Presidentti Halonen tokaisi suomalaisten pelkäävän...

Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

[size=150:36vl5821]Tasavaltamme presidentti antaa näkemyksiä, osa II[/size:36vl5821]

Presidentti Halosen vihjaisu, että suomalainen pelkää Venäjää oli samantyyppinen ilmaus kuin hänen aikaisempi lohkaisu Keski-Euroopan johtajille Suomen erillissodasta.

Kuinka tämä pelko, epäluulo, arkuus tai jokin muu ilmaus sitten sopii nykypäiväämme?

Onko Suomessa pelkoa Venäjää kohtaan? Tämän tyyppinen äänestys on vaikea, mutta voihan sitä yrittää. Tilastotieteilijät nostanevat "äläkän" kysymysasettelusta, mutta tulkoot sitten polemiikkia ja vastaväitteitä

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (21)

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

...ööööö... Miksi pelkääminen/ei-pelkääminen ja luottaminen/ei-luottaminen ovat kaikki samassa valinnassa? Minun enttententtenini olisi en pelkää, mutten kovasti luotakaan...

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

No jos ei luota, niin sitte pelkää.

_______________________________

Tottaki maantieteellisen sijainnin takia on selvää, et joskus veli venäläinen tulloo... tai sit ei.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Pikku Gen
...ööööö... Miksi pelkääminen/ei-pelkääminen ja luottaminen/ei-luottaminen ovat kaikki samassa valinnassa? Minun enttententtenini olisi en pelkää, mutten kovasti luotakaan...

Pikku Genille:

Yeps, äänestys on poikkeuksellinen, voi käyttää vain yhtä kohtaa, siis valitsee sen mikä eniten sattuu omalle kohdalle. On ymmärrettävää, että tulisi kiusaus laittaa kaksi ruksia, mutta kun se ei ole mahdollista

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Ilkka

Sinunko mielestäsi ryssävihaa/pelkoa ei ole enää olemassa? Ja sinunko mielestäsi Suomi ei käynyt erillissotaa?

Jos noin ajattelet, niin perusteluita myös, kiitos.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Jos suomalaiset eivät pelkää Venäjää, niin miksi meillä on puolustusvoimat ja asevarustelua?

Pelkäämmekö ruotsalaisia?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Aweb
Ilkka

Sinunko mielestäsi ryssävihaa/pelkoa ei ole enää olemassa? Ja sinunko mielestäsi Suomi ei käynyt erillissotaa?

Jos noin ajattelet, niin perusteluita myös, kiitos.

[size=150:1jn7eie4]Aweb:lle VASTAUS ja MIELIPIDE[/size:1jn7eie4]

Tuosta erillissodasta käytiin kovaa kiistaa muutamia kuukausia sitten ja lainaan tähän suoraan kirjoitukseni, joka antaa mielestäni selvän perustelun erillissota teesin kumoamiseen.

Presidenttimme ilmoitti Suomen käyneen omaa erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan

Mielenkiintoinen tulkinta nostaa ajatuksia kuinka historiaamme käännellään tarpeiden mukaan. On ilmeisesti edullista Ranskassa todeta ristiriitainen näkemys Suomen osallistumisesta toiseen maailmansotaan.

On totta, että Talvisota oli oma koitoksemme idän jättiläistä kohtaan. Tuolloin tiukkana pakkastalvena olimme lähes yksin. Meidät myytiin osana suurempaa kokonaisuutta, joka laukesi uuteen koitokseen kesällä 1941. Tuolloinen Saksa yksioikoisesti ilmoitti meidän taistelevan heidän rinnallaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomen johto ja varsinkin armeija tiesi jo ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon mitä oli tulossa; meidät oli hyvin informoitu Saksan taholta. Suomi halusi takaisin vääryydellä menetetyt alueensa. Suur-Suomellakin oli kannattajansa.

Suomi sai merkittävää aseapua ja muutakin helpotusta Kolmannesta Valtakunnasta. Saksalaiset sotilaat olivat aseveljellisesti miehittäneet koko Lappimme käyden siellä omaa sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Saksa oli Suomen aseveli. Suomen armeijalla oli Hitlerin päämajassa omat yhteysupseerit, samoin Rovaniemellä olevassa Saksan armeijan esikunnassa oli suomalaisupseerien edustusto. Voidaan sanoa, että suomalaiset tulivat hyvin toimeen saksalaisten sotilaiden kanssa. Siviilitkin saivat positiivisen osansa ennen pakotettua Lapin sotaa.

Suomen miehet olivat myös mukana Saksan SS-joukoissa Viking-divisioonassa aina Neuvostoliiton Kaukasuksella saakka. Suomalaiset taistelivat saksalaisten sotilaiden kanssa omalla rintamavastuullansa.

Eräs puolustus löytyy pieneksi kuriositeetiksi Halosen tulkinnalle itsellisestä sodasta; Mannerheim ei ryhtynyt Saksan rinnalle hyökkäyksessä Leningradiin, eikä totaalisesti katkaissut Muurmannin rataa, vaikka Suomi olisi siihen pystynytkin. Samoin Lenigradin kohtalo olisi ollut aivan toinen, jos Suomi olisi ryhtynyt hyökkäykseen sitä vastaan. Mannerheim näillä toimilla pelasti sekä itsensä että Suomen. Mikäli Suomi olisi ryhtynyt Lenigradin vastaan olisi kohtalomme ollut sinetöity 1944 lopulla. Stalinin muisti pelasi hyvin, kun Suomen kohtaloa ratkaistiin 1944 syksyllä.

Poliittisesti jatkossodassa pidettiin tiivistä yhteydenpitoa Saksan johtajiin. Ainoastaan ylipällikköömme Mannerheim oli varauksellinen Saksan johtajaa Hitleriä kohtaan, jopa silloinkin kun Hitler saapui hiukan yllättäen Mannerheimin syntymäpäiväjuhlille Imatralle. Presidentti Ryti uhrasi jopa oman tulevaisuutensa turvatakseen itsenäisyyden mahdollisuuden ja vakuutti Suomen pysyvän hänen kaudellaan Saksan rinnalla sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Saksa auttoi ratkaisevasti mm. Kuhlmeyn lento-osastolla sekä suurella aseavulla. Suomen siviilitkin saivat osansa; Saksa toimitti runsaasti viljaa kansallemme.

Mikäli näiden tosiasioiden valossa sotamme Nevostoliittoa vastaan näytti erillissodalta, on se sangen mielenkiintoinen tulkinta, joka asettaa mainitsijansa erikoiseen valoon historian tulkinnasta. Suomi ei saa mitään lisäarvoa EU-piireissä tuon tyyppisestä tulkinnasta. Voisimme vain kuvitella nykyisen Saksan ajatukset kun tuo lausunto on kulkeutunut heidän tietoonsa. Historiaa ei tulisi soveltaa saavuttaakseen hetkellistä etuutta.

Suomen ei ole syytä muuttaa tosiasioita, joilla oli merkitystä itsenäisyytemme osalta. Saksa oli merkittävä liittolainen ja kumppani 1941-1944. Se meidän on tänäänkin osattava tunnustaa. Saksan ja Suomen välit ovat olleet tunnetusti tuonkin jälkeen hyvät, poislukien Neuvostoliiton pakottamaa Lapin sotaa saksalaisia vastaan. Saksalla on ollut merkittävä asema sen auttaessa Suomea; viimeeksi 1980-luvun lopun hulabaloo elämän jälkeisissä vöiden kiristelyssä, jossa valtiommekin rahat olivat lähes loppu. Ilmeisesti presidenttimme on varannut hyvät perustelut historian tulkinnalleen, koska keskustelu asiasta jatkuu.

Toinen kannanotto onkin sitten tuohon "ryssävihaan"; en väitä, ettei Suomessa sitä ole, kysymys on sen laajuudesta, intensiivisyydestä sekä jakaumasta. Tuo äänestysmalli mikä tässä Tiede-palstalla on tehtävissä, ei ole sellainen kuin olisi halunnut, tai sitten en osannut tehdä sitä

Kuitenkin nyt voimme hiukan luodata mielipidettä tällä palstalla ottamalla osaa "rukasailuun".

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Ilkka Luoma

Minulla ei ole huono näkö. Boldaukset turhia ja ikäviä luettavia.

Suomen motiivit käydä sotaansa olivat aivan erit kuin muilla Saksan liittolaismailla. Suomi peräsi takaisin edellisessä sodassa menetettyjä alueitaan, mikä oli sinällään aivan oikein. Olisi ollut hölmöä olla hyödyntämättä saman vihollisen lyömiseen pyrkivän suurarmeijan apua.

Sillä hetkellä kun Suomi astui omien alueidensa yli, niiden jotka se oli taistellut itselleen takaisin, Suomen voi katsoa syyllistyneen väärinkäytökseen.

Mutta erillissodan tästä sodasta tekee nimenomaan motiivit ja sitä edeltänyt historia, ei strategia ja yksityiskohdat, joita tässä sodassa yhdessä natsien kanssa sovellettiin.

Suomen armeija ei pyrkinyt Neuvostoliiton armeijan tuhoamiseen, eikä maan valloittamiseen, kuten Saksan armeija. Tämä on oleellinen eroavaisuus, joka täytyy huomioida kun aiheesta puhutaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Aweb
Ilkka Luoma

Minulla ei ole huono näkö. Boldaukset turhia ja ikäviä luettavia.

yeps, liika boldaus ei ole "luennallisesti" hyvä; korjaan jatkossa tekstiulkonäön vastaamaan toivomuksia

Suomen motiivit käydä sotaansa olivat aivan erit kuin muilla Saksan liittolaismailla. Suomi peräsi takaisin edellisessä sodassa menetettyjä alueitaan, mikä oli sinällään aivan oikein. Olisi ollut hölmöä olla hyödyntämättä saman vihollisen lyömiseen pyrkivän suurarmeijan apua.

Sillä hetkellä kun Suomi astui omien alueidensa yli, niiden jotka se oli taistellut itselleen takaisin, Suomen voi katsoa syyllistyneen väärinkäytökseen.

Mutta erillissodan tästä sodasta tekee nimenomaan motiivit ja sitä edeltänyt historia, ei strategia ja yksityiskohdat, joita tässä sodassa yhdessä natsien kanssa sovellettiin.

Suomessa oli myös motiiveja laajempaankin Karjalaan mutta jo Stalingradin jälkeen maamme johto + Mannerheim "näkivät" Saksan olevan jo häviön tiellä. Motiivi pelastaa Suomi kesällä 1944 sovelsi pisimmälle tämän yhteistyön Kolmannen valtakunnan kanssa. Onkin sitten eri asia miten Saksa asian koki. Hitlerille oli edullista sitoa Stalinin voimavaroja hankalien suomalaisten kimppuun. Paras ilmentymä aseveljeydestä oli Kuhlmeyn lento-osasto, joka raskain tappioin lensi keskimäärin kolme sotalentoa per päivä, pommittaen kriittisellä hetkellä Kannaksella yli 50% koko pommimäärästä, menettäen 30 konetta. Saksalaiset pommittivat tarkasti Stuka-koneiden ansioista Puna-armeijan panssarivaunuja, tuhoten niitä ratkaisevasti ja Neuvostoliiton kesähyökkäys oli kilpistetty tai vähintäänkin hetkellisesti hengästytetty yhteistyössä kurinsa takaisin saaneiden suomalaisten sotilaiden kanssa.

Tali-Ihantalan ihmeen aikoihin suomalainen sotilas koki Saksan Luftwaffen todelliseksi avuksi mustaristien ilmaantuessa paikalle, saaden taisteluväsymyksen taka-alalle ja suorittamaan aseveljeydessä torjuntataistelua.

Everstiluutnantti Kuhlmeyn lento-osasto oli Saksan valioita ja he suorittivat tehtävän suomalaisten omien lentäjien mielestä ammattitaidolla ja kurinalaisesti, säästämättä itseään.

Suomen armeija ei pyrkinyt Neuvostoliiton armeijan tuhoamiseen, eikä maan valloittamiseen, kuten Saksan armeija. Tämä on oleellinen eroavaisuus, joka täytyy huomioida kun aiheesta puhutaan.

Jokainen armeija pyrki tuhoamaan hyökkäävän vihollisen, kuin myös puolustautuessaan; suomalaisten mottitaistelut talvisodassa maksoivat useasti koko neuvostoliittolaisen sotilasosaston tuhoutumisen. Suomi oli realisiti; meidän pieni armeijamme ei olisi missään oloissa kyennyt antamaan edes uhkaa koko Puna-armeijalle. Saksa kävi eri kaliberin sotaa tuhansia kilometrejä pitkällä rintamalla. Suomi teki osuuttaan, tilanteeseen osin ajautuneena.

Saksa on myöhemminkin ollut suureksi avuksi Suomelle; viimeeksi 1992 Suomen ollessa lähes rahat loppu-tilanteessa.

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Ilkka Luoma

Sinunko mielestäsi Suomi ja Saksa kävivät siis yhtä ja samaa sotaa, jonka moltiivit, päämäärät ja käytetyt keinot olivat samat?

Siinä tapauksessa ihmettelen esim. suomalaisten sodanjohdon (Mannerheim) suhtautumista rakkaan liittolaisensa johtajiin (Hitler).

Outoa myös, että esim. vastikään ilmestyneessä teoksessa Kolmas valtakunta Suomen rooli saksalaisten yhteistyökumppanina jätetään pariin sivulauseeseen... Saksan sota käytiin pääasiassa aivan muualla kuin Suomen rintamalla. Stalingradin ympärillä lähinnä. Siinä rytäkässä Suomella ei ollut osaa eikä arpaa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Aweb
Ilkka Luoma

Sinunko mielestäsi Suomi ja Saksa kävivät siis yhtä ja samaa sotaa, jonka moltiivit, päämäärät ja käytetyt keinot olivat samat?

Aweb:lle

Molemmilla oli yhteinen vihollinen jatkosodassa. Hyökkäys vihollisen kimppuun oli yhteinen menetelmä (joutuiko Suomi ikäänkuin ajautumalla siihen, on näyttökysymys). Saksalla oli tavoite minne saakka; Suomella vähintään oma entinen raja; tosin Suur-Suomi sai hajanaista kannatusta. Jatkosodassa Saksa oli aseveli Suomelle kuin myös toisinpäin. Suomi sai ratkaisevan aseavun Saksalta, joka piti meidät sodankäyntikykyisenä. Suomessa oli myös suuri saksalaisuuden kannattajaryhmä, jopa rotuoppeihin saakka.

Siinä tapauksessa ihmettelen esim. suomalaisten sodanjohdon (Mannerheim) suhtautumista rakkaan liittolaisensa johtajiin (Hitler).

Marsalkka Mannerheim ei pitänyt Hitleristä lainkaan; Hitler oli Marskin mielestä nousukas, ja ennenkaikkea H. ei ollut upseeri. Toisinpäin Hitler oli Mannerheimin "ihailija" ja teki poikkeuksellisia myönnytyksiä hänen eteensä ja antoi 1944 aseavun tietäen, että Suomi irtoaa sodasta. Hitler oli hyvin tyly vastaavassa tilanteessa mm. Unkarille. Hitler tiesi, että Suomen jäääkärit koulutettiin Saksassa ja, että jääkärit muodostivat Suomen itsenäisyyden peruspilarin. Hitlerin vaikuttimista "salakavala" hyökkäys Stalinin kimppuun Barbarossa operaatiossa ei ollut Tsaarin Chevalier-kaartin upseerista oikein ja kunniakasta. Samassa yhteydessähän Suomen poliitikot "operoivat" Suomen Saksan yhteistyökumppaniksi. Mannerheim näki Saksan häviön häämöttävän paljon aikaisemmin kuin monet saksalaiset upseerit; Marski tunsi venäläisen luonteen ja väestömäärän, mista kovalla kurilla saadaan "tykinruokaa" rintamalle.

Outoa myös, että esim. vastikään ilmestyneessä teoksessa Kolmas valtakunta Suomen rooli saksalaisten yhteistyökumppanina jätetään pariin sivulauseeseen... Saksan sota käytiin pääasiassa aivan muualla kuin Suomen rintamalla. Stalingradin ympärillä lähinnä. Siinä rytäkässä Suomella ei ollut osaa eikä arpaa.

Saksan sotakoneisto oli monin osin 50-300 kertaa suurempi kuin Suomen. Saksan rintamalinjat olivat yli kymmenen kertaa pidemmät kuin Suomen. Saksa menetti sotilaita n. 5 miljoonaa ja se on yksinkertainen syy, miksi itse Saksassa saksalaisille kerrotaan kaikesta muusta kuin Suomen osuudesta ja Suomen rintamasta. Suomi oli kovin pieni osa Saksan sotakenttää. Tässäkin vallitsee suuruuden ja pienuuden lait. Toisaalta Saksassa tiedetään hyvin Talvisotamme sitkeys. Suomen ja Kolmannen Valtakunnan suhde oli erityissuhde, jossa Saksa ei suhtautunut Suomeen yliolkaisesti, vaan ylläpiti läheistä kontaktointia ennen Lapinsotaa suomalaisiin itse Jatkosodan aikana.

Saksan "suurin" mittelö oli ns. Kurskin mutkan taistelu Stalingradin jälkeen, ja tuosta alkoi Saksan lopullinen alamäki. Ikuiseksi arvoitukseksi jää se, mitä olisi tapahtunut, jos Saksa sai ensimmäiseksi toimivan atomipommin; tutkimukset olivat pitkällä. Saksan näkemys Itärintaman sodasta tulee hyvin ilmi kenraali Gehlenin muistelmista, jossa hän "siirsi" suoraan vakoilukoneistonsa Neuvostoliiton rintamalta ja vihollisen selustasta USA:n palvelukseen jo 1946-1949.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kyllä se tuo puhe siittä että suomi kävi erillissotaa, venäjää vastaan
jatkosovan aikana ,saapi unehuttaa.
Kyllä met olimma sotilasliitossa sakujen kans, turha son kenenkhän siittä mithän muuta väittää.
Ja mitä eroa maka oli suomen ja saksan tavotteissa soassa ?
Suomi halus venäjältä maa-aluvheita, niin saksaki.
Siihen aikhan puhuthin venäläisten heimokansojen vapauttamisesta .
Saksalaisekki halus vapauttaa venäläisiä, orjatyövoimaksi saksalaishin teollisuuslaitokshin.
Vanahat jermut kiroavat vieläki täällä Lapissa suomen soanjohtoa,
osasyyllisyyvestä Lapin polttamishen. Muutama kyläpahanen säästy saksalaisten tuholta, kun suomalaiset sotilhat ( etupäässä paikkakuntalaiset)
ominpäin hyökkäsivät saksalaisten kimppuun estäen kylien polton.
Hyvä että ei joutunhet ( saunanseinälle.)
Eräät jermut kertovat tarinoita eräästä suomalaisesta kapteenista,joka
johti vetäytyviä saksalaisia vastaan taistelevia suomalaisia joukkoja,
Rovaniemen pohjoispuolella. Miehistölle jaettiin päivittäin 5 ( viisi )
konepistoolin panosta, jos tuhlasit net , täytyi selitys tuhlatuista patruunoista tehhä esimiehille. Jos et tuhlannu , et seuraavana päivänä saanu "päivän tuliannosta". Kiväärimiehille oli tuliannos ,muistaakseni 3
patruunaa. Lisäksi kapteeni oli iltaisin, kävellyt yksin " tiedusteluretkille"
senkertaisen vihollisen puolelle. Sitten oli hitaasti peräytyneet saksalaiset polttaneet erään jermun kotipaikan.Tämän tapauksen jälkeen kapteeni löyvethin kuolhena, Martiinilainen kyljessä.
Mutta asiasta ei sen kummempia tutkimuksia seurannu, tappo pantiin saksalaisten päähän. Osittain tämä johtui pelosta Ounasjokivarren miehiä kohtaan, joita sattu siinä porukassa olemaan enemmistö.
Sitte son vishin seki unehtunu, että jo välirauhan aikana Lapissa oli
isot määrät saksalaisia sotilaita. Mikä milläkin verukkeella.
Tosiasia oli ,että saksalaiset olivat täällä järjestelemässä,valmiuksia
hyökkäyssotaan neuvostoliittoa vastaan.
Sekä materiaalikuljetuksia, niin Norjasta Narvikin ja Kirunan kautta, kuin
pitempää ja hankalampaa , eli Kilpisjärven suunnalta tapahtuvaa liikennettä. Lisäksi neuvostoliiton rajan läheisyyvessä, toimi muutamia
tievustelujoukkoja. Oli radioliikenteen seurantaa, sekä muutakin toimintaa. Elikkä yhteistyötä oli saksalaisten kanssa,tavoitteena hyökkäys sota neuvostoliittoa vastaan.
Minusta tämmöstä toimintaa ei voi pittää erillissotana.
Niin tai nimikhen täytys olla" erillissota yhteistyössä saksalaisten kanssa."

Vierailija

Näillä korkeuksilla taas oli väki sitä mieltä että mennään ottamaan pois se minkä venäläinen meiltä ryösti Talvisodassa.

Pohjois-Savoon -ja voin kuvitella miten muualle maahamme- asutetut karjalaispakolaiset kokivat äärimmäisen epäoikeudenmukaiseksi tuon silloisen Neuvostoliiton ulkopoliitiikan.

Ei sitä tavallinen ihminen halunnut "vapauttaa" sen enempää kuin "liittää" mitään hemmetin Vienaa Suomeen. Halusivat vain omansa takaisin ja se olisi ollut siinä.

Aslakin kanssa olen eri mieltä esimerkiksi sellaisessa asiassa että jos Suomi olisi ollut täysipainoinen Saksan liittolainen niin Suomen olisi tottakai pitänyt iskeä Leningradiin (nykyiseen Pietariin) yhdessä saksalaisten kanssa.

Mannerheim kieltäytyi tästä kunniasta.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Ilman saksalaisia suomalaiset eivät olisi pärjänneet venäläisiä vastaan.

Saksalaiset lentolaivueet olivat hyödyksi, vaikka ne kävivät omaa sotaa, eikä teoriassa auttaneet suomalaisia. Mutta siinä samassa suomalaiset saivat tärkeää tukea ja apua.

Myös varustelut jota saksa antoi oli tärkeitä.

Vierailija

Venjä on tätä nykyään " fiksuuntunut (= poliittisesti ja taloudellisesti muuttumassa globaaliksi) " joten minusta ei ole mitään syytä pelätä sitä
enempää. Tälläiset lausahdukset ovat lähinnä populismia ja liittyvät tulevaan Presidentin valintaan jolloin ehdokkaiden tulee ottaa kantaa
keksittyihinkin asioihin. Olemme myös elänneet neukkujen kanssa jo
vuosisatoja osin olemme myös perinnöltämmekin kuten he joten kyllä osaamme heidän kanssaan olla edelleenkin ja tarvittaessa sanoa missä kaappi seisoo. Enempi olisin huolissani
Laxin vastaavasta suomettumis ja Nato kannanotoista. Eli jos ei tiedä mistä puhuu niin ei kannata puhua sitten mistään

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat