Parta ja sen parametrit

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Esko Valtaoja on herättänyt parrallaan hyväntuulista huomiota, samoin kuin Leif Segerstam, ja molemmat vieläpä älykkyydelläänkin. Toisessa ketjussa keskustelu meni parranajoksi ja -pärinäksi, joten kaipa siitä voisi keskustella älykkäästi ihan omanakin aiheenaan.

Minkälaisia partoja, viiksiä, pulisonkeja, sänkeä ym. keskusteluihin osallistuvilla miehillä on ja miten ne hoidatte? Mitä on kokemuksia parran statuksesta sosiaalisissa tilanteissa? Muistan kun töihin pyrkiessäni kauan sitten valitsijaraati ei oikeastaan kysellyt muuta kuin "Onko mukava olla parrakas", "Jos tuleva esimiehesi vaatii että parta pitää ajaa, mitä teet", "Koetatko peittää jotain parrallasi?". Haastattelijoista yksi oli viiksekäs, joten katsoin häntä silmiin hymyilemättä ja sanoin; "Isoisäni aikana parta oli miehen kunnia ja pitkä tukka myös tapana. Ja Mannerheimilla oli viikset!"

Pääsin töihin. Sitten 70-luvun olen ollut ilman partaa vain kahdesti, viikon kerrallaan, vaikka elämänympyrät ovat vaihdelleet.

Partahaasteeni - jos se nyt tulta ottaa - kehottaa tietysti myös naisia, joulupukkia ym. ottamaan osaa keskusteluun, vaikka epäilen että joku tietysti lausuu jotain naisten viiksistä.

49
harmaaparta

Sivut

Kommentit (18)

Euphemos
Seuraa 
Viestejä793
Liittynyt16.3.2005

Itselläni on vaaleat hiukset, mutta tummat kulmakarvat, joten tasapainotan naamaani tummalla leukaparralla. Muualla parrankasvu on vielä sen verran heikkoa, ettei satunnaista sänkeä kannata ylläpitää.

Nervus rerum

Vierailija

Itselläni on jonkinmoinen partafetissi. En pidä miestä miehen näköisenä, jos kasvoilla ei ole edes jonkinlaista merkkiä siitä, että parta ylipäätään kasvaa. Parhaan näköinen parta miehellä on sellainen hyvin hoidettu ja lyhyt leukaparta, joka jatkuu kapeina (mutta ei liian kapeina) reunoina leukaperiä pitkin pulisonkeihin. Mielellään tumma, tosin vaaleakin käy. Mutta sen täytyy tosiaan olla hyvin hoidettu ja rajattu, muuten saa epäsiistin vaikutelman. Lisätkää päälle tummat pitkät hiukset, komeat kasvot ja vihreät silmät niin meikätytön polvet notkahtavat alta... Joskus olen tuollaisen ihmeen nähnyt, ja siitä se sitten alkoi.

Vierailija

Oma tummapartainen isäukkoni toisti pikkuiselle ja näsäviisaille tyttärelleen, joka kärtti ja kärtti parran kuorimista nähdäkseen isänsä kasvot näin:

"Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville..."

"...ei ole laulut lasten laulut, lasten laulut, naisten naurut,
ne on partasuun urohon, joit' ei laula kaikki lapset
eikä pojat puoletkana, kolmannetkana kosijat
tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla..."

Kalevalaiset viisaudet tekivät kyllä jo silloin vaikutuksen, mutta eivät tyynnyttäneet uteliaisuuttani, joka kihisi, ja vaati päästä tekemään vertailevaa hutkimusta isän sen hetkisen olemuksen ja nuoren upseerikuvan välillä. Erityisesti minua - jo silloin - kiinnosti miehen leuka. Oliko leuka parran alla edelleen samanlainen kuin nuoruuden päivinä? Kuinka vahva oli leukakulma? Oliko kaksoisleukaa? Olisiko isä ollut nuoremman näköinen ilman partaa? Edelleenkin olen pettyneessä tietotyhjiössä näiden asioiden suhteen, sillä isälläni on kaikki nämä vuodet ollut parta. Mitä siis ovat nämä puheet taidokkaista tyttäristä, jotka kietovat isänsä pikkurillin ympärille?? Valhetta vain.

Olen huomannut viehättyneeni vahvoihin leukoihin. Ilmeisesti alitajuntani viestii ja viekoittelee leuan vahvuuden symbolisoivan miehekkyyttä, periksi antamattomuutta ja lujaluontoisuutta. Taidan olla juuri niin vanhanaikainen - eli täysin poissa muodista - että edellytän aikuiselta, kypsältä mieheltä löytyvän kaikki nuo luetteloimani hyveet. Mies parka. Itse voinkin vapaasti olla feminiinisen heikko, ja ulista surkeasti maailman pahuutta kaikki päivät vasten mieheni järkkymätöntä - ja pian kostuvaa - olkapäätä. Eläköön se pieni ero naisten ja miesten välillä!

Jos kerran leuka viestii miehen vahvasta sukupuolisuudesta naiselle näin tehokkaalla tavalla, niin miksi miehet tekevät itselleen suoranaista vahinkoa peittämällä sen? Ehkä siksi, että parran uskotaan olevan vielä vahvempi merkki sukupuolisuudesta ja kyvykkäästä eroottisuudesta. Parta on aikuisen Miehen merkki. Status symboli, kuten Mersu pihalla. Tai kaunis vaimo makuuhuoneessa. Rakastajatarta en tässä syystä tai toisesta mainitse.

Parta on nykyään myös muotia. Mainoskuvissa komeilee parrakkaita miehiä kutsuva (ah, siltä minusta ainakin tuntuu) pilkahdus silmäkulmissaan… On sänkileukaisia miehiä miehekkäässä eräluukissaan, pukinpartoja viestittämässä syntisen pitkistä öistä, kokopartoja tarjoilemassa tarinaa villistä boheemielämästä ja savuisista taiteilijabaareista. Miten siihen vierelle, julmalle vertailulle alttiiksi uskaltautuisi nuori mies, jolla on kaapissa tusina kertakäyttöisiä shavereita odottamassa ensimmäistä neitseellistä kontaktiaan ujon hennonvaalean ja yksinäisyyttään tihruttavan leukakarvan kanssa? No, lohdutukseksi sanottakoon, että tämän nuoren miehen puolella on raikas poikamaisuus yhdistettynä ihmeteltävään kestokykyyn. Kuulostanko kaikkiruokaiselta?

Tunnetuin partasuu on lienee Joulupukki, ja häntä minäkin odotan lapsenmielisellä innolla edes kerran vuodessa saapuvaksi. Ihmetystä herättää niinkin pitkän kokoparran hoito. Kuinka monta pulloa kuluu parta balsamia, kuinka monta pulloa after shavea (vai kuluuko)? Entä iltatoimet? Pitkät hiukset mielellään sitoo yöksi kiinni, jotta ei jäisi omien hiustensa vangiksi kesken villien unien, mutta parta? Saako joulumuori hellin sormin letittää tuon hopeaisen parran vai laitetaanko suojaksi punainen yömyssy? Saattaahan tosin olla, että joulupukin parta on irrotettavaa mallia – sisäpiireissä huhuja tästä liikkuu…

Viikset ovat sitten oma lukunsa. Niistä toinen kerta, sillä nyt vähemmän tärkeät velvollisuudet kutsuvat…

Vierailija

Silloin, kun Mummo oli vielä ihan ihan pieni, oli parrakas mies suuri harvinaisuus.

Kerran sitten tämmöinen käveli kadulla vastaan. Minä siihen ilahtumaan: Katso äiti, toi setä syö hiuksia!

Mummo

Vierailija

Me Kunkku olemme parrakas ja hiton ylpeä siitä!!!
Partani pituus lienee jo lähellä tuota Valtaojan setää!
Ainakin sillä saisi saunassa ollessa kutitella kikkejään!!
Oikeesti! (tulipa taas tunnustettua! Nyt se vähäkin uskottavuus karisi...)
leukaparta ja viikset. lyhyt tukka. Kun olen enemmän blondi, kuin tumma on partani varsinkin näin kesän jälkeen auringon keltaiseksi polttama.
Pidän partaani yleensä kiinni sellaisella kullaltani varastamalla pampulalla, joka kiedotaan useaan otteeseen parran ympäri.

Partani aiheuttaa muissa ihmisissä uskomattomasti huomiota!
Yleensä positiivista. Ja mikä uskomattominta eniten se kiinnittää huomiota keski-iän ylittäneissä vastaantulijoissa..!

hauskin parrastani kuultu kommentti oli kaupan edessä pienen pojan kovaan ääneen äidilleen tokaisema; "Tolla on niin pitkä parta, että siinä on pinni!"

Mikäs Kunkku se on jolla ei partaa ole???

Vierailija
s&s&s

Tunnetuin partasuu on lienee Joulupukki, ja häntä minäkin odotan lapsenmielisellä innolla edes kerran vuodessa saapuvaksi.

Kyllä tuo Jouni Hynynen meni Pukista partarankingissa ohi viime vuonna.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
s&s&s
Oma tummapartainen isäukkoni toisti pikkuiselle ja näsäviisaille tyttärelleen, joka kärtti ja kärtti parran kuorimista nähdäkseen isänsä kasvot näin:

"Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville..."

"...ei ole laulut lasten laulut, lasten laulut, naisten naurut,
ne on partasuun urohon, joit' ei laula kaikki lapset
eikä pojat puoletkana, kolmannetkana kosijat
tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla..."

Kalevalaiset viisaudet tekivät kyllä jo silloin vaikutuksen, mutta eivät tyynnyttäneet uteliaisuuttani, joka kihisi, ja vaati päästä tekemään vertailevaa hutkimusta isän sen hetkisen olemuksen ja nuoren upseerikuvan välillä. Erityisesti minua - jo silloin - kiinnosti miehen leuka. Oliko leuka parran alla edelleen samanlainen kuin nuoruuden päivinä? Kuinka vahva oli leukakulma? Oliko kaksoisleukaa? Olisiko isä ollut nuoremman näköinen ilman partaa? Edelleenkin olen pettyneessä tietotyhjiössä näiden asioiden suhteen, sillä isälläni on kaikki nämä vuodet ollut parta. Mitä siis ovat nämä puheet taidokkaista tyttäristä, jotka kietovat isänsä pikkurillin ympärille?? Valhetta vain.

Et ole oikein hallinnut asiaa silloin vielä. Ovela kietoja ymmärtää kaikki selitykset, miksi isäukko ei tee jotakin, eikä kärtä ollenkaan. On hyväksyvinään kaikki viisaudet. Kovassa paikassa voi näyttää jonkin verran pettyneeltä, varmistaakseen tahtonsa läpimenon. Tulee ajateltua ”Kuinka suruissaan varmasti tytär on”, jonkin ajan päästä ehdottaa edes vähän kasvonsa säilyttääkseen, vähintään jonkinlaista kompromissia asiaan, mikä lienee päämäärä ollutkin. Todistettu monta kertaa. Naama on kuin Pietarin aurinko, eikä osaa sitä peittää. Kaikki asian mahdollisesti vaatimat ennakkotoimet on valmiiksi suoritettu. Aikaa säästääkseen, jos joutuu vähän aikaa odottamaan, ettei mene hukkaan. Jotenkin salaisesti. Voi kyllä hyväksyä vaihtoehtotarjouksen, niin kuin: ”Yökylä vai uimahalliputki, tai elokuvat”, jos kokee sen itselleen lopulta edullisemmaksi.

Naapuri on parikin kertaa ehdottanut partani ajamista, kun se ei miehelle sovi: ”On kuin teräsharja”. Porsta meiänkielellä. (ruots. borsta, harja, luulen). En ole asiaa edes harkinnut, vaikkei partaa minulle kovin nopeaa kasvakaan. Ei olisi mahdoton tehtävä se pyyhkäistä aamuisin pois, jos viitsii ja se sopii ”tyyliini”, jos sellaisesta voi kohdallani puhua. Olen tavannut henkilön, jolla parrankasvu oli sitä luokkaa, kun aamulla ajoi, oli iltapäivällä jo sänki naamassa. Kuitenkin piti raapia alinomaa. Oli musta ja komea parrankasvu, jos olisi vähän aikaa antanut olla.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Ni jopa jopa jopa tuli äiti-ihmisiltäkin kommenttia. Harvakseltaan, tosin, mutta sehän vain kertoo harkinnasta tunnelmien ja sanojen suhteen.

Mitä mieltä olette viiksien pureskelusta?

Millainen parta kutittaa, mikä ärsyttää fyysisesti tai psyykkisesti (lukuunottamatta tietenkin sellaista missä elää oravia pienempiä otuksia)?

Onko Arthur Fuhrmannin parta kiva?

Oletteko jutelleet syvällisemmin miesten kanssa siitä, että millaiselta tuntuu pitää partaa? Tai että miltä tuntuu välillä olla ilman?

Ihan pentuna opin miten hauskaa lapsista on kun hieroo poskelle "vanhaa partaa". Nykyään siitä kai saisi syytteen.

49
partakuvaketta ei hymiöissä ole - APUVA!
siistimään menossa

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Joulupukin parrasta:
Ihan se on oikea parta. Vaan se, miten se saadaan näkyviin vaatii Suurta Taikaa.
Usein hämmästyn itsekin, mistä se Pukki tietää liikkua juuri silloin nurkilla, kun ensin lahjat on tullut salaperäisellä tavalla paikkaan, missä ne ei hetki sitten vielä olleet ja kukaan ei poistunut minnekään.

It's just Magic.
-----------------
Viiksien pureskelu on kammottavaa! Yäk.

49:lle parrakas hymäri

Ollos hyvä!

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Ooh! Vau!

Juu, nään.

-------------------

Parrasta ja viiksistä noin yleensä.

Joillekin ne sopii ja toisille ei sitten kirveelläkään.
Monasti parta antaa kantajastaan vanhemman vaikutelman tai hieman paheellisen miehosen tekeepi. Toisinaan (jos joku muistaa niitä 60-70 luvun nuoria miehiä partoineen) antavat kantajastaan älykkömäisen kuvan - juodaan viiniä ja parannetaan maailmaa.

Jotkut parrat (kuten A. Fuhrumann) taas oikein kutsuu näpelöimään - miltähän tuo tuntuu. (Siis sitä partaa vain, ei muuta.) Turpienhierontatilanteessa parrat, sänget varsinkin ja viikset ovat hieman hankalia, kun oma turpavärkki tuppaa punottamaan tuntikausia jälkeenpäin - ei oikein kutsu suuteloimaan.

Taitaa olla melko yksilökohtainen juttu ja parta/viikset pitäisi ensin nähdä (ja kokea) ja sitten vasta arvioida. Mutta kaipa siihenkin pätee vanha sanonta: Yks tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

[quote="lierik"]"

Et ole oikein hallinnut asiaa silloin vielä. Ovela kietoja ymmärtää kaikki selitykset, miksi isäukko ei tee jotakin, eikä kärtä ollenkaan.
quote]

Kiitos Lierik. (Halusin ottaa lauseeseesi kuvittelemani piilokohteliaisuuden vastaan.)

Tämä jatkuva ja jatkuva ja jatkuva partakeskustelu on oikeastaan aika ajankohtainen, sillä onhan kohta jo joulu. Kauppojen joulumarkkinat iskevät tajuntaan joka vuosi yhä aiemmin eli lokakuun tietämillä, joten on vain oikein, että iskemme myös kissan pöydälle - tässä tapauksessa parran - ryhtyäksemme sitä kerrankin ajoissa tutkailemaan. Jokaisen on syytä vilpittömästi omaa sydäntään kuunnellen selvittää suhteensa partoihin; uskooko partoihin, onko ollut kiltti parroille ja onko parran arvoinen? Parrasta löytyy totuus ja sanoma.

Olemme jo kartoittaneet parran symboliikaa ja läpikäyneet sen ympärillä kukoistavia esteettisiä myyttejä ja mieltymyksiä: yhtä monta naismakua näyttää olevan kuin on partojakin. Arttu Fuhrmannin komean pitkä kokoparta edustaa juuri tälläista ajankohtaista joulupukkistylea, joten hänellä olisi uskottavuus puolellaan ainakin näin joulun aikoihin. Unohtaa ei sovi Artun loppuun asti miettimiä ja sisäistämiä lämpötaloudellisia aspekteja, joita on syytä kunnioittaa aikana, jolloin öljy- ja sähkölämmitys on kallista ja vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin on panostettava. Parta on ekologisestikin ajatellen katseen kestävä lämmitysmuoto jota voi suositella sekä isälle että pojalle - ehkei niinkään äidille ja tyttärelle - ellei sitten muhkea kokoparta mahdollista yhteislämmitystä. Parrasta vaihtoehto kotiemme lämmitysongelmiin!

49 ylempänä kysyi: "Millainen parta kutittaa, mikä ärsyttää fyysisesti tai psyykkisesti (lukuunottamatta tietenkin sellaista missä elää oravia pienempiä otuksia)?"

Miesten hiuslaadut ovat varsin erilaisia ollen suoraan verrannolliset parran laatuun. On luontaisesti taipuista hiustyyppiä joka kielii hartaalle tutkailijalleen, joka mahdollisesti on aikeissa päästä lähempään kontaktiin parrakkaan kanssa, miellyttävästä, ihoärsytyskynnyksen reippaasti alittavasta suutelokokemuksesta. On myös vastakkaisesta ääripäästä löytyvä jäykkähiuksinen miestyyppi, jonka hiukset eivät välttämättä kerro niinkään luonteen jämäkkyydestä kuin parran raapivuudesta. Tällaista parrakasta on lähestyttävä hyvinkin hitaasti ja varovasti, mielellään kasvosuojavarustettuna. Malleja löytyy puuvillaisesta naamasuojuksesta aina jämäkämpään telttakankaiseen asti.( Myös kuviollisia ja pitsisomisteisia malleja saatavilla.) Käsi sydämelle, millaista partatyyppiä sinä edustat? Entä kannatat?

Edellinen laaja empiirinen tutkimukseni kartoitti parran fyysistä ärsyttävyyttä, mutta miten määritellään parran aiheuttama psyykkinen kipukynnys? Yhtälö on yksinkertainen: parta ylittää psyykkisen kipukynnyksen ollessaan liian lähellä väärää henkilöä. Todennäköisesti siis väärää naista. Parran tai viiksien keskittynyt imeskely tai pureskelu taasen johtaa usein parasympaattisen hermoston vaurioitumiseen ja sitä kautta taantumaan, joka varmasti aiheuttaa partnerissa pyykkistä ärsyyntymistä.

Johtuen suuresta kiinnostuksestaan partailmiöön, alan uskomaan nimimerkki 49:n takana lymyävän Joulupukin? Otatko jo joululahjatoivehia vastaan? Omasta puolestani olen partaa jo kehunut siihen malliin, että luulisi joulupukin tämän muistavan lahjoja konttiin lykätessään.

edit. ajatusvirhe

Vierailija

Voi kyllä…

Pienenä tyttönä portinpielessä isää töistä odottaessa. Kuinka mies joka ainoa päivä tullessaan koppasi syliinsä ja leuallaan kutitteli halatessaan, tyttären kikattaessa ja kertoessa päivän tapahtumista – k a i k e n .
Isällä ei partaa ollut, ajeli sen joka aamu sähkökoneella… sellaisella ruskeaan puolikuunmuotoiseen nahkaiseen koteloon pakatulla. Mutta sänki oli… aina töistä palatessa. Sellainen kikatussänki.

Ja kyllä parta miehelle sopii.. Hyvin hoidettu ja väliin resuinenkin. Sehän kertoo ihmisen luonteesta sekin. Ystävä käy parturissa säännöllisesti huollattamassa partansa, kyllä siinä linjat on esillä, karvoista huolimatta. Sekä väri. Se punainen. Komea parta on.

Hyvään tunnelmaan päästyäni en viitsi kertoa siitä muhkean parran omistavasta opettajasta, joka olisi ruokaillessaan ilmeisemmin tarvinnut kaukalon, sellaisen pienille tarkoitetun...
Noh.. Suojasihan se partakin..

Puhuessaan se muhkea parta väpätti erikoisesti

Ärsytyskynnyskin on olemassa. Parralla sitä ei ylitetä.

Vierailija

Tuo parralla kutitus on poikaystäväni paha tapa, ja se saa minut kyllä kikattamaan hillittömästi. Tosin se ei raavi, vaan tuntuu ihan mukavalta, taitaa olla pehmeä karvatyyppi. Hänellä on kuulemma ollut leukaparta siitä asti kun parta alkoi kasvamaan, ja koska se kasvaa melko nopeasti (iltapäivällä töistä kotiin tullessa on jo tumma varjo leualla) sen ylläpito vaatii melkoisesti trimmailua. Kaiken lisäksi näyttää siltä, että jos hän kasvattaisi kokoparran niin naamasta näkyisi vain pari vihreitä silmiä ja nenä... Niin ja tietysti otsa, ei hänelle sentään sinne partaa kasva. En minä kuitenkaan gorillan kanssa seurustele

Muistan joskus pienenä säikähtäneeni hirmuisesti kun isä tuli Tenojoelta kahden viikon kalareissusta kotiin ollessani sellainen vaahtosammuttimen kokoinen, siis välillä 3-5 v. Menin isää vastaan alakertaan, mutta juoksin nopeasti ja peloissani yläkertaan äidin syliin. Isä oli kasvattanut parran, enkä minä onneton enää tuntenut häntä.

Vierailija

Tuosta Desin muistelosta avautui dementoitunut mieleni sen verran, että huomasin tahattomasti ylempänä valehdelleeni. Eli kyllä se isukki ajoi kuin ajoikin partansa pois pitkän kärttämiseni jälkeen (miten pystyinkään unohtamaan näinkin tärkeän yksityiskohdan elämäni tärkeistä hetkistä), mutta kun näin lopulta isukin naaman suojattomana, täysin karvattomana, paljastettuna, niin haavoittuvana, halusin äkkiä takaisin sen vanhan ja turvallisen nallekarhumaisen isäukkoni. Taisin vielä villinä tyttölapsena kikatella ja hupailla isän muuttuneelle ulkonäölle ja siitä vieläkin huonoa omaatuntoa tunnen....

jk. Terveisiä isille!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat