivat tosin hankalat servo-ohjaukset kääntämään nitä auringon mukana.

Vierailija

Käytännössähän asia on niin, että mitä kirkkaampi valo, sitä enemmän sähköä paneelista saadaan irti. Liiallinen kuumuus taas voi, kuten jo todettiinkin, heikentää tehoa.

Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.

Vierailija
Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.

Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.

Vierailija

Valon intensiteetti ei vaikuta saatavaan energiaan, vaan valon aallonpituus. Mitä pienempi aallonpituus fotonilla, sitä suurempi energia -> antaa sitä suuremman liike-energian pinnasta irtoaville elektroneille.
Näin, mikäli on sovellettavissa valosähköilmiöön.

totinen
Seuraa 
Viestejä4875
Liittynyt16.3.2005
kemisti
Valon intensiteetti ei vaikuta saatavaan energiaan, vaan valon aallonpituus. Mitä pienempi aallonpituus fotonilla, sitä suurempi energia -> antaa sitä suuremman liike-energian pinnasta irtoaville elektroneille.
Näin, mikäli on sovellettavissa valosähköilmiöön.
Intensiteetillä on kuitenkin jotain positiivisia vaikutuksia, koska tämän hetken tehokkaimmat valokennot käyttävät konsentroitua valoa. Konsentroidussa valossa on myös se hyvä puoli, että eri aallonpituusalueet voidaan erottaa toisistaan ja käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi; esimerkiksi johtaa eri taajuuksille viritettyihin aurinkokennoihin tai lämmön talteenottoon.

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005
kemisti
Valon intensiteetti ei vaikuta saatavaan energiaan, vaan valon aallonpituus. Mitä pienempi aallonpituus fotonilla, sitä suurempi energia -> antaa sitä suuremman liike-energian pinnasta irtoaville elektroneille.
Näin, mikäli on sovellettavissa valosähköilmiöön.

mutta kun se ei ole. ei ne irti lentelevät elektronit sitä sähköä paneelissa tuota, vaan ne mitkä siirtyy puolijohteessa tyhjennysalueella valenssivyöltä johtavuusvyölle energia aukon yli. Tämän jälkeen tyhjennysalueella vallitseva sähkökenttä vetää elektronin ja aukon liitoksen eri puolille (ja sitäkautta johtimiin)

Pari vuotta sitten taidettiin puhua jostain 30 % hyötysuhteista parhaimmissa paneeleissa, tämä johtui siitä että noin kolmannes paneelin saavuttamasta säteilystä oli liian suurienergistä, jolloin siitä suurin osa meni hukkaan; ja kolmannes puolestaan liian pienienergistä jolloin sitä ei saada ollenkaan talteen, ja osa hukkuu matkalle...

Vierailija
bena
Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.



Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.

Auringon säteilyenergia Helsingissä on yllättävän suuri: lähes sama kuin Wienissä, kesällä jopa selvästi suurempi.

Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto, kuten Eko-Viikissä, jossa Helsingin Energia ostaa kesäajan ylituotannon ja palauttaa sen talvella.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
bena
Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.



Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.

Eiköhän Andúril tarkoittanut sitä, että laajamittaiseen sähköntuottoon aurinkopaneelit eivät ainakaan Suomen olosuhteissa ole paras ratkaisu.

Sitäpaitsi mökit ja veneet eivät ole suurimpia sähkönkuluttajia suloisessa Suomessamme. Raskas teollisuus käyttää kilovolttijatkoroikkia ja muodostaa suurimman osan valtakunnan sähkönkulutuksesta.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Vastaaja_s24fi

Auringon säteilyenergia Helsingissä on yllättävän suuri: lähes sama kuin Wienissä, kesällä jopa selvästi suurempi.



Ja talvella olematon. Siksi se ei otimi Suomessa, jolloin kulutus taas on talvella suurimmillaan.
Vastaaja_s24fi

Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto

Niinpä, virtuaalinen. Oikeasti se sähkö tuotetaan silti aina juuri samalla hetkellä kuin kulutetaankin. Jossakin. Ettei vaan olisi kyseessä taas kerran hiililauhde tai parhaimillaan vesivoima säätövoimana?

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Ei pidä sekoittaa aurinkoenergiaa aurinkokennoihin.

Aurinkokennot muuttavat Auringon säteilyn suoraan sähköksi vaihtelevilla hyötysuhteilla. Hyvän hyötysuhteen omaavat kennot ovat niin kalliita, että niitä käytetään vain lähinnä avaruudessa. Huonotehoisempia kennoja pitäisi lähettää avaruuteen vastaavasti enemmän ja tämä maksaa.

Aurinkoenergiaa voidaa kuitenkin hyödyntää myös muuten. Täällä meillä Suomessa tuota Auringon säteilyä kannattaa käyttää lähinnä lämmittämiseen.

Auringon säteilyenergiaa voidaan kereätä talteen passiivisesti suunnittelemalla talo siten, että se saa esimerkiksi etelään suuntautuvien ikkunoiden kautta Auringon säteilyä sisälle taloon. Itse asun juuri tällaisella tavalla suunnitellussa talossa. Monesti helmikuun kovilla pakkasilla Aurinko paistaa sisälle ja lämmittää olohuoneen aivan ilmaiseksi.

Aktiivisella tavalla Auringon säteily voidaan kerätä talteen aurinkokeräimillä, jossa kiertää sopiva neste, yleensä vesi, jolla Auringon säteilyenergia siirretään suurehkoon varaajaan - yleensä vesisellaiseen.

Vierailija
Herra Tohtori
bena
Andúril
Suomen ilmastoon eivät aurinkopaneelit kuitenkaan sovi. Niitä kannattaisikin rakentaa Päiväntasaajan alueille ja käyttää kylmässä, kaamoksesta kärsivässä Pohjolassa ydinenergiaa. Ydinteknologiaa ei afrikkalaisten käsiin sitä paitsi edes uskalla antaa.



Mökille, veneeseen jne. Tulee pitkä jatkoroikka, jos aikoo olla ydinvoiman varassa.



Eiköhän Andúril tarkoittanut sitä, että laajamittaiseen sähköntuottoon aurinkopaneelit eivät ainakaan Suomen olosuhteissa ole paras ratkaisu.

Sitäpaitsi mökit ja veneet eivät ole suurimpia sähkönkuluttajia suloisessa Suomessamme. Raskas teollisuus käyttää kilovolttijatkoroikkia ja muodostaa suurimman osan valtakunnan sähkönkulutuksesta.

No kyllähän minä nyt sen tajusin. Aurinkopaneelit (valo->sähkö) ovat vielä huonompi energiantuottotapa kuin tuulivoima, niin hyötysuhteeltaan kuin epätasaisuudeltaankin. Mökille riittää kyllä uusiutuvakin sähkö, paneeli ja akku, jopa pieni tuulimylly.

Vierailija

Noiden piikiteistä valmistettujen kuluttajille tarkoitettujen paneelien hyötysuhde on tosiaankin onneton, vain luokkaa 10%. Itselläni on mökillä pari Nesteen Naps paneelia ja vaikka näiden pitäisi olla ns. parempilaatuisia, niin ilmoitettu hyötusuhde on ainoastaan 12%. Mutta kyllä niilläkin jääkaappi kylmiää ja valoja ja telkkariakin voi kesällä käyttää.

Vierailija
Kosh
Vastaaja_s24fi

Auringon säteilyenergia Helsingissä on yllättävän suuri: lähes sama kuin Wienissä, kesällä jopa selvästi suurempi.



Ja talvella olematon.
RE: Pimeimpään aikaan
- Helsingissä noin 5kWh/m2/kk
- Wienissä nojn 25kWh/m2/kk
Siksi se ei otimi Suomessa, jolloin kulutus taas on talvella suurimmillaan.
RE: toimii
Talvella vain hiukan pienempi kuin Wienissä
Vastaaja_s24fi

Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto



Niinpä, virtuaalinen. Oikeasti se sähkö tuotetaan silti aina juuri samalla hetkellä kuin kulutetaankin. Jossakin. Ettei vaan olisi kyseessä taas kerran hiililauhde tai parhaimillaan vesivoima säätövoimana?
RE: Niinpä. Aurinkoenergia heti käyttöön verkossa.
Vierailija
Volitans
Ei pidä sekoittaa aurinkoenergiaa aurinkokennoihin.

Aurinkokennot muuttavat Auringon säteilyn suoraan sähköksi vaihtelevilla hyötysuhteilla. Hyvän hyötysuhteen omaavat kennot ovat niin kalliita, että niitä käytetään vain lähinnä avaruudessa. Huonotehoisempia kennoja pitäisi lähettää avaruuteen vastaavasti enemmän ja tämä maksaa.

Aurinkoenergiaa voidaa kuitenkin hyödyntää myös muuten. Täällä meillä Suomessa tuota Auringon säteilyä kannattaa käyttää lähinnä lämmittämiseen.

Auringon säteilyenergiaa voidaan kereätä talteen passiivisesti suunnittelemalla talo siten, että se saa esimerkiksi etelään suuntautuvien ikkunoiden kautta Auringon säteilyä sisälle taloon. Itse asun juuri tällaisella tavalla suunnitellussa talossa. Monesti helmikuun kovilla pakkasilla Aurinko paistaa sisälle ja lämmittää olohuoneen aivan ilmaiseksi.

Aktiivisella tavalla Auringon säteily voidaan kerätä talteen aurinkokeräimillä, jossa kiertää sopiva neste, yleensä vesi, jolla Auringon säteilyenergia siirretään suurehkoon varaajaan - yleensä vesisellaiseen.




Ei pidä sekoittaa aurinkoenergiaa aurinkokennoihin.

Jos tuo oli kommentti lauseeseeni "Aurinkoenergialle voidaan tehdä virtuaalinen varasto", pitänee sitten tarkentaa: Auringon energialla tuotetulle sähkölle voidaan luoda virtuaalinen varasto.
Lämmölle luodaan lyhytaikainen varasto joka tapauksessa.

Vuoden 2001 tietojen mukaan "Kattotasolle (30o kallistus) saadaan meillä noin 1160 kWh/m2 vuodessa." (Solpros, Tekes)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat