Suurin tunnettu normaalivaiheessa oleva tähti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tietääkö kukaan, mikä on kooltaan suurin tunnettu tähti, joka on normaalitilassaan, ts. ei ole vielä paisunut punaiseksi jättiläiseksi.

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija
Heppu
Tietääkö kukaan, mikä on kooltaan suurin tunnettu tähti, joka on normaalitilassaan, ts. ei ole vielä paisunut punaiseksi jättiläiseksi.

LBV 1806-20 on hyvä ehdokas. Sen massa on 150-kertainen Aurinkoon verrattuna.

Lisää: http://www.space.com/scienceastronomy/brightest_star_040106-1.html

---

Ja ennen kuin kysyt punaisista ylijättiläisistä: KW Sagitarri

Lisää: http://space.com/scienceastronomy/aas_largest_stars_050110.html

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Melkoinen mollukka [size=200:3f9x3jc5]![/size:3f9x3jc5] Täytyy kyllä sanoa...!

Voiko tuo oikeasti olla todellinen !?

Jos on, niin tuo taitaa jo hipoa niitä tähtien koon ylärajoja. Ainakin massaltaan... Niitä punaisia taisi olla halkaisijaltaan vielä isompiakin...

Entä onko tuo myös kirkkain ?

Nuo siniset (muistaakseni) ovat niitä kaikkein kirkkaimpia ja kuumimpiakin... Eikös ?

...Tuo kyllä ansaitsisi saada jonkun komeamman nimen... Vaikkapa [size=150:3f9x3jc5]Mörssäri tähti[/size:3f9x3jc5] !

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Nuo punaiset super jättiläiset kyllä tosiaankin painivat ihan omassa sarjassaan halkaisija kooltaan ! Ja varmaankin myös kirkkaudeltaan... Vai oliko tuo "Mörssäri" noita punaisiakin kirkkaampi ?

Eihän Aurinkoa enää edes voida erottaa kuvassa niiden rinnalla. Pitäisi aika paljon zoomata että edes pisteenä näkisi...

http://msnbc.msn.com/id/6808287/

P.S. Kiitos muuten hyvistä linkeistä Arla.

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija

Mainittu LBV 1806-20 tähti lienee todellakin massiivisin ja valovoimaisin tunnettu tähti. Täyttä varmuutta asiasta ei vielä ole koska kyseinen kohde saattaa ola myös kaksois- tai kolmoistähti, mutta tähtiryppäästä ei kuitenkaan ole kyse. Punaiset jättiläiset ovat sitten halakisijaltaan tätä tähteä huomattavasti isompia mutta vastaavasti paljon himmeämpiä ja kevyempiä.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Jep. Entä löytyykö noille punaisille super jättiläisille niiden kirkkaus kertoimia, jotta pystyisi verrata tuon sinisen 40 miljoona- kertaiseen kirkkauteen ?

Tuntuu muuten aika hölmöltä ja uskomattomalta, että tuollainen punainen tuottaisi vähemmän näkyvää valoa kuin tuo sininen, niiden valtavan suuresta kokoerosta huolimatta.

Kokoerohan on kuitenkin, kuin nuppineulanpään kokoinen lamppu olisi valovoimaisempi kuin rantapallon kokoinen lappu, vai onko kokoero vielä sitäkin suurempi...?

Onko tuosta sinisestä muuten vastaavaa koko-diagrammi kuvaa verrattuna planeettojen ratoihin tai rinnastettuna tuollaiseen punaiseen super jättiläiseen ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija
Pohtija
Jep. Entä löytyykö noille punaisille super jättiläisille niiden kirkkaus kertoimia, jotta pystyisi verrata tuon sinisen 40 miljoona- kertaiseen kirkkauteen ?

Tuntuu muuten aika hölmöltä ja uskomattomalta, että tuollainen punainen tuottaisi vähemmän näkyvää valoa kuin tuo sininen, niiden valtavan suuresta kokoerosta huolimatta.

Kokoerohan on kuitenkin, kuin nuppineulanpään kokoinen lamppu olisi valovoimaisempi kuin rantapallon kokoinen lappu, vai onko kokoero vielä sitäkin suurempi...?

Onko tuosta sinisestä muuten vastaavaa koko-diagrammi kuvaa verrattuna planeettojen ratoihin tai rinnastettuna tuollaiseen punaiseen super jättiläiseen ?

Kyllä vain. Etsi netistä tähden nimellä ja avainsanoilla "absolute magnitude" tai "bolometric magnitude". Auringon absoluuttinen kirkkaus (magnitude) on mainitulla asteikolla 4,8. Skaala on logaritminen siten, että mitä suurempi arvo sitä himmeämmästä tähdestä on kysymys kun tähteä tarkkaillaan 10 parsecin (noin 33 valovuotta) etäisyydeltä. Lisäksi viiden yksikön vähennys skaalassa tarkoittaa, että tähden kirkkaus on satakertainen.

Bolometrinen asteikko on muutoin samanlainen kuin absoluuttinen mutta siinä huomioidaan tähden koko säteilyspektri eikä vain näkyvä valo. Lisäksi on vielä olemassa "apparent magnitude" eli näennäinen kirkkaus. Asteikko on myös logaritminen ja ilmaisee miten kirkkaasti kohde näkyy maahan. Auringon magnitudi on tällä asteikolla -26,7.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Pohtija

Tuntuu muuten aika hölmöltä ja uskomattomalta, että tuollainen punainen tuottaisi vähemmän näkyvää valoa kuin tuo sininen, niiden valtavan suuresta kokoerosta huolimatta.

Kannattaa huomata, että lämmin pinta säteilee pinta-alayksikköä kohti tehon, joka on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin. Punaisen tähden lämpötila voi olla luokkaa 3000-4000 K, kun taas kirkkaimmat siniset tähdet voivat olla 30000 K:n lämpöisiä. Tuota oli verrattu pistoolitähteen, jonka lämpötila on 18000-36000 K. Pinta-alayksikköä kohti kirkas sininen tähti voi säteillä 10000 kertaisesti tehoa.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Tarkoittaako tuo tähtien kirkkaus aste todellakin koko tähden kirkkautta vai ainoastaan tähden pinnan kirkkautta ?

Eli jos kirkkautta havainnoitaisiin vaikkapa samanlaisen maa-planeetan pinnalta kuin mistä nyt aurinkoa katselemme... Ja tuo planeetta sijaitsisi vaikkapa 100x AU päässä (molemmista tähdistä vuorotellen vertailtuna)... Niin olisiko tuon sinisen tähden loisteessa kirkkaapi päivä kuin punaisen super jättiläisen paistattelussa ? Kun tuo super jättiläinenhän (verrattuna sinisen kokoon) peittäisi puoli taivasta ja tuo sininen olisi vain pieni piste... Jos nyt siis oletetaan, että tuo etäisyys tähdistä (100 AU) olisi tähän vertailuun sopiva ja etäisyys tähtiin olisi vertailuissa sama...?

Entä tarkoittaako näiden tähtien kirkkaus-aste sitä, että tuo kirkas suuri sininen näkyy avaruudessa paljon kauemmas kuin tuollainen käsittämättömän valtavan suuri punainen ? Eli paljain silmin nähtynä siis... Punainenko häviää ensin näköpiiristä ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Pohtija
Tarkoittaako tuo tähtien kirkkaus aste todellakin koko tähden kirkkautta vai ainoastaan tähden pinnan kirkkautta ?



Kaikki tähden säteilemä säteily kulkee pinnan läpi, joten noilla ei ole eroa.


Niin olisiko tuon sinisen tähden loisteessa kirkkaapi päivä kuin punaisen super jättiläisen paistattelussa ?



Tähden absoluuttinen (bolorimetrinen) magnitudi kertoo tähden säteilemän tehon suuruuden. Itse en tiedä arvoja oikeille tähdille, mutta ei ole mitenkään erikoista, että pieni kirkas lähde säteilee enemmän kuin suuri ja himmeä. Jos tuo sininen tähti on säteeltään (kuvasta arvioituna) luokkaa 100 kertaa Aurinkoa suurempi, sekin ylettyisi Venuksen ja Merkuriuksen ratojen väliin. Jupiterin radalle ulottuva punainen jättiläinen olisi säteeltään vain noin 10 kertainen. Pinta-alojen suhde olisi noin 100. Jos pintakirkkauksien suhde olisi tuo 10000, sininen tähti tuottaisi satakertaisen intensiteetin.

Jos mietitään, kuinka kirkkaalta tuolla planeetalla näyttää, pitää vielä huomioida tähtien spektrit ja ihmisen silmän herkkyys. Punainen jättiläinen säteilee osan tehostaan infrapuna-alueella, kun taas tuollainen hyvin kuuma sininen tähti säteilee eniten ultraviolettialueella.


Entä tarkoittaako näiden tähtien kirkkaus-aste sitä, että tuo kirkas suuri sininen näkyy avaruudessa paljon kauemmas kuin tuollainen käsittämättömän valtavan suuri punainen ? Eli paljain silmin nähtynä siis... Punainenko häviää ensin näköpiiristä ?

Tuossa vaikuttaa myös silmän herkkyys eri aallonpituuksille. Avaruudessa on myös erilainen vaimennus eri aallonpituuksilla. Yleensä kuitenkin tähden kirkkaus on se, joka määrittää näkyvyyden. Koko on toissijainen. Onhan esimerkiksi Andromedan galaksi täysikuuta näennäisesti suurempi kohde taivalla, mutta kovin heikosti se näkyy ilman apuvälineitä. Laajan ja himmeän galaksin näkyvyys on heikko myös verrattuna saman magnitudin tähteen (eli tähteen josta tulee silmään yhtä paljon valoa kuin galaksista).

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Olisiko jossain hyvää kuvaa meidän aurinkokunnasta, jossa olisi nuo kokosuhteet oikeita ja missä näkyisi auringon ja sen lähiplaneettojen ratojen kokosuhde ?... Pääsisi paremmin tekemään vertailua noiden jätti tähtienkin keskinäisen koon välillä.

Mikähän mahtaa olla tuo sinisen ja punaisen kokosuhde ? Onko "vain" jotain 10xhalkaisija luokkaa ? Vai enemmän ? Itse laskeskelin että enemmän... Oliko jossain kerrottu sen sinisen halkaisija ?

Tuossa mainittiin että punaiset olivat kait 1500x Auringon halkaisija.

Mutta en löydä aurinkokunnan kuvaa mittaskaalassaan, että pääsisi vertaamaan... Tai vielä parempi, jos löytyisi suoraan kuva noista kahdesta lähekkäin.

Onhan se varmaan hyvinkin mahdollista, että tuo sininen on paljon valovoimaisempi kokonaisuudessaankin ajatellen. Mutta muutenkin olisi mukava noita verrata keskenään.

Ja oliko noiden punaisten kirkkaus kerrointa jossain kerrottu...?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija

Onhan esimerkiksi Andromedan galaksi täysikuuta näennäisesti suurempi kohde taivalla, mutta kovin heikosti se näkyy ilman apuvälineitä. Laajan ja himmeän galaksin näkyvyys on heikko myös verrattuna saman magnitudin tähteen (eli tähteen josta tulee silmään yhtä paljon valoa kuin galaksista).

Kuinkahan hyvin tuo Andromeda muuten näkyisi jos poistettaisiin oman linnunratamme tähdet ja pöly välistä häiritsemästä. Kuinka monta muuta galaksia tuossa tapauksessa näkyisi Maahan paljain silmin.

Vierailija
Pohtija
Olisiko jossain hyvää kuvaa meidän aurinkokunnasta, jossa olisi nuo kokosuhteet oikeita ja missä näkyisi auringon ja sen lähiplaneettojen ratojen kokosuhde ?... Pääsisi paremmin tekemään vertailua noiden jätti tähtienkin keskinäisen koon välillä.

Yritin tehdä jonkinlaisen kaavion.

Tässä on mustilla viivoilla planeettojen radat. Keskellä olevat musta piste Aurinko. Taustalla kolme tähteä, sikäli kun sain niiden läpimitat oikein. Eli suurin punainen ympyrä on KY Cyg, suurin tunnettu Punainen Jättiläinen, pienempi oranssi ympyrä on Betelgeuse ja sininen ympyrä puheena ollut LBV 1806-20.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

On kyllä hieno kuva. Juuri tuollaista kaipasin. Kiitos vain.

Teitkö sen ihan itse ? Kuinka olet nuo kokosuhteet mitoittanut ? Mitä lähteitä käyttänyt ?

Jotenkin luulin, että nuo lähimmät radat ja tuo Jupiterin rata olisivat paljon kauempana...
Mutta jos tuo on paikkansa pitävä kaavio, niin silloin ymmärrän jo paljon paremmin tuon LBV 1806-20:n kirkkauden.
Sehän on yli 2 AU:n mittainen halkaisijaltaan !

On se ISO SININEN !

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Ja tuo KY Cyg... Käsittämättömän suuri [size=150:2ewo5wem]PUNAINEN[/size:2ewo5wem] !

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat