Hunaja

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eräs kaverini kertoi, että hyvän hunajan tunnistaa siitä, kun koittaa valuttaa sitä ohuena siimana sormensa päälle. Huono hunaja kasautuu yhdeksi möykyksi ja hyvä alkaa kertämään spiraalina.

1. Onko väittämässä mitään perää?

2. Onko Suomessa myytävää hunajaa prosessoitua?

3. Millätavoin?

4. Onko sillä väliä, vaikka se onkin prosessoitu?

Kommentit (6)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Minä olen jotenkin ymmärtänyt hunaja-asiantuntijoiden puheista, että hunajan kovuus tahikka notkeus on vain aikaperspektiivi-kysymys. Hunajahan koostuu suurimmaksi osaksi sokerista ja mehiläisen kuolasta yms. Aikaa myöten veden haihtuessa sokeri alkaa kiteytyä yhä isommiksi kiteiksi, eikä sille voi mitään. Kaipa jollain lisäaineilla tjs voisi estää sokeria kiteytymästä mene ja tiedä?

Kysyin tätä kovuus/notkeus-juttua joskus eräältä hunaja-asiantuntijalta, ja tämä sanoi että aikaa myöten hunaja kovettuu joka tapauksessa ja se on ihan normaalia. Olisi kiintoisaa kuulla mehiläiskasvattajain kommentteja!

Vierailija

Hunajan käyttäjän näkökulmaa:

Käytän hunajaa kahteen tarkoitukseen, ja siihen toiseen eli silloin tällöin saunassa kumppanin hipiälle kelpaa mikä tahansa hunajan muoto joka tyhjenevien purkkien pohjalta valuu tai varisee. Kyllä se löylyssä sulaa.

Peruspaketti hunajasta löytyy sivulta http://www.hunaja.net/

Kaikki hunajat kuivuvat ja kovettuvat ajan myötä. Rypälesokeri lisää ja nopeuttaa kiteytymistä, ilmiö on sama kuin esim. pitkään säilytettyjen espanjalaisten rusinoiden kanssa: rypälesokeri ikään kuin pursuaa pinnalle ja lopulta rusinat ovat vaalean sokeripinnan kuorruttamia, niin että ne narskuvat hampaissa. Joku voi erehtyä pitämään tätä homehtumisena tms. mutta sitä se ei ole.

Jotkut hunajat ovat mehiläisvahan värisiä ja yhtä jähmeitä jo tuoreinakin, miltei veistämällä purkista irrotettavia, toiset muistuttavat enemmänkin juoksevaa siirappia. Suuri ero on myös aromeissa: vain apilapellolta tai horsmaa kasvavalta hakkuaukealta metensä hankkivat mehiläiset tuottavat aivan eri makuista hunajaa. Rakenteeseen ja aromiin vaikuttavat myös mehiläisyhdyskunnan laatu ja jalostusaste. Muutama vuosi sitten mökkini kynnyskiveyksen alle muutti villimehiläisyhdyskunta, joka tietenkin käytännön syistä jossain vaiheessa piti sieltä häätää, peijoonit kun pyrkivät pistämään mökin asukkeja. Syksyllä niiden jäljiltä löytyi pienen pieni kennosto, josta kotikonstein sain hunajaa puolisen desilitraa. Mutta oli hyvää! Metsäkukkia, vähän kuin pihkaa, makeaa ja tiivistä..

Hunaja ei mene pilalle, vaikka se kiteytyy. Sen makeus säilyy jos sitä pidetään suljetussa astiassa, ja sitä voi käyttää ruuanlaittoon aivan kuin tuorettakin.

Hunajan laatua eli "hyvyyttä" ei voi arvostella millään muilla kriteereillä kuin sillä mitä aromia ja rakennetta itse arvostat. Käytän hunajaa ruuanlaitossa mm. ruskeassa kastikkeessa yhdessä tumman sinapin kanssa antamaan hapan-imelyyttä; pehmentämään voimakkaiden pippureitten ja chilien tulisuutta keitoissa; uunissa paistettavan lihan pinnan ruskistamiseen; pääsiäisenä lammaspaistin marinointiliemessä etikan ja mausteiden happamuutta tasaamassa ja aromia antamassa - hunaja vähentää hyvin myös satunnaista "villasukan" makua.

Juokseva hunaja on hyvä myös sienten, etenkin kanttarellien säilömiseen, ja valkosipuleiden!

49
p.s. hunajoitu hipiä maistuu hyvälle ja vähentää rusinaihon syntymistä

Vierailija

HUNAJAN KÄYTTÖ IHONHOIDOSSA

antiseptinen - tappaa bakteereja
pehmittää ihoa
elvyttää verenkiertoa
puhdistaa
sitoo kosteutta, kosteuttaa
haavojen, tulehdusten ja psoriasiksen hoitoon
palohaavojen hoitoon ( esimerkiksi Readingin ja ja Norwichin sairaalat Englannissa käyttävät hunajaa palohaavojen hoitoon.)
ihon ja hiusten hoitoon

Hunajan käyttö sopii useimmille. Diabeetikkojen ja siitepölyallergisten on oltava varovaisempia.

Mihin perustuu hunajan antiseptisuus?
Hunajan puhdistava vaikutus perustuu mm. bakteereja tuhoavaan glukoosioksidaasientsyymiin. "Ennen vanhaan" hunajaa käytettiin antibioottina. Hunaja ehkäisee bakteerien kasvua, ja on siksi hyvä lääke haavaumien ja tulehtumien hoitoon tänä päivänäkin.

Hunajan entsyymit ovat tehokkaita
Entsyymit ovat typpiyhdisteitä, jotka auttavat elimistöämme paitsi bakteerien kasvua ehkäisevästi niin myös käyttämään hyväksi ravintoaineita. Vaikka hunaja sisältää vain pieniä määriä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, pääsevät nämä hyvin imeytymään entsyymien edesauttamana.
Hunaja koostuu yli 180 ainesosasta, joiden yhteisvaikutuksen ansiosta hunaja kykenee hoitamaan monitasoisesti ja samanaikaisesti; se elvyttää ja ravitsee sekä puhdistaa ja virkistää ihoa.

Hunajaa voi käyttää haavoihin ja palovammoihin, hiertymiin ja kovettumiin. Hunajalla on hyönteispistojen kutinaa ja muita ihoärsytyksiä lievittävä vaikutus. Se voi auttaa jopa psoriasisvaivoihin.
Hunaja helpottaa ja lievittää kolotuksia ja reumaattisia kipuja.

Hunajaa käytetään mm. ihonpuhdistusemulsioihin, kasvonaamioihin, kesakkojen vaalentamiseen, ihovoiteisiin, silmähauteisiin sekä hiuksien pesu- ja hoitoaineisiin

Vierailija

Kiitos vastauksista. Vielä jäi kavelemaan se, että prosessoidaanko Suomessa hunajaa paljonkin? Häviääkö prosessissa joitain tärkeitä aineita?

Vierailija

Entä kukkais-hunajan ja hunajan ero? Onko siinä hunajassa vielä mahdollista olla kuolleiden mehiläisten osia, vaikkapa siipi tai jotain "verta", millä nimellä sitä limaa niiden sisällä kutsutaankaan?

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Ulkomainen hunaja yleensä kuumennetaan ennen purkitusta, jolloin entsyymien tuhoutuessa sen sokeri muuttuu osin sakkaroosiksi, mikä on huono asia. Suomalaisen hunajan sokeri on terveellisemmässä muodossa glukoosina ja fruktoosina.

Uusimmat

Suosituimmat