AURINGON SÄTEILYPAINE

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mikähän se on? Auringon pinnassa ja Maan pinnassa. Kun emme sitä tiedä, ei ole varmaa pohjaa selvittää Auringon vetovoimankaan vaikutusperusteita. Siitä on vähennettävä säteilypaine.

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Mitä tarkoittaa säteilypaine tässä topicissa? Aika hyvä aloitus, itsekin kysyt, että mikähän se on.

Tarkoitatko auringosta lähtevän materian aiheuttamaa painetta kappaleen pintaan?

Tänään mitattuja arvoja koskien aurinkotuulta noin 15min vanhaa dataa (9.10.2005 klo 08:35 UT):

tiheys: 1,6 kpl protoneja / cm^3
nopeus: 635,1 km/s

Paine p = F / A, eli voima jaettuna pinta-alalla, johon se vaikuttaa

Jokaisen yksittäisen protonin törmäys tapahtumana täytynee laskea yksittäisen törmäyksen kautta

--> yksittäisen protonin impulssivoima

F(impulssi) = delta(m(prot)*v(prot)) / delta t(törmäys)

--> kaikkien törmäysten määrä alueelle --> paine

(äkkiä laskettuna suuruusluokkaa 10^-15 Pa)

heh sama kuin laskisi itikkaparven osuman vaikutusta rekka-auton liikemäärään 80km/h vauhdissa

nooh.. norjalaisvitsi

Jos säteilypaineessa oli tästä kyse, protonin massalla ja tuolla tiheydellä suhteellisen pienestä asiasta puhutaan.

Protonin massa : 1.6726231 × 10^-27 kg

Jos säteilypaine on jotain liittyen valoon, fotoni on massaton (sähkömagneettistan vuorovaikutusta välittävä hiukkanen), joten sillä ei ole merkitystä.

Vierailija

Jokin aika sitten laukaistiin venäläiseltä sukellusveneeltä yksityis rahoiteinen luotain, jolla oli tarkoitus kokeilla arinko purjetta. Muistaakseni kyseinen luotain katosi samoin tein.

Ilmeisesti ajatuksena oli että purje heijastaa valoa (valo purje). Tietääkseni tomivuudesta ei ole viellä mitään näytöä.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
twoDogs
Jos säteilypaine on jotain liittyen valoon, fotoni on massaton (sähkömagneettistan vuorovaikutusta välittävä hiukkanen), joten sillä ei ole merkitystä.

Vihje:

Fotonin liikemäärä on p=mc.

Fotonin energia on E=hf.

Fotonin energia on E=mc^2

Fotonin energia on fotonin energia.

mc^2=hf

m=hf/c^2

p=mc

p=hf/c

Fotonilla on liike määrä, vaikka sillä ei lepomassaa olisikaan.

Kun fotoni osuu elektroniin, se luovuttaa energiansa ja liikemääränsä elektronille, ja elektroni kokee impulssimuutoksen jonka suuruus on I=hf/c, jossa f on fotonin taajuus.

Säteilypaineesta puhuttaessa on lisäksi mahdollista, että säteilypainetta vastaanottava kappale hejastaa vaikkapa 90 % siihe osuneista fotoneista, jolloin kappale saa sekä siihen osuneiden fotonien liikemäärämuutoksen että takaisin heijastuneiden fotoneiden liikemäärämuutoksen.

Että näin. Kun tiedetään kappaleen pinta-ala säteilyvuohon nähden sekä säteilyn intensiteetti, voidaan laskea montako fotonia osuu kappaleeseen... Kerroin sitten lisätään

I=khf/c.

Kun vielä tiedetään että d I /dt = F, niin saadaan F:n arvo laskettua melko tarkasti...

no lasketaan. Toimittakoon pykälämerkki § integraalimerkin virkaa.

d I = F dt | § ()

§ dI = F § dt, koska F=vakio jos kappaleen etäisyys säteilylähteestä ei ratkaisevasti muutu...

Saadaan yhtälö

I=Ft + C ja jos hetkellä nolla kappaleeseen alkaa osumaan fotoneja, niin hetkellä nolla kappaleen saama impulssi on vielä nolla, eli

F (0) + C = 0, jolloin C=0

eli I = F t ja F = I/t = khf/ct

Pitäisi toimia näin äkkiseltään, aika yksinkertainen juttu lopunperin.

En kyllä jaksa nyt käydä tuota läpi uudestaan pyörittelyvirheiden varalta... joten niitä voi olla kyllä.

EDIT: Tarkennetaan vielä...

Auringon pintalämpötila on 5780 Kelviniä, joten voidaan aika tarkasti sanoa Auringon pinnan säteilevän eniten fotoneja, joiden aallonpitus lienee luokkaa 500 nm. Tätä voidaan käyttää kaikkien fotonien aallonpituutena, jos nyt ei kaivata huimia tarkkuuksia. Eli auringon pinta säteilee kyllä muitakin aallonpituuksia, mutta tilastollinen todenäköisyys tällaiselle fotonille on suurin... Ja muiden fotonien energiaerot tasapainottavat toisiaan, niin että keskimäärin auringosta tulevan fotonin energia on sama kuin 500 nm aallonpituuksisella fotonilla.

Yhtälömme saa siis muodon

F=k h / λ t

k:n laskemiseksi pitää tietää muutama asia. Ensinnäkin etäisyys säteilylähteestä (aurinkunnassa Auringosta), säteilylähteen teho sekä kappaleen poikkipinta-ala ja heijastavuus.

Auringon teho P = 4x10^26 W

Etäisyydellä r Auringon teho pinta-alaa kohti on P2 = A x P/4 π r^2

Esimerkiksi 100x100 neliömetrin peili Maan etäisyydellä Auringosta saa säteilyä teholla 142 228,6017 W, eli sekunnissa kappale saa energian 14 222 860,17 J

Yksittäisen fotonin energia on E=hc / λ , λ voidaan käyttää mainittua 500 nm aallonpituutta.

E=3,611718568 x 10^-19 J Eli aika vähän.

Yksittäisen fotonin liikemäärä puolestaan on p=hλ=3,6443374 x 10^-40 kgm/s

joka sekin on aika vähän.

Kun kokonaisenergian määrä jaetaan yksittäisen fotonin energialla, saadaan fotonien kokonaislukumäärä:

N=3,937975759 x 10^25

Joka on aika paljon.

Kun muistetaan että peilimme heijastaa takaisin vaikkapa X % siihen osuvasta valosta, tämä luku pitää kertoa luvulla C = 1+(X / 100).

JOs peili heijastaa 90 %, saadaan fotonien määräksi 1,9 N.

Kun kerrotaan tällä yksittäisen fotonin liikemäärä, saadaan kokonaisliikemäärän muutos sekunnissa.

1,9 N x 3,6443374 x 10^-40

Liikemäärän muutos olisi tämän mukaan

Δp = 2,726749345 x 10^-14 kgm/s

Kappaleeseen kohdistuva voima F on sitten tietenkin

F = Δp / t = 2,726749345 x 10^-14 kgm/s^2

Eli ei kovin suuri voima.

Jos alus kokonaismassaltaan (peili + muut härpäkkkeet + hyötykuorma) painaisi vaikkapa 300 kilogrammaa (oletan tässä "peilin" olevan kiillotettu duralumiinikalvo paksuudeltaan 0,5 mm eli se painaisi sinänsä vain 14 kg)

Niin kiihtyvyydeksi saataisiin aika pieni luku

a = F/m = 9,089164483 x 10^-17 m/s^2

Toisaalta tässä on laskettu vain säteilypaineen aikaansaama liikemäärn muutos eikä laskuja ole tarkistettu kovin monesti, kuten jo sanoin.

Tähän pitää vielä lisätä hiukkaspaineen aikaansaama voima. Sitten jos suunnitellaan pitempää matkaa niin täytyy ottaa huomioon etäisyyden muutos säteilylähteestä ja siitä johtuva intensiteetin pieneneminen.

Tulipa pitkä editointi...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Fotoni on massaton, mutat sillä on liikemäärä. Tämä aiheuttaa valolle ja toki kaikile muillekin SM-säteilyn aallonpituuksille ominaisuuden jota kutsutaan säteilypaineeksi. Siten "valopurjekin" toimii. Voima on joka tapauksessa niin mitätön että maapallon kokoisen kappaleen suhteen sillä ei ole mitään merkitystä; gravitaatio ja sen seuraamukset pesevät sen miljardi-nolla.

Muoks: jaahas, Herra Tohtori ehtikin ensin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh
Fotoni on massaton, mutat sillä on liikemäärä. Tämä aiheuttaa valolle ja toki kaikile muillekin SM-säteilyn aallonpituuksille ominaisuuden jota kutsutaan säteilypaineeksi. Siten "valopurjekin" toimii. Voima on joka tapauksessa niin mitätön että maapallon kokoisen kappaleen suhteen sillä ei ole mitään merkitystä; gravitaatio ja sen seuraamukset pesevät sen miljardi-nolla.

Muoks: jaahas, Herra Tohtori ehtikin ensin.

Tämä vanha riitakamu Kosh. Säteilypaineella ei todella ole vaikutusta maapalolon kappaleena, eli vaihteeksi TODISTAT, sellaisten uskomusten olevan huuhaata.

Maapallon pinta toinen asia. Ota sentin vahvuinen pinta, ja se
1/ 640 000 0000 säteestä. Vaikka gravis pesisi säteilypaineen kappaleen osalta peräti parisataatuhatta biljoonaa/0, pinnassa säteilypaineelle jäisi silti vahva rooli verrattuna vetovoimaan. Ja jos sitä ei oteta huomioon, vetovoimasta johdettu käsitys Auringon massasta voi mennä päin Prinkkalaa.

Enempää en ehdi, ja kertokaa te lisää, palan asiaan huomenna. Paitsi uutisia, TVssä myös uusinta James Bondia, ei tosin kovin korkealle arvosteltua.

Tarvitsin siis tietoa Auringon massan punnistsemisen takia.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672
Liittynyt10.10.2005

Aurinkopurjetta on käytetty. Ainakin joku luotain käytti aurinkopaneeleja vähän aikaa aurinkopurjeina, jotta se saatiin kääntymään oikeaan asentoon.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Niin.

On sillä säteilypaineella se vaikutus, että se rappeuttaa maalipintoja, hapertaa ja ohentaa puuta pinnasta käsin, haihduttaa vettä, aiheuttaa valosähköistä ilmiötä sopivissa tilanteissa (jos nyt halutaan ajatella että tässä enää on kyse säteilypaineesta...) ja tietenkin lämmittää mukavasti ilmakehää, vettä ja maatakin.

Mitä erikoista tässä pitäisi olla?

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse

Tarvitsin siis tietoa Auringon massan punnistsemisen takia.

Voit tyytyä yksinkertaiseen arvioon, tai sitten laskeskella oman fysiikkasi mukaan...

Tässä tavallisen fysiikan keinoin:
Aurinkovakio on n. 1,4kW/m^2. Fotonin liikemäärä on, kuten mainittu p=E/c ja toisaalta p=Ft => F=E/(ct)=P/c, missä P on säteilyteho.

Siis neliömetriä kohden voima on 1400W/m^2/[3*10^8]=4,7*10^-6 N/m^2

Tämä arvio siis suunnilleen maapallon etäisyydellä ja sillä oletuksella, että suurin osa valosta ei heijastu takaisin tulosuuntaansa.

Mahdolliset virheet korjaan huomenna.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
bosoni
ArKos itse

Tarvitsin siis tietoa Auringon massan punnistsemisen takia.



Voit lukea seikkaperäisen selostuksen tuolta ylempää, tai tyytyä yksinkertaiseen arvioon. Aurinkovakio on n. 1,4kW/m^2. Fotonin liikemäärä on, kuten mainittu p=E/c ja toisaalta p=Ft => F=E/(ct)=P/c, missä P on säteilyteho.

Siis neliömetriä kohden voima on 1400W/m^2/[3*10^8]=4,7*10^-6 N/m^2

Tämä arvio siis suunnilleen maapallon etäisyydellä ja sillä oletuksella, että suurin osa valosta ei heijastu takaisin tulosuuntaansa.

Mahdolliset virheet korjaan huomenna.

Vertailua omalta puoleltani. Kilon massaan vaikuttava Maan vetovoimakiihtyvyys 9.78 N. Jos Auringon massa olisi miljoonakertainen Maan massa, se vaikuttaisi voimalla 0.3 N, neljännen juuren säännön mukaan. Mutta kilon massa ja neliömetri eivät ole ihan vertailukelpoisia.
Tasasivuisena kuutiona ja tiheydellä 1kg/dm^3 neliömetrin pintaan
voima 0.003 N. Mutta nähtyäni vastapuolen jo monet virheet kiihtyvyyden ja vetovoimaenergian asiassa, olisikohan erehtyminen nimim. bosonillakin voinut jatkua. Jos siis Auringon säteilypaine ottaisi sen vetovoimasta Maan
pinnassa 61prosentiia, siis vetovoimaenergiasta, ja kun sitä ei ottaisi huomioon, Auringon massa olis niin laskien 334 000 Maan massaa.

Vierailija

Nyt ennekuin käyn sienimetsässä hakemassa terästystä, kun en enää pysy mukana, onko tarkoitus etsiä jokin tapa selittää Auringon mitatut/lasketut ominaisuudet? Vai mikä ihmeen härö on käynnissä? Ei ymmärrä, pitäis jonkun selventää vähän.. Onko tarkoitus siis keksiä pyörä uudelleen reverse-engineering- tyyppisesti? Vaikka tavat asian laskemiseen eivät ole edes salatiedettä vaan koulufysiikkaa ja havaintoihin perustuvaa?? Vai osoittaa koulufysiikan ja siten myös auringon mittojen olevan enimmäkseen perseestä?

Laitan nyt kuitenkin noin 2 sek netistä surffaamalla löydetyt auringon strategiset mitat.

Aurinko:
Halkaisija: 1.391.020 km (109 x Maan halkaisija)
Massa: 1.989 x 1033 g (333.000 x Maan massa)
Tilavuus: 1.412 x 1033 cm3 (1.300.000 x Maan tilavuus)
Tiheys: 151,2 g/cm3 (keskustassa), 1.409 g/cm3 (keskimäärin)
Lämpötila: 15.557.000º K (keskustassa), 5.780º K (fotosfäärissä), 2.000.000-3.000.000º K (korona)
Kierrosaika: 25,4 päivää (ekvaattorilla)
Etäisyys maapallosta: keskimäärin 149.597.870 km (=1 a.u.)

edit: Sitäpaitsi, kiihtyvyys on maassa keskimäärin 9,81m/s^2 ja kilon kappaleelle voidaan maassa puhua voimasta F=9,81 N, jonka putoamiskiihtyvyys kilon painoiselle kappaleelle antaa. Eli sillä voimalla maapallo vetää kappaletta puoleensa. Se on summa kaikista kiihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Toleranssi on kuulemani mukaan niin pieni, että voidaan käytännössä puhua vakiosta.

Vierailija
twoDogs
Nyt ennekuin käyn sienimetsässä hakemassa terästystä, kun en enää pysy mukana, onko tarkoitus etsiä jokin tapa selittää Auringon mitatut/lasketut ominaisuudet? Vai mikä ihmeen härö on käynnissä? Ei ymmärrä, pitäis jonkun selventää vähän.. Onko tarkoitus siis keksiä pyörä uudelleen reverse-engineering- tyyppisesti? Vaikka tavat asian laskemiseen eivät ole edes salatiedettä vaan koulufysiikkaa ja havaintoihin perustuvaa?? Vai osoittaa koulufysiikan ja siten myös auringon mittojen olevan enimmäkseen perseestä?

Laitan nyt kuitenkin noin 2 sek netistä surffaamalla löydetyt auringon strategiset mitat.

Aurinko:
Halkaisija: 1.391.020 km (109 x Maan halkaisija)
Massa: 1.989 x 1033 g (333.000 x Maan massa)
Tilavuus: 1.412 x 1033 cm3 (1.300.000 x Maan tilavuus)
Tiheys: 151,2 g/cm3 (keskustassa), 1.409 g/cm3 (keskimäärin)
Lämpötila: 15.557.000º K (keskustassa), 5.780º K (fotosfäärissä), 2.000.000-3.000.000º K (korona)
Kierrosaika: 25,4 päivää (ekvaattorilla)
Etäisyys maapallosta: keskimäärin 149.597.870 km (=1 a.u.)

edit: Sitäpaitsi, kiihtyvyys on maassa keskimäärin 9,81m/s^2 ja kilon kappaleelle voidaan maassa puhua voimasta F=9,81 N, jonka putoamiskiihtyvyys kilon painoiselle kappaleelle antaa. Eli sillä voimalla maapallo vetää kappaletta puoleensa. Se on summa kaikista kiihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Toleranssi on kuulemani mukaan niin pieni, että voidaan käytännössä puhua vakiosta.

Netissä on surffattu, ja verrattuna aiemmin vaika luettuun tiedot heittävät.
Säde tahi läpimitta on kasvanut seitsemän prosenttia, tilavuus 30 prosenttia, lämpötila on pudonnut nelisen prosenttia, koronassa ehkä enmmänkin. Pyörimisnopeuden luen ensi kerran, se siis neljä kertaa
maapallon. Ja varsin hauskaa, keskustan lämpötila ollaan tietävinään jopa tuhannen asteen tarkkuudella, noussut menneestä likiarvosta 557 000
astetta, ja sekin oli vain olettamus. Kun fuusio Auringossa perustuu
plasman sähköpurkauksiin raskaiden aineiden kehän pinnassa, on jo aikoja sitten ehdotettu keskustan lämpötilaksi " vain" 6.5 miljoonaa astetta, josta lämpötila kulloiseenkin fuusioleimahdukseen kasvaa.
Ja massassa ja sitä seuraavassa tiheydessä kohtaamme jo varsinaisen pohjanoteerauksen. Oliskihon käynyt niin, että pikaisesti kopioidessa välillä kilot oliivat muututneet englanninnauloiksi, ja näistä olisivat syntyneet ihan uudet kilot?

Mikä siis on reaalinen säteilypaine Maan pintaan, siihen ei ole saatu vastausta. Ja juuri se saattaisi olla tärkeä. Auringon vaikuTUs Maan pintaan on Auringon vetovoima miinus säteilypaine. Jos siis otamme Auringon vaikuusvoiman lisättynä säteilypaineella, siitäö voidaan vaikka Kuun vetovoimaa ja massaa käyttäen laskea Auringon massa. Ja me näemme erään " asiantuntijan" Tapin toisessa aiheessa julistavan, että niin ei voi eikä saa tehdä. Tuskin natsi-Saksassakaan oli tieteessä mitään tuollaista?

EI KELPAA. VALTATIEDE EI KYKENE ANTAMAAN LUOTETTAVAA PÄTEVÄÄ TIETOA EDES AURINGOSTA. Miten asiat ovat, sen selvittäminen vaatisi maailmanllatuisen tutkimuskomitean. Ja koko avaruuden suhteen täydellinen epäselvyys ja epäjärjestys. Koko ns. tähtitiede on täynä paikknasapitämättömyysiaä, se on tätyttä kuvitteellisten satuejn ja tarinain maailmaa.

Vierailija

Vaivaudutko yleensä itse etsimään tietoa vai kehitätkö kaikkeen omat teoriat ja keksit itse omat vastaukset?

Antamani tiedot ovat kohtuu marginaalilla kohdillaan.

Vierailija
twoDogs
Vaivaudutko yleensä itse etsimään tietoa vai kehitätkö kaikkeen omat teoriat ja keksit itse omat vastaukset?

Oikea ArKos ei itse etsinyt mitään tietoa, kehitti aina oman teoriansa ja keksi myös omat vastaukset. Niin, ja "suomensi" vähänkin lainatavaralta vaikuttavat termit. Tämä kopio-ArKos toimii luonnollisesti esikuvansa mukaisesti.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse

Mikä siis on reaalinen säteilypaine Maan pintaan, siihen ei ole saatu vastausta.

Onhan se tuolla moneen otteeseen: Tosi pieni ja merkityksetön tässä asiassa.

Ja mitä tulee auringon ominaisuuksiin, niin epäselvyydet taitaa johtua omista sekoiluistasi.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat