Ennustamisen kiusaus "vaivaa" aika-ajoin

Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

Palstalla on esiintynyt aika-ajoin arvioita niin USA:n, Venäjän kuin Kiinankin osalta. Ennustaminen on tunnetusti vaikeata

Olen alle liittänyt tiedoksi kiinnostuneille seminaarin muistiinpanot Suomi-Kiina seuran tilaisuudesta helmikuussa 2004. Luennoitsija tohtori Pekka Sutela on Suomen Pankin siirtymätalousosaston päällikkö ja tunnettu asiantuntija mm. Venäjän ja Kiinan osalta. Sutela on esiintynyt useasti tiedoitusvälineissä ja hänen palveluksiaan mielellään käytetään arvioitaessa taloutta.

Kiinan kansantalouden kasvuennusteet

Tiistaina oli mielenkiintoinen luento Suomi-Kiina Seurassa. Luennoitsijana oli Suomen Pankin siirtymätalousosaston päällikkö tohtori Pekka Sutela. Tilaisuus sai niin suuren suosion, että ovet oli suljettava kesken yleisövirran. Huomioitavaa oli yleisön osallistujat: kansanedustajia, jopa ministeri, suurien yritysten ylintä johtoa sekä selvästi tutkijoita pankeista. Yleisöä oli n. 50. Tilaisuudesta oli informoitu erittäin huonosti, ilmeisesti sinne ei haluttu yleisörynnäkköä. Tilaisuus oli maksuton.

Koetan typistää luennon muutamiin ydinasioihin, joita Pekka Sutela esitelmässään toi esille. Ensiksi hän totesi, ettei hän tiedä Kiinasta "mitään"; hän piti ongelmallisena saada länsimaisittain tietoutta sieltä sekä rakenteiden ja tapojen erilaisuutta meihin nähden.

Ensimmäisenä otsikon aiheeseen hän sanoi, että kasvu on jatkuvaa hyvin todennäköisesti, koska sisämarkkinat hoitaa nykykasvustakin n. 80%. Samankaltainen kuin Japani huippuvuosina sekä USA. Ulkomaankaupan osuus kansantaloudesta on pieni. Lisäksi valuutan sitominen heikkoon dollariin tukee kasvua; mielenkiintoisena pidetään sitä hetkeä, jolloin Yuan (laskennallisesti Renmimbi) revalvoituu. Revalvoitumisen todennäköisyyttä pidettiin mahdollisena, osana suurempaa kokonaispakettia, jolla hoidetaan useita muita asioita niin Kiinan kuin muiden maiden suhteen.

Luennoitsijan mielestä kehitys on jo paalutettu Kiinassa ohittamaan Saksan ja Englannin taloudet jo 2005, Japani "kaatuu" 2008 ja USA 2040. Mielenkiintoinen sivuasia oli se, että Intia, Brasilia, Venäjä ja Indonesia yhdessä Kiinan kanssa ohittavat G6:en arviolta vuonna 2030. Intia kasvua tullaan pitämään sen alkaessa vielä suurempana kuin Kiinan, koska siellä syntyvyys ei ole säänneltyä ja siellä ei ole sukupuolijakaumaongelmia. Jo nyt esitelmässä tuotiin esille Kiinan suuri kouluttautuminen, kuin myös Intian. Kiinassa valmistuu enemmän tekniikan osaajia kuin USA:ssa ja EU:ssa yhteensä. Ulkokiinalaisten massiivinen opiskelu korkeakouluissa muualla maailmassa on suuri tulevaisuuden voimavara; opiskelijoita yliopistotasolla on 300.000! Kiinalaisten sijoittuminen länsimaisiin yhtiöihin on myös merkittävä paluuvoimavara.

Suurimmat investoinnit Kiinassa tekee valtio omiin yhtiöihinsä, seuraavana ylikuumentunut rakennusteollisuus. Valtiovallan investoinnit tukee työllisyyttä, koska sen katsotaan poliittisesti olevan kaikkein tärkein asia. Kiinan todellista työttömyyttä ei tiedä kukaan, kaupungeissa sen arvioidaan olevan 4% ja maaseudulla 10-20%. Kiinan ongelmana on suuret erot rannikko - sisämaa vertailussa. Useat Kiinan valtion tehtaat ovat länsimaisittain konkurssissa, mutta niitä pidetään yllä työllisyysnäkökulmista sekä pitkän tähtäyksen suunnitelmien toteutumiseksi; tämä jäi epäselväksi mitä se on. Teollisuutta mobilisoidaan johonkin uuteen järjestykseen; Kiina haluaa olla riippumattomampi strategisilla alueilla, niin elektroniikassa kuin korkeatasoisessa metallurgiassa. Tietotekniikka-alalla jo nyt siellä valmistuu enemmän esim. ohjelmoitsijoita kuin EU:ssa ja USA:ssa! Arvioimme, että Suomi voisi olla ohjelmistopuolen osaaja ja vaikuttaja Suomesta käsin saattaa olla mennyttä; meidän tiedollinen kasvupotentiaali on murto-osa massiivisesta populaatiosta, mitä Kiinassa alalla on.

Kiinan pankit ovat tuotokseltaan hyvin alhaisia ja niitä tuetaan tietoisesti ja runsaasti. Länsimaisittain roskalainoja on 30-40%, joka on korkea luku, mutta valtio on siitä hyvin tietoinen ja toimenpiteet ovat johdonmukaisia tuennan suhteen. Länsimaalaiset investoinnit lisääntyvät hurjasti ja sitä tuetaan lainsäädäntöä muuttamalla. Kiinalaiset ovat innokkaita säästäjiä, samaa suhteellista luokkaa kuin japanilaiset! Suuret projektit, joita Kiinassa suoritetaan ja joissa tarvitaan länsimaista osaamista, sitovat itse länsimaisen valmistajan useaksi vuodeksi rahoineen investointiin; lähes suora vertaus yksityisten moottoritierahoituksiin Suomessa käy tässä analogiavertauksena.

Tietotekniikassa informaation liikkuvuus on voimakkaasti vaikuttamassa kulutustottumuksiin ja tiedonvälitykseen kuluttajien keskuudessa, hyppy parin kehitysvaiheen yli on jo tuonut valtavat säästöt niistä investoinneista, mitä länsimaissa on ollut pakko tehdä teknisen evoluution takia. Kiinassa on 500 miljoonaa puhelimen käyttäjää, joista matkaviestimissä on 250 miljoonaa; kasvu n. 5 miljoonaa joka kuukausi.

Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden menestystarinalistalla (Kiinan viranomaisten antama lista) ykkösenä on Motorola ja sitten järjestyksessä alaspäin: Volkswagen, P&G, General Motors, Haier, Dell. HUOM! Nokia ei ole 20 joukossa!

Kiinan kasvu on Sutelan mielestä vuosina 1974-2003 ollut suurinta mitä koskaan taloushistoriassa on mitattu; suurempaa kuin muinoiset mm. Saksan ja Japanin kasvut ja ei ole mitään nyt olevaa selkeää uhkaa joka sen voimakkaasti romahduttaisi. Tässä saattoi olla pieni vinkki sijoittajille; tosin kohteen valinta Kiinasta ei ole niitä helpoimpia asioita! Suuret epidemiat eivät kuulu taloustarkkailijoiden arviointikriteereihin eikä puhtaasti poliittiset syyt.

Suomalaisia ajatellen hyvin mielenkiintoinen asia on se, että meidän ulkomaankauppa Kiinan kanssa on suhteellisesti suurinta koko EU:ssa, meidän kauppa on sitä paitsi meille ylijäämäinen. Suomen Pankki ensimmäisenä valtionpankkina koko EU:ssa on perustanut viime syksynä Pekka Sutelan johdolla uuden osaston; Kiinan kansantalouden tutkimusosaston; Suomelle on syntymässä voimakas rooli Kiinan suuntaan koko EU:ssa, ilmeisesti Sauli Niinistö on voimakkaasti Erkki Liikasen kanssa vedellyt naruja (?), kirjoittajan arvio. Euroopan keskuspankillakaan ei ole Kiinan kansantalouden tutkimusosastoa. Kiinassa suomalaisten arvostus on korkealla, ja tämä oikeasti, sillä siitä on saatu vahvistusta hyvin luotettavista kiinalaisista lähteistä. Sutelan mielestä hyvin vaikuttavia Kiinan kannanottoja EU:nin suuntaan ovat GPS - yhteistyö (Kiina maksaa Euroopan järjestelmästä n. 25%) toinen vielä merkittävämpi tuki tuli fuusioreaktorin rakentamiselle Ranskaan Japanin sijasta, jota USA ja Kanada tukee. Fuusioreaktorin rakentaminen on maailman taloushistorian suurin yksittäinen projekti ja sen suuruutta kuvaa se, että yksikään maa ei sitä yksin kykene tekemään.

Lopuksi Sutela arvioi merkittävää synergioitumista pitkällä aikavälillä Kiinan ja Intian välille, jolloin ne muodostavat uuden talouden ja maailman talouden ylivoimaisen keskittymän, jolloin perinteiset länsimaat ovat ajautuneet sivurooleihin. Intia ja Kiina muodostavat vajaat puolet maapallon väkiluvusta!

Viimeisenä mainintana Sutela kertoi, ettei muutama vuosi sitten kukaan osannut arvioida tätä kasvua ja merkityksen nousua; Kiina oli ikään kuin sivuroolissa, jonka tutkimusarvo oli alhainen. Arvoituksellisesti hän sanoi, että meidän keskipisteenämme pitämä länsimaalainen markkinatalous on ympäröinyt meidän kaiken kattavaan autuaallisuuden tunteeseen...

Käyty loppukeskustelu oli hyvin mielenkiintoinen jossa puheenvuorot olivat mielestäni korkeatasoista. Pekka Sutela oli hyvä esiintymään ja oli myös uskottava; ei pyrkinytkään olemaan 100% ammattilainen Kiinan suhteen, totesi sen, että sellaisia tuskin onkaan.

Ylös merkinneenä Ilkka Luoma (02-2004)

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Kommentit (1)

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

Arvostettu yhdysvaltalainen tutkimuslaitos ennustaa Kiinan ohittavan USA:n vuonna 2035 ja olevan tuplat vuoteen 2050 mennessä. Tässä ei tänään mitään uutta, mutta kun verrataan tutkimusta:

http://www.uusisuomi.fi/raha/29159-kiin ... ment-58142

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimusosaston johtajan tohtori Pekka Sutelan esitelmään vuodelta 02-2004, herää kysymys suomalaisesta ennusteosaamisesta!

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Uusimmat

Suosituimmat