Luonnonvalinta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olisiko niin että evoluutio "suosii" tiettyjä rakenteita samanlaisiin elinympäristöihin. Esim. Delfiini ja hai ovat aika saman näköisiä mutta eri heimoa/sukua... mitä lie.

Jos siis löytyisi maan kaltainen eksoplaneetta siellä varmaan olisi saman kaltainen eliöstö kuin Maassa

Sivut

Kommentit (16)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Kein Scheiss, mein lieber Scherlock!

Kyllä asia on juuri noin. Tietyissä oloissa tietyt rakenteet menestyvät hyvin ihan fysikaalisista syistä. Sutjakka, virtaviivainen elukka kulkee nopeammin vedessä kuin pullea, muhkurainen ja kantikas elukka.

Tosin esimerkiksi ryhävalaan ihon pinnassa olevat muhkurat aikaansaavat nostetta, mutta silti kyseisen elukan pääasiallinen muoto on hyvinkin virtaviivainen - lisäksi kyseessä on jo sen verran iso eläin että luonnollisia vihollisia ei terveellä aikuisella ryhävalaalla ole muita kuin ehkä miekkavalasjoukko.

Ja vaikka esimerkiksi norsut ovatkin yllättävän hyviä uimareita, niin ne kuitenkin ovat pääasiassa maaeläimiä - jossa taas nelijalkainen konsepti toimii erittäin hyvin niin kauan kuin voi käyttää tarttumavälineenä joko turpaa tai kärsää.

Toinen hyvä esimerkki ovat lentoliskot vs. linnut vs. lepakot.

Ilmassa liikkumiseen tarvitsee siipiä, joten kaikille näille lajiryhmille on siivet kehittyneet. Muutkin rakenteet muistuttavat toisiaan: kevyt mutta vahva ja joustava tukiranka, lihaksiston kokonaisrakenne... Lepakot ehkä muistuttavat vähemmän kahta muuta lajiryhmää kuin linnut ja lentoliskot toisiaan.

Eli kyllä, nesteessä elävät lajit mitä todennäköisimmin olisivat virtaviivaisia, maan pinnalla käyskentelevät lajit olisivat jaloilla varustettuja ja söisivät suullaan tai muilla tarttumaelimillä, suurten kasvien oksilta ravintoa hakevilla lajeilla olisi kehittyneet tarttumaelimet kiipeilyä ja ravinnon poimimista varten, ja kaasukehässä lentävilä lajeilla todennäköisimmin olisi siivet eikä esimerkiksi mitään roottoreita, tosin sekään mahdollisuus ei ole täysin mahdoton - vaatisi vain aika joustavia niveliä ja olisi hyvin kömpelö ratkaisu verrattuna perinteisiin siipiin.

Mahdollisella älyllisellä lajilla olisi myöskin todennäköisesti erittäin kehittyneet tarttumaelimet tai sitten ne olisivat planeetan isoin laji, jolla olisi hyvin vähän luontaisia vihollisia. Tosin silloin älykkyys olisi aivan erilaista kuin ihmisillä, joilla on suhteellisen pienen kokonsa vuoksi ollut paljon luontaisia vihollisia ja jotka ovat aikanaa nselviytyneet paljolti kognitiivisten kykyjensä, joukkovoiman ja erilaisten työtä tehostavien esineiden avulla (joita käytetään ja tehdään käsin, joiden tulee olla näppärät).

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Herra Tohtori:

maan pinnalla käyskentelevät lajit olisivat jaloilla varustettuja

Väitteesi ei ole yleispätevä, käärmeillä ei ole jalkoja. Se johtuu siitä, että Jumala huvikseen teki sen vönkimään maassa. Uteliasuuttaan nähdäkseen miten sellainen olio pärjää tässä maaimassa. Vaikka tiesihän senkin etukäteen. Tieten on vain mukava leikkiä. Niinkuin jotkut pelaavat omenaluumupeliä, vaikka ei varmasti voi lopulta voittaa. Ajankulukseen ja jännityksen vuoksi.Pokeripeli on vielä parempi. Noppaa Jumala ei heitä monesti.

Tarinan mukaan käärme olisi houkutellut Eevaa syntiin ja siksi eräs alijumala olisi riipinyt jalat käärmeeltä, niinkuin pikkupoika kärpäseltä. En oikein usko tämän paikkansapitävyyteen. Olisi ollut kyllä hassun näköistä jos käärmeellä olisi ollut joskus jalat.

Lierikki Riikonen

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
lierik
Herra Tohtori:
maan pinnalla käyskentelevät lajit olisivat jaloilla varustettuja



Väitteesi ei ole yleispätevä, käärmeillä ei ole jalkoja.

Pitää paikkansa. Muistaakseni sanoinkin viestissäni että maaeläimillä toimii erittäin hyvin konsepti, jossa on jalat. Siksi on luultavaa että myös vieraanplaneetan maaeläimillä olisi jalat.

Käärmeet ovat kyllä hyvin menestyneitä eläimiä, mutta nekin käsittääkseni ovat kehittyneet jalallisista matelijoista - ja olosuhteissa, joissa jaloista ei ole ollut hyötyä. Muistaakseni ainakin joillakin pytonlajeilla on jalkojen jäänneluita, pitääkö paikkansa?

Jos vieraallaplaneetalla olisi jossakin paikka, jossa elämiseen ei jalkoja/raajoja tarvittaisi, niin jalat surkastuisivat ja ajan myötä häviäisivät.

Samantyyppinen ympäristö tuottaa samankaltaisia fenotyyppejä, tämä oli viestini sanoma. Kuitenkin vieraanplaneetan eliön ja vastaavanlaisen maan eliön välise erot olisivat todennäköisesti suurempia kuin esimerkiksi pingviinin ja miekkakalan väliset erot.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13269
Liittynyt23.6.2005

Tulee mieleen taannoinen proffa eräässä aikakauslehdessä, joka oli mieltä että empatia korreloi älykkyyden kanssa. Ilman empatiaa ei olisi suuria aivoja, jne. Tämä selittäisi myös ihmisen, apinoiden, delfiinien jne. empatiakykyjä ja sosiaalisuutta keskeisenä luonteenpiirteenä. Kiinnostava ja hyvin vaikuttava pointti minusta.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Herra Tohtori
Käärmeet ovat kyllä hyvin menestyneitä eläimiä, mutta nekin käsittääkseni ovat kehittyneet jalallisista matelijoista - ja olosuhteissa, joissa jaloista ei ole ollut hyötyä. Muistaakseni ainakin joillakin pytonlajeilla on jalkojen jäänneluita, pitääkö paikkansa?

Onhan niitä, samoin kuin valaillakin.

Vierailija
lierik
Tieten on vain mukava leikkiä. Niinkuin jotkut pelaavat omenaluumupeliä, vaikka ei varmasti voi lopulta voittaa. Ajankulukseen ja jännityksen vuoksi.Pokeripeli on vielä parempi. Noppaa Jumala ei heitä monesti.
Tästä tulikin mieleen, muistaakseni Terry Pratchettin jossain kirjassa ollut kohta jossa todetaan: "Toisin kuin yleensä luullaan, jumalat eivät pelaa shakkia ihmisten sieluilla. Jumalat suosivat paljon yksinkertaisempia pelejä, kuten käärmeet ja tikapuut rasvatuilla pienoilla. " Eli jumala(t) osaavat olla yksiä saamarin pirulaisia =)

kahannin
Seuraa 
Viestejä3577
Liittynyt6.3.2010
Neonomide
Tulee mieleen taannoinen proffa eräässä aikakauslehdessä, joka oli mieltä että empatia korreloi älykkyyden kanssa. Ilman empatiaa ei olisi suuria aivoja, jne. Tämä selittäisi myös ihmisen, apinoiden, delfiinien jne. empatiakykyjä ja sosiaalisuutta keskeisenä luonteenpiirteenä. Kiinnostava ja hyvin vaikuttava pointti minusta.



Kumpi se sitten vaikuttaa enemmän. Useat eliölajit puolustavat poikasiaan uhrautuvammin kuin ihmiste. Joutsenilla on hyvin kiinteä parisuhde. Monet ihmiset ovat siinä suhteessa vastaantulijoita. Jos empatia vaikuttaisi aivojen kokoon näillä eläimillä pitäisi olla suuret aivot.

Kaiken kaikkiaan suhtautuminen aivojen kehitykseen on varsin yksitotista. Aivosolu on kehittynein yksittäinen solu kehossamme, jonka uudistumiskyky on hyvin rajoittunut. Kuitenkin uskotaan, että juuri aivomme olisivat kehittyneet nopeasti. Nopeammin kuin esim. epiteelisolut, jotka taas ovat tunnetusti hyvin uudistumiskykyisiä. Hitain solu olisi kehittynyt nopeimmin, muutamassa sadassa tuhannessa vuodessa, kun epiteelisolumme olisivat kehittyneet muutamassa miljoonassa vuodessa.

Hevosen kehitys on vienyt 50 milj. vuotta, ihmisen kehitys on nykyisten löydösten ansiosta "venynyt" jo 7-8 milj. vuoteen. Olisimmeko todella niin ainutlaatuisia?

Aivojen kehityksen suhteen pitää vielä muistaa, että ns. normaalit luonnonvalinnan säännöt eivät päde. Parhaat aivosolut eivät välttämättä pääse jatkamaan sukua. Jos niin olisi, niin Aino olisi kiljuen rientänyt naimisiin Väinämöisen kanssa, eikö totta. Siitä olisi ollut seurauksena, että olisimme nyt vielä viisaampia. Mutta käytännössä käy niin, että komea/kaunis ulkonäkö auttaa miestä/naista paremmin pariutumaan, kuin viisaat aivosolut. Varsinkin, jos viisauden kantajan ulkonäössä on selviä virheitä.

Näin ollen aivojen kehittyminen luonnonvalinnan kautta on selvästi hitaampaa kuin esim. epiteelisolujen kehittyminen, ei missään tapauksessa nopeampaa.

Ihmisen ajallisen khityksen arvioinnissa on nykyisin selvä virhe, jota tulisi lähteä arvioimaan.

Vierailija
kahannin

Kaiken kaikkiaan suhtautuminen aivojen kehitykseen on varsin yksitotista. Aivosolu on kehittynein yksittäinen solu kehossamme, jonka uudistumiskyky on hyvin rajoittunut. Kuitenkin uskotaan, että juuri aivomme olisivat kehittyneet nopeasti. Nopeammin kuin esim. epiteelisolut, jotka taas ovat tunnetusti hyvin uudistumiskykyisiä. Hitain solu olisi kehittynyt nopeimmin, muutamassa sadassa tuhannessa vuodessa, kun epiteelisolumme olisivat kehittyneet muutamassa miljoonassa vuodessa.

Hevosen kehitys on vienyt 50 milj. vuotta, ihmisen kehitys on nykyisten löydösten ansiosta "venynyt" jo 7-8 milj. vuoteen. Olisimmeko todella niin ainutlaatuisia?


Ja hevosillako ei ole lainkaan aivoja?

Pointtina siis tässä se, että eihän ihmisten ole tarvinnut evoluutionsa aikana "keksiä" aivoja. Kaikki olennaiset rakenteet ja solutyypit löytyvät jo muilta kädellisiltä - joiden kehitys on kuin onkin vienyt sen kuutisenkymmentä miljoonaa vuotta. Meidän aivomme koostuvat lähestulkoon identtisistä palikoista, mutta ovat vain paljon isommat. Toki myös rakenteellisia mutaatioita on tapahtunut, mutta ne ovat aika pieniä.

Pelkkä koon kasvu on tietenkin evoluution mielessä paljon nopeampi prosessi kuin uusien rakenteiden kehittely.

kahannin
Ihmisen ajallisen khityksen arvioinnissa on nykyisin selvä virhe, jota tulisi lähteä arvioimaan.

Kerro toki, missä kohtaa fossiiliaineisto valehtelee.

Bill-Killer
Olisiko niin että evoluutio "suosii" tiettyjä rakenteita samanlaisiin elinympäristöihin. Esim. Delfiini ja hai ovat aika saman näköisiä mutta eri heimoa/sukua... mitä lie.

Jos siis löytyisi maan kaltainen eksoplaneetta siellä varmaan olisi saman kaltainen eliöstö kuin Maassa


Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, josta biologitkin ovat vääntäneet kättä. Eli jos aloitettaisiin kaikki alusta (tällä tai toisella planeetalla), syntyisikö tuloksena jo tuttujen teemojen muunnoksia vai jotain täysin ennustamatonta?

Stephen J. Gould aikoinaan taisi olla sitä mieltä, että tulos olisi joka kerta aivan erilainen, vedoten muun muassa siihen, kuinka satunnaiselta vaikuttaa se, mitkä ediacara- ja kambrikausien todella monimuotoisista ja oudoista eläimistä selvisivät, ja kuinka harvoista niistä nykylajit polveutuvat.
Muut biologit ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka voimakas ilmiö konvergenssi, samansuuntainen evoluutio, on. Heidän mukaansa on rajattu määrä body planeja (suomen kieli loppuu kesken), jotka toimivat tietynlaisissa ympäristöissä ja elintavoissa.

Omasta puolestani arvelisin molempien olevan tavallaan oikeassa: on varmasti olemassa haasteita, jotka ovat kaikille eliöille samanlaisia ja saattavat myös johtaa kohti samannäköistä lopputulosta, mutta toisaalta samat ongelmat voi ratkaista hyvinkin eri tavoilla riippuen siitä, millainen eliö on lähtökohtana. Lienee turhan omahyväistä väittää, että pystyisimme ennustamaan vieraan planeetan täysin vieraan elämän tekemät ratkaisut.

Karkea esimerkki: korallien tai kivien koloissa veden alla piileksivä petoeläin. Haaste on sama, mutta maan elämälläkin on lukuisia aivan erinäköisiä ratkaisuja siihen. Kaksi ääripäätä lienevät matomaisen pitkä, luunsa menettänyt ja hyvin notkea mureena, ja vahvasti panssaroitu sirkkaäyriäinen.

Toisaalta esimerkiksi nopeat uimarit ovat kehittyneet samannäköisiksi kerta toisensa jälkeen hyvinkin erinäköisistä lähtökohdista (tonnikalat ja hait varhaisista kaloista, haimonnit pohjakaloista, delfiinit sorkkaeläimistä, kalaliskot maamatelijoista...), joten saman voisi arvella pätevän myös muualla kuin maassa.

Vierailija

Katselin tuossa jonkun dokkarin, jossa tutkijat miettivät sitä, että ovatko nykyiset varsieväkalat polveutuneet suoraan 150 miljoona vuotta sitten eläneistä esi-isistään, vai onko evoluutio päätynyt uudestaan samaan ratkaisuun synnyttäen varsieväkalojen heimon/lahkon? muutamia miljoonia vuosia sitten uudestaan. Fossiiliaineistossa taisi olla sellainen reilu 130 miljoonan vuoden aukko, joka pitäisi täyttää jotenkin.

Lähinnä se oli kai enemmän filosofista pohdiskelua, kun miettivät, että kumpi on epätodennäköisempää: se, että evoluutio olisi kehittänyt saman lajin uudestaan, vai se, että kehittynyt ja verrattaen suurikokoinen laji säilyy todella harvalukuisena kuolematta sukupuuttoon yli 130 miljoonaa vuotta jättämättä ainoatakaan fossiilia.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3577
Liittynyt6.3.2010
Mei long
kahannin

Kaiken kaikkiaan suhtautuminen aivojen kehitykseen on varsin yksitotista. Aivosolu on kehittynein yksittäinen solu kehossamme, jonka uudistumiskyky on hyvin rajoittunut. Kuitenkin uskotaan, että juuri aivomme olisivat kehittyneet nopeasti. Nopeammin kuin esim. epiteelisolut, jotka taas ovat tunnetusti hyvin uudistumiskykyisiä. Hitain solu olisi kehittynyt nopeimmin, muutamassa sadassa tuhannessa vuodessa, kun epiteelisolumme olisivat kehittyneet muutamassa miljoonassa vuodessa.

Hevosen kehitys on vienyt 50 milj. vuotta, ihmisen kehitys on nykyisten löydösten ansiosta "venynyt" jo 7-8 milj. vuoteen. Olisimmeko todella niin ainutlaatuisia?


Ja hevosillako ei ole lainkaan aivoja?

Pointtina siis tässä se, että eihän ihmisten ole tarvinnut evoluutionsa aikana "keksiä" aivoja. Kaikki olennaiset rakenteet ja solutyypit löytyvät jo muilta kädellisiltä - joiden kehitys on kuin onkin vienyt sen kuutisenkymmentä miljoonaa vuotta. Meidän aivomme koostuvat lähestulkoon identtisistä palikoista, mutta ovat vain paljon isommat. Toki myös rakenteellisia mutaatioita on tapahtunut, mutta ne ovat aika pieniä.

Pelkkä koon kasvu on tietenkin evoluution mielessä paljon nopeampi prosessi kuin uusien rakenteiden kehittely.

kahannin
Ihmisen ajallisen khityksen arvioinnissa on nykyisin selvä virhe, jota tulisi lähteä arvioimaan.

Kerro toki, missä kohtaa fossiiliaineisto valehtelee.

Bill-Killer
Olisiko niin että evoluutio "suosii" tiettyjä rakenteita samanlaisiin elinympäristöihin. Esim. Delfiini ja hai ovat aika saman näköisiä mutta eri heimoa/sukua... mitä lie.

Jos siis löytyisi maan kaltainen eksoplaneetta siellä varmaan olisi saman kaltainen eliöstö kuin Maassa


Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, josta biologitkin ovat vääntäneet kättä. Eli jos aloitettaisiin kaikki alusta (tällä tai toisella planeetalla), syntyisikö tuloksena jo tuttujen teemojen muunnoksia vai jotain täysin ennustamatonta?

Stephen J. Gould aikoinaan taisi olla sitä mieltä, että tulos olisi joka kerta aivan erilainen, vedoten muun muassa siihen, kuinka satunnaiselta vaikuttaa se, mitkä ediacara- ja kambrikausien todella monimuotoisista ja oudoista eläimistä selvisivät, ja kuinka harvoista niistä nykylajit polveutuvat.
Muut biologit ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka voimakas ilmiö konvergenssi, samansuuntainen evoluutio, on. Heidän mukaansa on rajattu määrä body planeja (suomen kieli loppuu kesken), jotka toimivat tietynlaisissa ympäristöissä ja elintavoissa.

Omasta puolestani arvelisin molempien olevan tavallaan oikeassa: on varmasti olemassa haasteita, jotka ovat kaikille eliöille samanlaisia ja saattavat myös johtaa kohti samannäköistä lopputulosta, mutta toisaalta samat ongelmat voi ratkaista hyvinkin eri tavoilla riippuen siitä, millainen eliö on lähtökohtana. Lienee turhan omahyväistä väittää, että pystyisimme ennustamaan vieraan planeetan täysin vieraan elämän tekemät ratkaisut.

Karkea esimerkki: korallien tai kivien koloissa veden alla piileksivä petoeläin. Haaste on sama, mutta maan elämälläkin on lukuisia aivan erinäköisiä ratkaisuja siihen. Kaksi ääripäätä lienevät matomaisen pitkä, luunsa menettänyt ja hyvin notkea mureena, ja vahvasti panssaroitu sirkkaäyriäinen.

Toisaalta esimerkiksi nopeat uimarit ovat kehittyneet samannäköisiksi kerta toisensa jälkeen hyvinkin erinäköisistä lähtökohdista (tonnikalat ja hait varhaisista kaloista, haimonnit pohjakaloista, delfiinit sorkkaeläimistä, kalaliskot maamatelijoista...), joten saman voisi arvella pätevän myös muualla kuin maassa.




Elefantin aivot ovat kolme-neljä kertaa suuremmat kuin ihmisen aivot. Pelkkä solumassa ei ole merkityksellinen aivojen toimintakapasiteettia ajatellen. Fossiililöydöt kertovat vain tilan, joka aivomassalla on ollut käytössään. Se ei kerro mitään siitä, miten ko. tilassa olleet aivot olisivat toimineet.

Fossiililöydösten perusteella ihmisen aivojen kehitys olisi erikoistunut vasta 7-9 milj. vuotta sitten. Evoluutiolle tyypillistä on lajirunsaus ja hitaus. Hitain solu ja sen organelli olisi kuitenkin kehittynyt kaikkein nopeimmin ja hyvin selektiivisesti vain yhdessä lajissa. Se ei ole kovin relevanttia ajattelua. Ei myöskään se, että ihminen tietoisella toiminnallaan olisi kehitystä voinut nopeuttaa, "kun pitää tulla muita älykkäämmäksi".

Aivojemme toiminnassa oleellista on niiden differentioituminen. Toisin kuin muiden solujen muodostamat organellit/kokonaisuudet, parhaat aivosolut ja aivot eivät välttämättä pääse jatkamaan sukua luonnonvalinnalla. Tämä aiheuttaa juuri aivojen kehittymiseen hitautta. Sivistyneenä arviona voidaan esittää, että tämä hitaus olisi 10-kertainen verrattuna muiden solujen kehittymiseen. Näin ollen ihmisen aivojen kehittyminen luonnonvalinnalta olisi vaatinut yhtämittaista toimintaa 100 milj. vuotta. Sinä aikana toki lajin "älykäs" toiminta on voinut kehitystä viedä eteenpäin.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Bill-Killer
Olisiko niin että evoluutio "suosii" tiettyjä rakenteita samanlaisiin elinympäristöihin. Esim. Delfiini ja hai ovat aika saman näköisiä mutta eri heimoa/sukua... mitä lie.

Jos siis löytyisi maan kaltainen eksoplaneetta siellä varmaan olisi saman kaltainen eliöstö kuin Maassa



Se on se vanha muna-kana efekti,,,ilman kukkoa,,

Kumpi tuli ensin,,,ympäristö ja yksilö,,hmm,,vai oliko se toisinpäin,,,ja miten se yksilö sopeutui ympäristöön,,,vai oliko se toisinpäin,,,

Periytyykö ympäristö,,

Vierailija
kahannin

Elefantin aivot ovat kolme-neljä kertaa suuremmat kuin ihmisen aivot. Pelkkä solumassa ei ole merkityksellinen aivojen toimintakapasiteettia ajatellen. Fossiililöydöt kertovat vain tilan, joka aivomassalla on ollut käytössään. Se ei kerro mitään siitä, miten ko. tilassa olleet aivot olisivat toimineet.

Mutta elefantilla on myös sata kertaa enemmän massaa. Pelkkä aivojen absoluuttinen koko ei lainkaan korreloi älykkyyden kanssa: suuren ruumiin hermoston hallinta vaatii aivoiltakin massaa. Myöskään aivojen koon ja ruumiinkoon välinen yksinkertainen suhde ei toimi. Sellaiset menetelmät kuin EQ kuitenkin toimivat jo kohtalaisesti.

Eli jos ruumiinkoon pysyessä samana aivojen koko kasvaa, voidaan melkoisen turvallisesti arvella myös älykkyyden kasvavan - riippuen tietenkin siitä, mihin aivojen osiin tämä kasvu keskittyy.

kahannin

Fossiililöydösten perusteella ihmisen aivojen kehitys olisi erikoistunut vasta 7-9 milj. vuotta sitten. Evoluutiolle tyypillistä on lajirunsaus ja hitaus. Hitain solu ja sen organelli olisi kuitenkin kehittynyt kaikkein nopeimmin ja hyvin selektiivisesti vain yhdessä lajissa. Se ei ole kovin relevanttia ajattelua. Ei myöskään se, että ihminen tietoisella toiminnallaan olisi kehitystä voinut nopeuttaa, "kun pitää tulla muita älykkäämmäksi".

Ei yhdessä lajissa, vaan yhdessä heimossa (ihmisapinat). Me, simpanssit ja gorillat vain satumme olemaan sen ainoita elossaolevia lajeja. Samansuuntaista kehitystä on kuitenkin havaittavissa monessa muussakin ryhmässä (vaikkei se olekaan mennyt yhtä pitkälle kuin Homo-suvun lajeilla), joten kyseessä ei millään muotoa ole selektiivisesti kehittynyt yhden lajin piirre.

Evoluutiolle on tyypillistä jaksottainen tasapainoisuus, jossa nopeita kehityspyrähdyksiä seuraa pitkiä suvantovaiheita. Me olemme vain juuri sattuneet elämään sellaisen pyrähdyksen, eikä se edes ole ollut mitenkään erityisen nopea.

kahannin
Toisin kuin muiden solujen muodostamat organellit/kokonaisuudet, parhaat aivosolut ja aivot eivät välttämättä pääse jatkamaan sukua luonnonvalinnalla. Tämä aiheuttaa juuri aivojen kehittymiseen hitautta. Sivistyneenä arviona voidaan esittää, että tämä hitaus olisi 10-kertainen verrattuna muiden solujen kehittymiseen. Näin ollen ihmisen aivojen kehittyminen luonnonvalinnalta olisi vaatinut yhtämittaista toimintaa 100 milj. vuotta. Sinä aikana toki lajin "älykäs" toiminta on voinut kehitystä viedä eteenpäin.

Ainoa vain, että kaikki todistusaineisto on tasan tarkkaan tuota ajatusta vastaan. Ja kuten jo kertaalleen selostin, ei ole tarvittu uusia solutyyppejä, vain enemmän ja paremmin järjestäytyneitä entisiä, sekä pieniä muutoksia niiden kemiassa.

Mikähän lajin "älykäs toiminta" sitten oikein veisi kehitystä eteenpäin? Omaan lajiin kohdistettu järjestelmällinen rodunjalostus? Mitään muuta en kyllä keksi.

Vierailija
en5ca
http://www.sciencedaily.com/releases/2007/11/071119123929.htm[/quote]


ScienceDaily (Nov. 19, 2007) — A multi-national team of biologists has concluded that developmental evolution is deterministic and orderly, rather than random, based on a study of different species of roundworms.

Tämän biologialle kaikkein tärkeimmän tosiseikan yleinen huomiotta jääminen perustuu pinnalliseen eläinkuvaan palikkamalli-geenistöineen ym. Tämä puolestaan johtuu luonnollisesti fysiikkatieteellisen materiakäsityksen syrjäytymisestä biologian ilmiöitä tarkasteltaessa, vaikka biologia on fysiikan syvimpien periaatteiden ilmitulon muoto.

Biologiaa ja erityisesti evoluution todellista tapahtumamekanismia voidaan epäilemättä kuvata monella relevantilla fysiikan kuvaustavalla alkaen itseorganisaatiosta ja sen syvimmistä tekijöistä termodynamiikasta ja pienimmän vaikutuksen periaatteesta

post1289904.html#p1289904

evoluutio-ja-fossiilit-f8/darwinismi-kumottu-suomalaisvoimin-t36630.html

Erityisen kiinnostava ja maailmankaikkeuden rakenteissa ja prosesseissa vallitsevan itsesimilaarisuuden

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=sel ... art=0&sa=N

valossa hyvinkin relevantti evoluution ja siinä kehkeytyvien elämänmuotojen selitys voisi olla Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian kanssa analoginen biologisten muotojen selitys. Lee Smolin (Kvanttipainovoima) käyttää samaa analogiaa säieteorioiden ratkaisemisessa:

..Tästä perusteoriasta saadaan erilaisia ratkaisuja samaan tapaan kuin yleisen suhteellisuusteorian yhtälöistä saadaan erilaisia aika-avaruuksia...Otetaan jokin yleisen suhteellisuusteorian antama aika-avaruus ja ruvetaan heiluttamaan siinä jotakin massaa..

Vastaavasti tuleva "biologian säieteoria" koostuu suuresta määrästä universaaleja muotoja ja ratkaisuja, joista eliöt ja niiden evoluutio koostuvat. Luonnonvalinnalla perinteisessä merkityksessä voi tietenkin olla hienosäätävä, mutta yleislinjojen kannalta perifeerinen funktio.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat