Kunnat lakkauttavat kouluja

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uutisissa sanottiin, että kunnat aikovat lakkauttaa runsaasti kouluja ensi vuonna, mm. Kuopiossa, Joensuussa, Vantaalla ja Turussa. Yksin Pohjois-Savossa vireillä on ainakin 20 koulun lakkauttaminen. Tänä syksynä hiljeni pelkästään Länsi-Suomessa 50 koulua.

Miksi ihmeessä? Onko kuntien talous niin huono että pitää vain sulkea kouluja? Lakkautusta peustellaan oppilasmäärän vähenemisellä ja taloudellisella tilanteella. Oppilaat eivät tietenkään jää ilman opetusta vaan heidät siirretään toiseen kouluun. Mutta silti. Talouslehtiä kun lukee, vaikuttaa siltä että ollaan menossa parempaan suuntaan. Työttömien määrä vähenee, konkursseja tehtiin vähemmän kuin viime vuonna ja muuta sellaista. Ymmärrän että jossain pienessä kylässä hiljentyneellä maaseudulla laitetaan pieni puukoulu kiinni ja yhdistetään naapurikunnan kanssa mutta että isoissa kaupungeissa.

Kommentit (10)

Vierailija
Asimov
Miksi ihmeessä? Onko kuntien talous niin huono että pitää vain sulkea kouluja?

On. Esim. Jyväskylällä lainaa oli viime vuoden lopussa 147,7 milj. e eli 1766 euroa asukasta kohti:
http://www.jyvaskyla.fi/tiedotus/vuosikertomus/index.php/kaupunki-2004/202

Ja velka myös kasvaa suunnitelmien mukaan muistaakseni usean vuoden ajan vielä.

Jos joku vastustaa koulujen sulkemista, niin silloin olisi hyvä aina sanoa että mistä ne rahat otetaan jos ei kouluista. Koulujen kohdalla kyse on kuitenkin lähinnä mukavuustekijöistä (koulumatkan pituudesta), koska koulutus kuitenkin jatkuu toisessa rakennuksessa ja koulujen suurin menoero tulee kuitenkin koulutiloista (vuokra, ylläpito) joten mielestäni koulujen sulkeminen on hyvä tapa säästää rahaa, koska siitä oikeasti kärsi juuri kukaan.

Itseäni kauhistuttaa kuntien rahankäyttö. Velkaa otetaan aina vain lisää sillä perusteella että niin muutkin tekevät. Velasta pitää kuitenkin maksaa korkoja, joten ei se tilanne velkaa ottamalla parane. Koulujenkin kohdalla on sanottu, että kouluja olisi pitänyt sulkea jo vuosia sitten, mutta kukaan ei uskaltanut. Tiedettiin, että ihmiset suuttuvat, jos heiltä otetaan jotain pois, koska ei ymmärretä, että jos tulot eivät kasva, niin menojen pitää pienentyä.

Yksi vaihtoehto on tietysti myös verojen nostaminen. Veroistahan ei ole kukaan koskaan valittanut...

Vierailija
Gravity
Jos joku vastustaa koulujen sulkemista, niin silloin olisi hyvä aina sanoa että mistä ne rahat otetaan jos ei kouluista. Koulujen kohdalla kyse on kuitenkin lähinnä mukavuustekijöistä (koulumatkan pituudesta), koska koulutus kuitenkin jatkuu toisessa rakennuksessa ja koulujen suurin menoero tulee kuitenkin koulutiloista (vuokra, ylläpito) joten mielestäni koulujen sulkeminen on hyvä tapa säästää rahaa, koska siitä oikeasti kärsi juuri kukaan.

No kyllä lapset joutuvat heräämään aikaisemmin ja koulumatkat pitenevät. Mutta ihmetyttää vain tuo suljettavien koulujen määrä. Satoja kouluja suljetaan ihan kuin oltaisiin syvimmässä lamassa.

Gravity
Yksi vaihtoehto on tietysti myös verojen nostaminen. Veroistahan ei ole kukaan koskaan valittanut...

Minusta veroja voisi vähän nostaa. Mitä ihmeen iloa on jostain 3 eurosta kuussa kun sen takia pitää leikata menoja tai jättää investoimatta tai sulkea kouluja? Amerikassa on pienet verot, mutta olematon sosiaalipuoli. Siihenkö pyritään?

Vierailija

Suomen suunnitelmatalouden nurjat puolet alkavat nousemaan pintaan. Kun hyvinä aikoina on rahaa liikaa niin annetaan valtion verorahoista tukea joka tuppukylälle niin paljon kuin vaan on mahdollista.

Sitten kun tulee taantuma, mikä on markkinatalouden lakeja ymmärtäville selvä tosiasia, ihmetellään että onko valtio tullut ahneeksi vai miksi ei rahaa heru.

Suomen rahoitusongelmat ratkaistaan poistamalla valtion avustukset kunnille ja poistamalla maataloustuet, jolloin toimimattomat kunnat häviävät ja ongelma on ratkaistu.

Vierailija

Keski-Suomalaisessa aikaa sitten ilmestyneen artikkelin mukaan kaavailtu muutos pieniä kouluja koskevassa valtionavussa leikkaisi esim. Laukaassa erään koulun saamaa lisätukea 350 000 eurolla.

Kyläkouluja on lakkautettu aina 70- luvulta lähtien ja suuntaus sen kun kiihtyy. Herää kysymys kenen etua tässä loppujen lopuksi ajetaan? Ei ainakaan yhteiskunnan. Luokkakoot ovat monessa kuntakeskuksen koulussa ennestään ylisuuria ja tilanahtaus on todellista. Silti rahoja koulujen laajennuksiin ei ole, ja jo valmiita laajennussuunnitelmiakin hyllytetään odottamaan aikaa parempaa. Monesti kuntien suurelliset kaavoitushankkeet ja kuntakeskuksien rakentaminen ohittavat rahanjaon tärkeysjärjestyksessä terveydenhuollon ja koulut. Sairailta ja lapsilta on helppo ottaa?

Miten sitten näiden lakkautettujen kyläkoulujen oppilaat saadaan mahtumaan uusiin kouluihinsa joiden resurssit ovat jo ennestään rajalliset/ ylitetyt? Koulujen opetushenkilökunnan ja oppilaiden pahoinvointi on lisääntynyt tutkitusti, eikä väsymys ja stressi todellakaan poistu luokkakokoja entisestään kasvattamalla. Luokkia pitäisi siis oppilasvirran kasvaessa jakaa, mutta se ei ole mahdollista, koska tiloja ei ole, eikä rahaa palkata uusia opettajia. Tällä hetkellä säästetään myös opettajansijaisuuksissa ja palkataan opettajiksi epäpäteviksi katsottavia sijaisia. Miten heidän ammattitaitonsa riittää ylisuurissa luokissa niin, että kaikki oppilaat omaisivat luokalta pääsyn lisäksi edes tyydyttävät taidot ala-asteen opetussuunniteman mukaisissa tiedoissa ja taidoissa?

Jo nyt toisaalla lastenhoidon ammattilaiset ovat ylisuurten ryhmäkokojen vuoksi todenneet, että he pyörittävät päivittäin lasten "säilytyspaikkoja", joilla ei ole paljoakaan tekemistä kasvattavan, opettavan ja virikkeellisen päiväkodin kanssa. REsursseja vaaditaan lisää myös sinne. Tuleeko kouluista lähitulevaisuudessa samanlaisia lasten säilytyspaikkoja, joissa ylisuurten luokkien myötä opetuksen laatu heikkenee ja kylvetään jo näin varhain luokkayhteiskunnan siemenet. Ns. parhaimmissa kodeissa kyllä pystytään vahtimaan lasten koulunkäyntiä ja oppimistuloksia, mutta miten käy kokonaisuuden?

Mikä on todellinen säästö kyläkoulujen lakkauttamisesta? Pitää muistaa, että pahoinvoinnin myötä terveydenhoitokulut kasvavat, koulumatkakulut suurenevat oleellisesti, sillä kunnathan ovat velvollisia järjestämään ilmaisen koulukyydityksen oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 km. Jossain vaiheessa kuntien on suorastaan pakko rakentaa lisätilaa jäljelle jääviin kouluihin ja palkata lisää opetushenkilökuntaa.
Kummastusta herättää laki jonka mukaan ala-aste- ikäisen kohtuulliseksi katsottava koulumatka saa olla suuntaansa ajallisesti enintään 2 tuntia. Ajatelkaa vanhemmat: kaksi tuntia!?

Entä kuntien kasvupaineet ja tästä johtuva kaavoitus siitä automaattisesti kasvavine palvelutarpeineen? Entä fakta, että kaupunkien tonttitarjonnan ollessa kohtuuttomasti hinnoiteltua tai tarjonnan kokonaan puuttuessa, on lapsiperheen pakko suunnata tontin ostoon ympäröivien kuntien tonttimarkkinoille. Monia perheitä houkuttaa maaseutumaisen asuinympäristön lisäksi turvallinen kyläkoulu, jonka luokkakoot ovat pieniä ja opetus siksi mahdollista järjestää yksilöllisesti ja lasta kuunnellen. Mutta miten myydä tontteja lapsiperheille, jos ala-asteelle on kohtuuttoman pitkä matka? Kunnat hukkaavat kyläkoulunsa, tonttimarkkinoinnin valttikorttinsa.

Vierailija

Valkeakoskella lakkautetaan noin 3 koulua lähivuosina. Se johtuu siittä että ei ole tarpeeksi oppilaita. Jos tulevaisuudessa lasten määrä kasvaa niin lapsia avataan, niitä käytetään väliaikoina harrastuksiin yms.

Vierailija
Asimov
Minusta veroja voisi vähän nostaa.

Minkä takia luulet, että niin ei ole tehty ongelman ratkaisemiseksi?

Vierailija

Juu, nostetaan vaan verotusta! Hurjimpien väitteiden mukaan Suomessa on tällä veroasteikolla, joka kuuluu EU:n korkeimpiin, saatu Portugalin tasoiset sosiaalipalvelut. RAhoille vastinetta?

Vierailija
Gravity
Asimov
Minusta veroja voisi vähän nostaa.

Minkä takia luulet, että niin ei ole tehty ongelman ratkaisemiseksi?

On tehty, suurin osa kunnista suunnitteleekin nostavansa kunnallisveroa. Mutta kuten setsets sanoi, missä se näkyy? Valtion verotusta kuitenkin koitetaan laskea. Sitten sitä lasketaan ja kunnalisveroa nostetaan. Tulos on plus miinus nolla.

Kuntien huono talous (ja koulujen lakkautus) johtuu väkimäärän vähenemisestä. Veronmaksajia ei ole, ja korkea kunnallisvero taas karkoittaa ihmisiä pois ja se taas vähentää työpaikkoja ja lisää työttömyyttä. PK-seudulle, varsinkin Espooseen ja Helsinkiin valuu koko ajan väkeä. Mutta ei Espoollakaan hyvin mene kun pitää rakentaa lisää kouluja, päiväkoteja ja asuintaloja ja muuta kun väkimäärä lisääntyy ja suurin osa on nuoria perheitä joissa on lapsia joita pitää hoitaa ja äiti kotona ja vain isä on töissä jos on löytänyt. Saatavan veron määrä on aika pieni muihin kuluihin verrattuna.

Luulisi että nykyisten tietoliikenneyhteyksien avulla voisi tehdä töitä missä tahansa. Valtionhan piti näyttää esimerkkiä yrityksille ja hajauttaa hallintonsa ympäri Suomea. Tämä taisi jäädä vain haihatteluksi.

Vierailija

Kyllä, kuntien talous on mennyt joka vuosi huonommaksi - sitä ei ainakaan ole parantanut valtion luistaminen maksusitoumuksistaan tai eduskunnan kunnille asettamat lisävaateet (ilmaista sitä ja ilmaista tätä...)

Koulurakennuksia siis suljetaan, lapset edelleen saavat oppinsa! Rakennukset kun tahtovat pääosin olla tuolta suurten ikäpolvien lapsuudenajoilta, siis n. 50 vuotta vanhoja ja isojen remonttien tarpeessa.

Ainakaan näitä vanhoja rakennuksia remontoimalla ei saada palkkarahoja opettajille. Ehkäpä koulurakennusten vähentäminen on ainoa edes kohtuullisen nopea keino säilyttää jonkinlainen opetuksen taso - vaikkakin ne luokkakoot kasvaisivat...

Neokonservatiivillä on keinonsa, ja niillä jokin ongelma saattaisi ratketa, mutta ei sillä koulutuksen tasoa nosteta...

Sepi
Seuraa 
Viestejä3232
Liittynyt16.3.2005

Koulujen ja päiväkotien lakkautukset herättävät kiivaita tunteita. Olisi huonoa kuntasuunnittelua, ellei palvelutarjontaa mukautettaisi kysynnän muutoksin. Alle kouluikäisten määrä on laskenut koko maassa ja useissa kunnissa viime vuosina. Avauksessa mainitussa Turussa 0-6 -vuotiaiden määrä on laskenut vuodesta 1997 yli tuhannellakuudellasadalla vuoden 2004 loppuun mennessä.

Vastaava lisäys johtaisi nopeasti palvelutarjonnan kasvattamiseen; miksi järkeviä vähennyksiä vastustetaan?

Uusimmat

Suosituimmat