Eroaako ihminen muista eläimistä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En tiedä onko asiasta käyty jo keskusteluja, mutta kuitenkin.
Asia on askarruttanut minua koko pienen ikäni. Onko meissä ihmisissä joku piirre jolla me erotumme kaikista muista eläimistä? Olisiko näitä piirteitä useita?
Kiitos vastauksista etukäteen.

Sivut

Kommentit (60)

Vierailija

Ulkonäöstä usein erottaa ihmisen ainakin linnuista, kas immeisellä ei ole siipiä. Joitakin muitakin siivettömiä tosin on, joten siivettömyys ei välttämättä merkitse, että kyseessä on ihminen.

Vierailija

Lehmästä ihminen eroaa myös. "Me emme märehdi, me murehdimme." Eroa tulee myös siinä vaiheessa kun emon puolustusreaktio laukeaa. Ihminen on silloin se ottava osapuoli.

Vierailija

En tiedä, haetaanko tässä yhtä erityistä piirrettä, mutta aika hyvin voi ihmisen erottaa eläimistä
1) Rajoittunut karvankasvu
2) Pystyasennossa kävely

(3) Suhteellisesti suuremmat aivot kuin useimmilla maalla elävillä eläimillä)

3. en ole aivan varma, mutta eiköhän noista voi ottaa kaksi ja todeta, että ihminenhän se on.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672
Liittynyt10.10.2005

Geeniperimältä erot ovat aika pieniä. Yleensäkin eliöiden erot tulevat enemmän geenien lukkiutumisista yms. kuin täysin eri geeneistä. Vaikka ihminen eroaakin esim. kalasta aika paljon, niin alkiovaiheessa ihmiselle kasvaa oikeastaan kolmet erilaiset munuaiset. Ensimmäiset, kehittymättömimmät, esiintyvät lähes paikoillaan olevilta vesieläimiltä (mm. ympyräsuisilta), toisia liikkuvilla vesieläimillä (mm. kaloilla) ja kolmannet ovat kehittyneet maalla liikkuville eliöille. Nämä "kahdet" munuaiset hajoavat ja solut kehittyvät muiksi elimiksi, mutta tämä kertoo jotain yhtäläisyyksistä muihin eliöihin, jopa niinkin kaukaisiin kuin kaloihin.

IsoJussi
Seuraa 
Viestejä987
Liittynyt16.3.2005

Eräs piirre joka erottaa meidät muista eläimistä, on kyky kirjoitella Tiede-lehden foorumille. Gerbiili, kakadu ja delfiini eivät ainakaan osaa sitä tehdä. Lapasorsa osaa, mutta erittäin huonosti.

Same shit, different day...

Vierailija
Onko meissä ihmisissä joku piirre jolla me erotumme kaikista muista eläimistä?



Kyllä. Kyky tallentaa informaatiota aivojemme ulkopuolelle. Tämä vaikuttaisi olevan yllättävänkin tärkeä ominaisuus, eikä lienekään sattumaa, että ensimmäisten korkeakulttuurien synty osuu niin lähelle kirjoitustaidon syntyä.

1) Rajoittunut karvankasvu

Karvoitusta on vain nisäkkäillä, joten karvattomuus ei ole suinkaan ihmisen yksinoikeus.

2) Pystyasennossa kävely



Vastaesimerkki: pingviinit.

(3) Suhteellisesti suuremmat aivot kuin useimmilla maalla elävillä eläimillä)

Tässä haettiin ilmeisesti kvalitatiivisia eroja, joten esim. korkeinta älykkyyttä yms. ei lasketa.

Vierailija

HumppaaSaatanat:

Teikäläisen eka perustelu oli mielenkiintoisin. Tosin se ei täytellisesti pidä paikkaansa. Melkein eläin kuin eläin nimittäin tallentaa informaatiota aivojensa ulkopuolelle. Esimerkiksi lemmikkikoirat jättävät jatkuvasti virtsaisia viestejä ympäristöön. Myös muurahaiset tekevät polkunsa tallentamalla hajujäljen maastoon. Jne jne. Merkityshän näillä on sama kuin kirjoituksella.

On jotenkin outoa, että te kaikki takerrutte aina tuohon älykkyyteen. Ennen kuin näin teette, suosittelenkin, että määrittelette sen. Mitä siis "älykkyys" on? Ei kai sitä, että pystyy tuhoamaan koko elinympäristönsä saadakseen sen, mitä kulloinkin tekee mieli, oli se sitten kultaa, autoja tai kemikaaleja?

Sitäpaitti, Froggyn idea oli nimenomaan se, että ihmisen ero muihin eläimiin löytyy erilaisten ominaisuuksien yhdistelmästä. Suurin osa linnuistahan liikkuu tosiaan maalla pystyasennossa. Tosin määritelmiä tarvitaan enemmän, sillä jo Antiikin aikaan toi joku jollekin foorumille, jossa keskusteltiin juuri tästä samasta aiheesta, kynityn elävän kanan, ja lausui jotta: "Tässä teille toinen pystyasennossa liikkuva sileäihoinen eläin".

Näitä määritelmiä on varmasti sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Molemmista keskustelu lienee sallittua tässä ketjussa.

...................................

Kurrestein:

Itsekin olen miettinyt tähän vastausta jo vuositolkulla. Yhtä sellaista ominaisuutta ei vain tunnu löytyvän, jota ei muillakin olisi. Toivottavasti etsit vastausta kuitenkin muualtakin kuin tältä palstalta, se kannattaa!

Vierailija
Oippa

Teikäläisen eka perustelu oli mielenkiintoisin. Tosin se ei täytellisesti pidä paikkaansa. Melkein eläin kuin eläin nimittäin tallentaa informaatiota aivojensa ulkopuolelle. Esimerkiksi lemmikkikoirat jättävät jatkuvasti virtsaisia viestejä ympäristöön. Myös muurahaiset tekevät polkunsa tallentamalla hajujäljen maastoon. Jne jne. Merkityshän näillä on sama kuin kirjoituksella.

Touché.

Täsmennetään: ihminen on ainoa eläin, joka kykenee tallentamaan aivoissaan syntynyttä informaatiota aivojen ulkopuolelle.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Ihminen on ainoa laji, josta sattumanvaraisesti valitut 200 edustajaa kykenevät rajallisen ajan kuluessa tuottamaan uuden tekijänoikeuslain.

Tosin ei voida todistaa, etteikö jonkin muun lajin kaksisataa sattumanvaraisesti valittua edustajaa pystyisi tuottamaan paremman tekijänoikeuslain.

Itse asiassa se on tarkemmin mietittynä hyvinkin todennäköistä ja jopa luultavaa.

*vetäytyy miettimään uutta määritelmää*

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

tärkein muutos alkoi 13 miljoonaa vuotta sitten ja loppui 7 miljoona vuotta sitten.

Ihmisapinoiden kantaisä joutui 5 miljoonan vuoden tulva aallon alle eli sen luonnollinen majapaikka jakaantui hyvin moneksi pikkualueeksi joita vesi erotti toisistaan.

Siitä johtuen tämä ennen niin yhtenäinen laji jakaantui moneksi ihmisapina lajiksi joista osa pääsi nauttimaan metsäisestä alueesta (gorillat, gibbonit etc.) ja osa taas joutui keräämään ruokaa vesistä pärjätäkseen.

Nämä vedessä elävät serkut sitten erottuivat Homo sukulinjaksi josta syntyi aika monta eri rotua, joista simpanssi pääsi pakoon metsään ja vältti pakko sopeutumisen veteen.

Muut taas joutuivat kahlailemaan vedessä, oppimaan äänen käytön sillä veden ääressä se toimii sika hyvin. Sukeltelu opetti äänen hallinnan mutta veteen täysin sopeutuessaan (siis kun sai kyvyn sukeltaa kunnolla) hengitys elimistö meni kehityksessä taaksepäin eli kyky syödä, juoda ja hengittää yhtä aikaa katosi. Hyvänä puolena taas muutoksesta oli kyky tuottaa monimutkaisia ääniä.

Äänen hallinta johti laulamiseen - tutkit ympäristöä äänen avulla, ja laulu johti kommunikaatioon. Kommunikaatio johti sosiaaliseen evoluutioon eli kaikki mitä elämän aikana opit oli mahdollista siirtää seuraavalle sukupolvelle, ainakin jollakin prosentti määrällä.

tämä johti aivojen kehitykseen sillä nyt oli lapsena eli siinä kehitysvaiheessa kun aivot kehittyvät, oli opeteltava iso kasa juttuja joita vanhemmat opettivat. (on tieteellisesti tutkittu fakta että jos lapsena käyttää aivojaan hyvin paljon, lapsesta tulee älykkäämpi.)

Ruokavalio, oli erittäin suotuissaa alku Homoille että heidän ruokavaliossaan oli entistä enemmän omega happoja sillä ne auttoivat aivojen kehitystä.

Keho: sekä kahlailu että sukeltelu sujuu PALJON helpommin, mikäli kehoa oppii suoristamaan - tätä uimaopettajat painottavat. Kun jatkuvasti kehoa suoristeltiin, keho antoi periksi ja suoristui lopullisesti. tästä suora seuraus oli käsien vapautuminen ja tämä mahdollisti työkalujen Paljon paremman käytön ja työkalu evoluution.

Koska ihmisen esi-isiä oli siis hyvin vähän, pienellä alueella, sisäsiittoisuuden takia kehitys oli hyvin nopeaa. tästä yksi esimerkki oli turkin häviäminen mikä oli hyvin kätevää vedessä palloilevalle eläimelle mutta ei ehkä olisi pitänyt näin nopeasti tapahtua. yleensä näin käy vain niillä jotka elävät pelkästään vedessä. Esi-isillämme taas karvattomuus nousi hallitsevaksi.

Joko tulvat loppuivat tai ihmiset pääsivät liikkumaan vesiä pitkin, syystä tai toisesta he huomasivat etteivät olleet enää alueensa vankeja vaan lähtivät etsimään vihreämpiä laitumia, ja alkoivat älyttömän laajenemis kampanjan joka taas aloitti yhden tärkeimmistä kehitys jaksoista, sopeutuminen kaikkiin olosuhteisiin muuttamalla niitä.

Aluksi homo sukuisia ihmisiä oli hyvin montaa rotua, mutta erittäin pienen geeni vaihtelun takia tämä erikoinen rotu oli altis kulkutaudeille ja hyvin mahdollisesti vain Cro mangon ihminen lopulta oli levittäytynyt niin laajalle ettei mikään epidemia pystynyt sitä tappamaan.

Joten aika monta eroavaisuutta aikamoneen eläimeen.

Vierailija

Eläin välittää tietoa signaalein, mutta ihminen kykenee informatiiviseen kommunikointiin myös symbolein. Ihminen ymmärtää abstraktioita ja on taipuvainen hengellisyyteen - tavalla tai toisella.

Huomionarvoista on, että eläin ei voi valehdella, se elää suorassa suhteessa todellisuuteen, jonka se vaiston- ja aistitoimintojen kautta kokee. Siksi pidänkin eläimistä jopa enemmän kuin ihmisistä

pepe+
Seuraa 
Viestejä251
Liittynyt16.3.2005
s&s&s
Huomionarvoista on, että eläin ei voi valehdella, se elää suorassa suhteessa todellisuuteen,

Ainakin se käsilläpuhuva apina (nimeltään muistaakseni Gogo), hallitsi valehtelemisen.

yst. pn

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat