Miksi Rooma ei valloittanut Egyptiä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vai kävikö näin? Olenko lukenut vähän liikaakin rivien välistä? Tai lukenut pelkät rivien välit? Samaan aikaanhan nuo tietääkseni olivat pystyssä.

Kommentit (10)

Vierailija

Kyllähän itse Caesar tuon Kleopatran hallitseman Egyptin aikoinaan valloitti. Tosin hän teki sen mahdollisimman vähäisillä tuhoilla, sillä Egyptin tuli toimia Rooman vilja-aittana. Tuohon aikaan Egypti oli jo sellaisessa rappiotilassa, ettei siitä loppujen lopuksi ollut vastusta Caesarin legioonille.

Vierailija

Eikös siinä lopulta käynyt niin, että Egypti joutui Rooman valtaan Kleopatra VII jälkeen (jos en ihan väärin muista niin jotain 30 eaa). Niin ainakin muistaisin, mutta ei Rooma todellakaan valloittanut Egyptiä sotimalla, jos sitä tarkoitat.

Olivat kyllä osittain samaankin aikaan pystyssä, tosin Egyptin loiston loppu oli jo lähenemässä, kun Rooman mahti oli nousussa.

Vierailija
Torchi
Vai kävikö näin? Olenko lukenut vähän liikaakin rivien välistä? Tai lukenut pelkät rivien välit? Samaan aikaanhan nuo tietääkseni olivat pystyssä.

Egyptillä oli Rooman noustessa jo monituhatvuotinen historia. Maan viimeinen edes nimellisesti itsenäinen hallitsija Kleopatra pakotettiin itsemurhaan 31 ekr ja maa liitettiin lopullisesti Roomaan.

Vierailija

Mainittuun kuuluisimpaan Kleopatraan päästyä Egypti ei ollut rappiotilassa taloudellisesti. Orjuus oli käynyt jo vähäiseksi. Sen sijaan maa taloussuhteessaan Roomaan oli varsin riippuvainen. Se myi lähinnä vain viljaa, kuten oli vienyt maailmana jo 400 vuotta (luvussa ei ole painovirhettä!) ja joutui tuomaan raudan ja rautatavaransa, joiden monopoliasema oli jo Rooman valtakunnalla. Egyptin armeija sen sijaan oli heikko, lähinnä vain juutalaiskaarti, laivasto kyllä vahva, mutta Rooman ylivoimainen.

Oikeastaan valtaus alkoi miehityksensä, samalla kun Caesar ja vielä Marcus Antonius ja Kleopatra kutkuttelivat toisiaan. Augustus Octavianuksen aikana Maasta tehtiin Rooman provinssi eli maakunta.

Rooman aika se päinvastoin merkitsi hidasta rappioitumista. Roomalaiset, paitsi perivät veroja, valtasivat omaisuutta. Orjuus palautui jälleen, ja köyhän kansan asema vaikeutui. Maa sai osansa myös valtkunnassa leviävistä kulkutaudeista. Bysantin vallan lopulla Bysantin vallitseva orotodoksinen kirkko vainosi toisuskoisia kristittyjä.

Kun maassa koskaan ei ollut tarvittu vahvoja voimia, ratkaisun tapahduttua idässä valtaus sujui melko helposti. Arabimuslimit otetiin vastaan vapauttajina. Bysantit kyllä pian koettivat vallata takaisin, mutta
lyötiin takaisin. Valtaus vuosisadan oli oikeastaan miehitystä, virallisesti
muslimijoukot olivat vain Bysantin keisarin alueelle olevia tämän sotavoimien sijaisia. Muutoksia kuitenkin tapahtui. Maalla olevat saivat vapauden, jos kääntyivät muslimeiksi, ja asekuntoiset liittyen muslimien sotajoukkoon. Melko nopeasti maaseutu arabilaistui. Viljakulttuuri vientiä varten samalla palautui muinaisaikojen malliseksi puuvillan, kankaiden ja käsityön kulttuuriksi. Tämä merkitsi kaupunkien elpymistä, ja täällä egyptiä puhuvat kristityt, koptit, olivat yhä vahvoilla. Tältä perustalta
700-luvun puolivälin tienoilla Egypti lopulta irroittautui virallisesti täysin itsenäiseksi Bysantista.

Rappiohan alkoi edetä jälleen muslimienkin aikana. Jo ristiretkienn aikoina sotilas- ja ylimmän vallan maassa ottivat turkkilaiset ratsumiehet mamelukit. Maa ja varsinkin sen maaseutu vaipui pysähdyksen tilaan.
Siinä sen kohtasi uusi valloittaja Napoleon Bonaparte. Paljon hänkään ei muuttanut, mutta jotakin silti alkoi muuttua. Vuonna 1869 valmistui Suezin kanava. Runsas vuosikymmen myöhemmin alkoi brittien herruuden aika.

Vierailija

Octavianukselle tuo muodollisesti Kleopatralle julistettu sota, joka päättyi vuonna 30 eKr. oli taloudellisesti todella kannattava. Hän takavarikoi koko Egyptin hallitsijausuvun mahtavan omaisuuden ja näin pääsi rahahuolistaan eroon kertaheitolla. Taidokas propaganda Antoniusta ja Kleopatraa vastaan takasi myös suuren kansansuosion.

Vierailija
Ezpa
Octavianukselle tuo muodollisesti Kleopatralle julistettu sota, joka päättyi vuonna 30 eKr. oli taloudellisesti todella kannattava. Hän takavarikoi koko Egyptin hallitsijausuvun mahtavan omaisuuden ja näin pääsi rahahuolistaan eroon kertaheitolla. Taidokas propaganda Antoniusta ja Kleopatraa vastaan takasi myös suuren kansansuosion.

Verrattuna hallitsijan henkilökohtaiseen käyttömaisuuteen Egyptin valtion omaisuus oli huomattavan suuri. Suurkauppa jokseenkin kokonaan perustui valtion monopoleihin. Tärkeätä Roomalle oli juuri viljan ulkomaankaupan monopoli.

Nuo eri hallitsijat, jotka eri ja kuitenkin samanlaisin keinoin ratkaisivat rahahuolensa, ynä sotilaiden ja valtajärjestelmänsä rahahuolet.
Aleksanteri Suuri takavarikoi ja pani jakeluun kaikki Persian valtion kulta-aarteet. Historian kirjoittajat ovat enimmäkseen jättäneet mainisematta, että hän siten myös tuhosi siellä vallinneen rahajärjestelmän. Nuo aarteet olivat liikkeesä olevan maksuosoitusrahan vakuutena. Kului 2000 vuotta, ennenkuin Lännessä alettiin uudestaan siirtyä setelirahaan.

Julius Caesar, aluksi harjoiteltuaan Espanjassa, kävi valtaamaan Galliaa, ja takavarikoi papiston, temppelien, kulta-aarteet. Sen ohella huomattiin, että moni puolivapaa oli temppeleille velkaa, ja sotatilan aikana varsinkin oli velkaantunut. Rooman lain mukaan velallinen, varsinkin työkykyinen, vastasi velasta vapaudellaan, sikäli kuin ei ollut Rooman kansalainen. -
Mikä etuoikeus tosiaan olikin saada Rooman kansalaisuus valloitusten vuosisatoina. - Kertomansa mukaan, jossa kyllä oli hänelle tavanomaista liioittelua, Caesar lähetti Rooman rajan yli miljoonia orjia. Lopulta
hän tokaisi " Arpa on heitetty", ja tuli itsekin rajan yli. Vain kolme legioonaa käytössä sen piti olla varsin aasimainen toimenpide, mutta asiaa oli valmisteltu niin mittavin lahjuksin, että tuota pikaa koko Italia oli Caesarin hallussa. Seuraaviltakin retkiltä kaikki tiet johtivat Roomaan.

Kun Caesar oli murhattu, kolme vallan ottanutta eli triumvirit takavarikoivat vastustajiensa omaisuutta, sen ohella, että heidät teloitettiin. Kyllä silti Egyptin haltuunotto Octavianukselle oli kaikista tuottoisin. Noin 670 vuotta Egypti oli Rooman hallussa ja myös sen tärkein vilja-aitta.

Vierailija

Ja mitä tulee noihin Epygtiläisiin silloin, niin nehän olivat KREIKKALAISIA (myös Kleopatra (vaikkei hän Asterixissa kreikkalaiselta näytäkkään).

Vierailija
Ja mitä tulee noihin Epygtiläisiin silloin, niin nehän olivat KREIKKALAISIA (myös Kleopatra (vaikkei hän Asterixissa kreikkalaiselta näytäkkään).

Saanen oikaista. Kleopatra ja hänen muut sukulaiset kuuluivat surullisen kuuluisaan Plotemaios sukuun joka oli "egyptilaistunut", ja muut ylhäisön jäsenet olivat alunperin makedonialais/kreikkalais alkuperää jotka olivat myöskin omaksuneet paikallisen kulttuurin.

Vierailija

Toki saa oikaista, vallankin jos on aihetta.

Liekö kuitenkin niin, että yhteiskunnan "kerman" lokalisaatioastetta voi pitää pinnallisena jos käyttökielenä toimii kreikka eikä valtaväestön, tai edes Faaraoiden, käyttämä.

Valtiollisten seremonioiden ja muiden "rahvasta" mielyttämään tarkoitettujen menojen (uskonto) saattaminen kansalle mieleiseen formuun oli mielestäni sangen viisasta politiikkaa Aleksanterin jälkeläisiltä.

Vierailija
Syncis
Ja mitä tulee noihin Epygtiläisiin silloin, niin nehän olivat KREIKKALAISIA (myös Kleopatra (vaikkei hän Asterixissa kreikkalaiselta näytäkkään).



Saanen oikaista. Kleopatra ja hänen muut sukulaiset kuuluivat surullisen kuuluisaan Plotemaios sukuun joka oli "egyptilaistunut", ja muut ylhäisön jäsenet olivat alunperin makedonialais/kreikkalais alkuperää jotka olivat myöskin omaksuneet paikallisen kulttuurin.

Mistä olet saanut päähäsi, että nimenomaan Ptolemaiokset olisivat olleet surullisen kuuluisia, ja mitkä ovat perustelusi. Maahan ei hyökätty, liittoyhteys Roomaan toimi pari vuosisataa, viljakauppa tuotti, valtion monopolina. Orjuus väheni lähes olemattomiin. Aleksandria oli myös tieteen johtava keskus. Täällä jo todettiin Auringon suuruus ja että se olisi Maan kiertoradankin keskiö. Täällä sai koulutuksensa syrakusalainen Arkimedes, alkuaan Roomankin ystävä. Paljon surullisenkuuluisampia olivat faaraot tuhannen vuoden aikan enen Persian valtaa. Viljakauppa siis Egyptistä alkoi Persian aikana kun Egypti siirtyi rautakauteen.

Viimeinen kuluisin Kleopatra tietenkin on oma arviotavansa. Joka tapauksessa voimasuhteet olivat jo jyrkästi Rooman puolella. Hän käytti sitä taktiikkaa, jonka osasi. Se jotenkuten toimi, Augustus Ocatavianukseen saakka. - Oli tietysti ollut virhe päästää mitään roomalaisia joukkoja maahan alkuunkaan. Joskus yksi pataljoonakin voi olla alkuna maan miehitykselle. Sanoi Lenin 1918 heinäkuussa, kun
Saksa vaati sitä suurlähettiläänsä murhan jälkeen.

Uusimmat

Suosituimmat