Magnesium

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Viinipiirissä harhauduimme keskustelemaan suonenvedosta, siis semmoisesta inhottavasta lihaskrampista. Joku kertoi, että kyse on samankaltaisesta ilmiöstä kuin "levottomien jalkojen" oireyhtymässä. Tässä ihmisen on ikäänkuin pakko liikutella jalkojaan koko ajan. Kammotus iskee usein illalla ja eritysesti raskausaika altistaa sille.

Joku rouvista tiesi, että magnesiumin syönti auttaisi tähän vaivaan, muttei osannut kertoa miksi.

Onko väite tosi, vai urbaanilegenda?

Miten kummassa magnesiumin puute voisi aiheuttaa lihaskramppeja? Natrium-kalium -pumpun muistan jotenkin hämärästi, mutta missä se magnesium häärää?

Mistä ruoasta magnesiumia parhaiten saa? En usko mihinkään vitamiinipillereihin (paitsi D-vitamiinilisään) tai hivenainekapseleihin, kaikki Toloset herättävät vaan pohjatonta epäluuloa. Ruoka miehen tiellä pitää, ja Mummonkin.

Olisi mukava päästä eroon suonenvedoista, varsinkin jos magnesiumjutussa on jotain perää.

Kuka tietäisi enemmän?

Mummo
Crampiton

Sivut

Kommentit (40)

Vierailija

Magnesiumin puute voi aiheuttaa lihaskramppeja("suonenvetoa")
Muistaakseni se osallistuu jonkun entsyymin valmistamiseen, joka hajottaa asetyylikoliinia.
Voi olla että en muista oikein.
Levottomista jaloista en tiedä.

Vierailija

"Suolatasapaino" on hyvä olla kohdallaan eli natrium, kalium ja magnesium oikeassa suhteessa.
Kaliumia ja magnesiumia saa mm. joistan vishy vesistä ja urheilujuomista,
natriumin puute lienee suomessa tuntematon "sairaus", sitä kun saamme ylenmäärin ainakin valmisruuista.

Vierailija

Magnesiumia on elimistössä n 20 grammaa. Josta 2/3 luun suoloissa. Muistuttaa kemiallisesti kalsiumia.
Solukalvojen kannalta magnesium ja kalsium muodostaa samantapaisen parin, kuin natrium ja kalium. Magnesiumionit aktivoivat monia entsyymejä.
Veren magnesiumpitoisuuden väheneminen johtaa hermojen ja lihasten ärtyvyyden lisääntymiseen. (ilmenee siis esim suonenvetoina...)

Näin pölyisessä fysiologian kirjassani... jos joku osaa selittää tarkemmin, olen ihan KORVANA!

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Tällä sivulla on tietoa eri ruokien magnesiumpitoisuuksista, tosin englanniksi. Koko sivusto on muutenkin erinomainen katsaus terveelliseen ruokaan:

http://www.whfoods.com/genpage.php?tnam ... 75#summary

Magnesiumia on erityisesti siemenissä.

Minä en aikaisemmin pystynyt taivuttamaan varpaitani alaspäin ilman voimakasta kramppia jalkapohjassa, mutta kun aloin ottamaan magnesiumlisiä niin se vaiva katosi. Aloin samoihin aikoihin tosin syömään pähkinöitäkin, joilla saattoi olla myös vaikutusta.

Muuten, tohtori Tolosen pelkosi on irrationaalista. Ei hän ole ravintolisiä keksinyt, joten voit huoletta syödä niitä

Vierailija

No nyt täytyy sanoa että pirskatti, ootpa taitava ongelmanratkoja, kunkku

Tuon linkin alta löysin, vieläpä selväkielisenä tarvitsemani tiedon:

"Magnesiumin tarvetta on vaikea arvioida. Väestön saantisuositus on miehille 350 milligrammaa ja naisille 280 milligrammaa päivässä. Korkeimmat magnesiumpitoisuudet löytyvät pähkinöistä, vihanneksista ja kokojyväviljasta. Viljan kuorimisessa menetetään yli 80% magnesiumista. Hedelmistä banaanit ovat paras magnesiumin lähde."

Banaaneista ja pähkinöistä tykkään kovasti, ihmisapina kun olen

Kiitos avusta ja neuvosta

Mummo

Vierailija

En usko ravintolisistä olevan mitään hyötyä paitsi ihan lääkärin toteamissa, harvinaisissa erityistapauksissa. Vuosimiljoonien aikana ihmiselimistö on sopeutunut ottamaan tarvitsemansa nimenomaan ravinnosta. Imeytymishäiriöt ym. sairaudet ovat lääkärin hommia.

Tolonen iljettää, koska hän arvostaa enemmän lompakkoaan kuin lääkärin etiikkaa.

Mummo

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Mummo
En usko ravintolisistä olevan mitään hyötyä paitsi ihan lääkärin toteamissa, harvinaisissa erityistapauksissa. Vuosimiljoonien aikana ihmiselimistö on sopeutunut ottamaan tarvitsemansa nimenomaan ravinnosta.

Ravintolisien merkitys ei ole uskon asia, vaan asiasta on tehty paljon yliopistotasoista tutkimustakin, josta keskustellaan etenkin sfnet.keskustelu.terveys -ryhmässä ja ulkomaisissa vastaavissa. Tässä on Harvardin yliopiston suositus:
http://www.hsph.harvard.edu/nutritionso ... amids.html
http://www.hsph.harvard.edu/nutritionso ... amins.html

Siellä suositellaan ravintolisiä, esim:

Today, though, there's good evidence that taking a daily multivitamin makes sense for most adults.

Sitä ravintoa jota nyt syömme ei ihmiskunta ole syönyt vuosimiljoonia vaan vain reilut sata vuotta, ja koko ajan se menee huonompaan suuntaan kun tehokkuus syrjäyttää terveellisyyden. Ennenvanhaan ei viljaa kuorittu, rasvoja kovetettu, sokeria valkaistu ym.

Ravintolisien käytön filosofia perustuu siihen faktaan, että nykyruoan ravintoainepitoisuus on murto-osa luonnollisen ruoan ravintopitoisuudesta. Magnesiumin puutteesta aiheutuvat lihaskrampit ovat vain yksi oire puutostaudista, joka aiheutuu viljan kuorimisesta ja siemenien ja pähkinöiden puuttumisesta nykyruokavaliostamme.

Vierailija
Mummo
En usko ravintolisistä olevan mitään hyötyä paitsi ihan lääkärin toteamissa, harvinaisissa erityistapauksissa. Vuosimiljoonien aikana ihmiselimistö on sopeutunut ottamaan tarvitsemansa nimenomaan ravinnosta. Imeytymishäiriöt ym. sairaudet ovat lääkärin hommia.

Tolonen iljettää, koska hän arvostaa enemmän lompakkoaan kuin lääkärin etiikkaa.

Mummo

Ihan totta, mutta muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana meidät ihmiset on opetettu syömään kaikenmaailman teollista jalostettua ja puhdistettua p----a josta ei ilmeisesti saada tarpeeksi kaikkea kropan tarvitsemaa.
Hieno ajatus alkaa syömään "kivikautisesti" kuten joskus tv;ssä joku hörhö julisti. Vaan miten olisi maalla, omasta puutarhasta saadut eineet..? Miten pitkälle sen ajatuksen voisi jalostaa sopimaan nykyaikaisen ihmisen pirtaan?
Jaa... vielä ei maa ole jäässä...Mihinkäs minä pistin sen kuokan..?

Tolonen lienee bisnes siinä missä muutkin..? Onko hän muuten oikea henkilö..???

Vierailija

Minä kärsin levottomista jaloista, mutta ei krampannut vaan sätki. Erittäin harmillista. Juuri kun meinasi nukahtaa, sätkähtää jalka kuin sähköiskun saaneena. Ja tämä kovenee. Venyttely auttoi vähän ja jossain vaiheessa söin jopa lääkettä, se oli sellaista mietoa nukahtamislääkettä. Se auttoi kyllä vähän. Magnesiumia kokeilin, mutta ei siitä ollut apua. Kramppeihin voi olla. Nyttemmin vaiva on onneksi hiipunut. Tuntui, että sillä oli yhteyttä stressiin. Vaimo kyllä sanoo että sätkin unissani.

Kyllä kramppaakin välillä, mutta ei nukkuessa. Joskus oli siitäkin harmia kyllä. jalkapohja kramppasi kovasti ja sillä piti astua että kramppi menee pois.

Vierailija

Tuossapa pointti onkin!

Ihan tavallinen, mahdollisimman vähän käsitelty ruoka on järkevin ja halvin vitamiinien ja suojaravinteiden lähde. Valkoisia vehnäjauhoja vain juhlahetkinä, arkisin monipuolisesti ruis- ja sekaleipiä. Vähärasvaista lihaa ja rasvaista kalaa. Pottuja kuorineen, monenmoisia kasviksia, marjoja hedelmiä. Sokeria vain vähän ja sekin fruktoosia tai ksylitolia. Ei tislattuja alkoholijuomia. Paljon hyvää kraanavettä.

Pitää Tolosen loitolla.

Selittyi muuten kunkun linkistä meikän magnesiumispuutteen syykin. Onneksi korjaavaa mantelia löytyi heti kaapista.

Kun pääsääntöisesti syö raffinoimatonta ruokaa, voi hyvin omintunnoin joskus vetäistä tuplajättihampurilaisenkin.

Mummo
pähkinäinen

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Minulla on joskus levottomia jalkoja, etenkin jos ei ole tullut käveltyä päivän aikana. Ennen enemmän kuin nykyisin, johtuneeko magnesiumin syönnistä.

Olen keksinyt kaksi tapaa lopettaa vaivan. Ensimmäinen on tehdä kymmenen kyykkyhyppyä ja 20 varpaillaseisontaa. Toimii aina ja on nopea keino. Antaa myös hyvän olon ja nopeuttaa nukahtamista kuten mikä tahansa liikunta.

Toinen keino, jonka keksin muutama viikko sitten, on hieroa jalkapohjia ja sivellä sääriä ja reisiä sormilla. Se laukaisee jännityksen. Hieron ja sivelen kunnes iho ei enää kutia koskettaessa. Toimii joka kerta myös, mutta kestää kauemmin kuin jalkalihasliikkeet. Tuntuu erittäin miellyttävältä.

Venyttely toimii joskus mutta ei aina, ja se vie liikaa aikaa myös.

Vierailija

Levottomat jalat on hankala oire. Siihenkin kyllä löytyy lääkkeitä. Nestetasapaino on tärkeä, K, Na, Ca, Mg - kaikki toimivat yhdessä.

Lihaskramppeihin "suonenvetoon", suosittelen Magnesiumia 350mg /vrk, koska se on turvallinen. Monille auttaa. K ja Na voivat myös olla matalat ja silloinkin esiintyy "suonenvetoa" lihaskramppeja. Ne on kuitenkin helppo määrittää verestä ja tulokset ovat luotettavia. Mg- verimäärityksistä ei voi tehdä johtopäätöksiä elimistön Mg- tilanteesta.

Meillä terveysvalistus on purrut niin, että nykyisin tahtoo hyponatremia olla ongelma (matala Na eli suola). Kesähelteillä, runsaasti hikoillessa, esim. liikuntaa harrastaessa pitäisi muistaa juoda muutakin kuin vettä. Monesti joudunkin suosittelemaan lääkkeeksi perinteistä Vichyä, kun seerumin Na on matala ja suolaa vältetään kaikin keinoin.

Täytyy myös muistaa, että neurologiset oireet voivat olla ensimmäiset oireet diabeteksessä eli syntyvät jo siinä vaiheessa, kun Bgluk on normaali, prediabetes (jonka Bgluk-raja on 5,3mmol/l) vaiheessa.

Matala K voi olla myös hoitoresistentti ilman Mg-lisää kaliumsubstituutiolle.
-------------

Magnesium

Yleistä

Ihmisen elimistön magnesiumista noin puolet on luustossa, n. 40% eri solujen sisällä (lihakset ja pehmytkudokset) ja vain noin prosentin verran solujen ulkopuolisessa kudosnesteessä. Elimistön magnesiumtasapaino on yleensä hyvin stabiili.

Vaikutus

Magnesiumin läsnäolo on tarpeellinen lukemattomille biokemiallisille ja fysiologisille prosesseille, esim. glykolyysille, syklisen AMP:n muodostumiselle, energiaa vaativalle membraanikuljetukselle ja geneettisen koodin siirtämiselle. Magnesium aktivoi yli 300 erilaista entsyymiä. Solujen ulkopuolinen magnesium on tärkeä impulssin siirtymiselle hermo-lihasliitoksessa. Tässä se toimii yhdessä kalsiumin kanssa. Magnesiumlisästä on ollut hyötyä sydänsairauksien hoidossa.

Magnesiumsulfaattia (karvassuola) käytetään laksatiivina (ulostuslääkkeenä) ja magnesiumhydroksidia antasidina (liikahappoisuuteen). Magnesiumin puutteen hoitoon voidaan käyttää magnesiumsitraattia tai -aspartaattia, jotka imeytyvät hyvin eivätkä aiheuta ripulia tai muita haittavaikutuksia.

Tarve ja saanti

Magnesiumin tarvetta on vaikea arvioida. Väestön saantisuositus on miehille 350 milligrammaa ja naisille 280 milligrammaa päivässä. Korkeimmat magnesiumpitoisuudet löytyvät pähkinöistä, vihanneksista ja kokojyväviljasta. Viljan kuorimisessa menetetään yli 80% magnesiumista. Hedelmistä banaanit ovat paras magnesiumin lähde.

Puute ja yliannostus

Magnesiumin puute voi kehittyä suoliston imeytymishäiriössä, alkoholismissa, joissakin munuaistaudeissa sekä käytettäessä kaliumin ja magnesiumin eritystä lisääviä diureetteja. Oireita ovat hermo-lihastoiminnan häiriöt, lihasheikkous ja kouristukset. Magnesiumin puutetta on myös raportoitu monien sairauksien yhteydessä. Se saattaa olla yksi sepelvaltimotautiin ja syöpään altistava tekijä. Vastasyntyneillä magnesiumin puutostila johtaa pian kouristusherkkyyteen ja sen on myös epäilty altistavan kätkyt-kuolemalle.

Magnesium ei terveellä ihmisellä aiheuta myrkytysoireita. Munuaisten vajaatoiminnassa suurentunut magnesiumpitoisuus voi aiheuttaa keskushermoston ja sydämen toiminnan häiriöitä.

http://www.tohtori.fi

PS. No voi pahus mikä törppö olen! Kunkku olikin jo antanut tohtori-linkin ja minä kun luulin linkkien olevan englanninkielisiä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Raaka banaani sisältää myös serotoniinin esiastetta merkittävässä (terapeuttisessa) määrin. Lieneekö niin, että alkuloisen Suomen kansan kannattaisi kasvattaa banaaneja eikä kurkkuja kasvihuoneissaan. Yhtä vihreinä voisi kerätä banaanitkin ja suosia niitä kaamosaikana.

Voisiko ilmiselvä mutta vielä tunnistamaton banaaniriippuvuus olla merkki poikkeuksellisen lyhyestä ketjusta sademetsään? Melankoliaan taipuva suomalainen saattaa olla puuttuva lenkki!

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat