Ovatko syyssateet tärkeitä Suomen ekosysteemille?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Syksyisin tuppaa satamaan melkoisen paljon. Samaan aikaan luonto kuitenkin siirtyy monelta osin lepotilaan. Olisiko luontomme erilainen, jos syksyisin ei sataisi?

Kommentit (6)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Onhan ne syysathet luonnon kannalta tärkeitä.
Seku kunnolla kastelee, maahan puonhet lehet ja muunki
syksyllä maatuvan ainhen, niin mätäneminen eli maatuminen on joutusampaa. Sitte se syysathet tavalhans pieksää maahan kiinni sinne puonhet siemenet. Joita syksyisin on monenlaista , varsinki useitten heinälajien siemeniä. Monet järvet saavat happirikasta saevettä ,niin että
järvien eliöstöt selviävät pitkästä" hapettomasta talvesta".
Niin ja suomen köyhät energia kauppijhat , niin ko se joku forttumiki
saapi ilmaseksi taivhasta vettä, jonka se sitte jauhaa voimalaitoksishans
viimein miljooniksi. Jokka se sitte taasen puolesthan jakkaa optioina
muutamalle johtajallens. Näitä optioita kertyy siitte jokunen milijoona, no ainaki sen verran , että niitten sijottaminen suomhen on mahottomuus.
Nämäkki rahuskat päätyvät viimein, ulkomaalaisten keinottelijoitten kautta ammeriikkalaisille sijoitusyhtiöille.
Kait sitte niilläki senteillä ja euroilla sitte rahoitethan, sotahommia lähi-ijässä , tai jälleenrakennethan myrskyjen tuhoamaa ammeriikkaa.
Eli ei ne syysathet ihan hukhan mene.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Jos syksy on poikkeuksellisen kuiva on vaarana, että sienirihmastot kuivuvat. Se tarkoittaa sitä, että sateettoman ja sienettömän syksyn jälkeinen seuraavakin syksy voi olla sienetön, vaikka silloin sataisikin.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mieki se muistan ku tulthin evakosta, soli eväs meleko vähänä.
Eikä ollu kauppaa mistä hakea, kaikki oli poltettu.
Kansanhuolto pelas miten pelas,jokku sevain silläki rikastuthin.
Niin ihmisten häällä.
No soli meillä kotona säilyny vain aitta, seki ties mistä syystä ?
Aitasta Isä kaivo ikivanhan suustalaajattavan, ja sauhuruutia topan.
Noli jotensaki säilynhet kastumatta. Nalliaki löyty vanhasta laukusta muutama. Se se met kaivoimma aitanseinästä, siihen aikain kuluessa ammuttujen paukkujen lyijjyt. Eihän niitä paljoa, mutta muutamia.
Ne se Isä sitte sulatti, ja ties miten se niistä sai sitte jonkulaisia haulintapasia.
Ei ollu meilläkhän paljoa syötävää, kellarissa jokunen homheinen marjapurkki, ja vähä jotaki muuta. Vaikka se suustalaajattava oli melkopienireikänen ,sai se Isä sinne sopimhan muutaman haulen.
Sitte met lähimmä, tehimmä ansoja Isä sai riekon ammuttua.
Mutta sitte tuolta takavaaran laijasta löysimmä jäljet, soli ku olis lehmä kävelly. Mutta Isä ei puhunu mithän , vuottelimma vain jonkumatkaa niitä jälkiä. No sitte met löysimmä paskat , ei ne ollu lehmänpaskoja.
Hirvi son Isä viskutteli minulle, miekö kysyin mikä son tämä kulkija.
Isäse katteli maita ja niin met lähimmä kotia. Ei sille olis pärjänny
tuolla ikivanhalla suustalaajattavalla sohlolla.
Kotona Isä kokos suuren nipun rautalankaa, niistä se puno ansalangan.
Soli helppo punoa, palanutta lankaa. Niistä se Isä sitte sai
vähäsen niinko vaijerintapasen. Se pittää riethan tarkoin tietää sen
hirven kulkupaikat,son osattava ansa panna justhinsa oikhein.
Ja siltikki son suurempi mahollisuus , että se mennee ohi ansan.
Niin se Isä katos ansalankans kans.
Annappa olla , äläppä huoli ja tyhjää hättäile.
Olikhan se jotaki viikon päästä, ku Isä tuli mettästä kotia.
Sillä oli pitkä hirvenkieli repussa, ja tietenki syvämmet maksat ja munuaiset. Yhen yön me sitte kannoimma porukalla niitä hirvenlihoja.
Mithän ei pantu hukhan. Kaikki mitä saatethin hirvestä käyttää otethin talthen. Soli ollu elävänä ansassa ku Isä oli siihen tullu.
Kovasti soli teutaroinu, isolta alalta oli maaki mustalla mullalla.
Soli mejän onni ,että soli jääny sarven tyven takkaa ja turvasta kiinni.
Isä sano että jos se olis kunnolla "länkivalmoista" ollu kiinni, solis repiny
sen heikon punotun langan poikki.
Olis se päässykki siittä ansasta, jos Isä ei olis siihen liithon sattunu ajoissa. Soli melkhein poikki seki ansa ,ko soli siinä teutaroinu.
Mutta se se oli pääasija , saimma hirven.
Soli muuten ensmäinen hirvi jonka ylhens näjin.
Eikä täällä kovinkhan monta hirveä ollukhan , ennen sottaa.
Mutta sota-aikana nekki säästythin ne vähäkki, pyytömiehekkö olthin sotasavotassa.

Uusimmat

Suosituimmat