Avaruusluotainten kultafoliokääreet?

Seuraa 
Viestejä2874
Liittynyt20.9.2005

Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt yhtä seikkaa avaruusluontaimissa. Ne kaikki näyttävät kuvien perusteella olevan sieltä täältä käärittyinä kullanväriseen folioon.

Kysymys kuuluu: mitä tämä materiaali on, ja mikä on sen tarkoitus? Uneducated guess: onko se aitoa kultaa, ja sen tarkoitus kenties säteilyltä suojaaminen?

Kommentit (8)

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005

saattaapi olla kullalla pinnotettua folioo tms, ja kyllä, säteilyltä se suojaa, nimenomaan lämpösäteilyltä...

edit: kuhan kans arvailen...

Vierailija

Joo liilta lämmöltä, mutta vielä ehkä tärkeämpänä, liialta kylmyydeltä. Olette varmaan joko tosielämässä tai sairaalasarjoissa nähneet, kun paleltuneille laitetaan foliota ympärille. Käsittääkseni näin.

Mutta kai niissä vielä jotain sellaisia erikoisuuksiakin sitten on, kuin aurinkotuulelta ja gammasäteiltä suojaus.

Vierailija
tupakka
Joo liilta lämmöltä, mutta vielä ehkä tärkeämpänä, liialta kylmyydeltä. Olette varmaan joko tosielämässä tai sairaalasarjoissa nähneet, kun paleltuneille laitetaan foliota ympärille. Käsittääkseni näin.

Mutta kai niissä vielä jotain sellaisia erikoisuuksiakin sitten on, kuin aurinkotuulelta ja gammasäteiltä suojaus.

Gammasäteily pysähtyy vasta yli 10 senttiseen lyijylevyyn.
Kullasta voidaan tehdä erittäin ohutta folioa, jokaisen gramman vieminen avaruuteen maksaa aika paljon.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2874
Liittynyt20.9.2005
tupakka
mutta vielä ehkä tärkeämpänä, liialta kylmyydeltä

Olen ollut sellaisessa käsityksessä, että kylmyys ei itse asiassa ole avaruudessa ongelma, vaikka avaruuden lämpötila onkin reilusti pakkasen puolella. Tämä sen takia, että avaruudessa on pelkkää tyhjyyttä ympärillä, eli ei mitään kaasua joka veisi luotaimesta lämpöenergiaa. Ainoa keino jäähtyä on säteillä lämpöä avaruuteen, joten ongelma saattaa olla jopa päinvastainen.

Sähkölaitteet toimivat joka tapauksessa parhaiten kylmässä (vastus on pienempi), joten en olisi ihan varma siitä että tuon folion olisi tarkoitus suojata kylmyydeltä. Voin toki olla väärässäkin.

Vierailija

Vuonna 1958 NASA laukaisi avaruuteen Explorer 1 -satelliitin. Venäläisten Sputnikhan oli jo lentänyt joten kiire oli kova. NASA haki tietoa avaruuden olosuhteista erilaisin mittalaittein, joilla etsittiin tietoa myös siitä miten suojata tulevaisuudessa matkalle lähetettäviä ihmisiä sekä avaruuden kylmyydeltä että kuumuudelta. Explorer 1 oli pieni laite, kiinteän nelosvaiherakettinsa kanssa parimetrinen, mutta instrumentit oli pakattu 14-kiloiseen ja 15 cm halkaisijaltaan olevaan pakettiin. Koko rakettipakkaus perustui saksalaisiin V-raketteihin.

Laitteessa oli antureita ja tunnistimia ja kaksi radiolähetintä, joista voimakkaampaa kyettiin seuraamaan amatöörilaittein. Sen piti pysyä taivaalla korkeintaan kolme vuotta, mutta paloi pudotessaan ilmakehään Tyynen Valtameren yllä 31.3.70.

Satelliitin mittaukset osoittivat n. 1000-kertaista kosmista säteilyä kuin maan pinnalta oli arveltu. Van Allenin vyöhykkeet keksittiin. Ja mikä tärkeintä, tuo kalaämpäriä pienempi laite osoitti, että avaruusaluksen lämpötilaa kyetään säätelemään niin että ihminen voi oleskella siellä.

Kultaa käytetään satelliittien suojana ei suinkaan torjumaan rankkaa gammasäteilyä, vaan kestävänä pinnoitteena. En tiedä mitä kiillotettu kromi kestäisi avaruudessa. Kullan atomirakenne on vakaa, se ei ole altis korroosiolle. Se heijastaa hyvin sekä lämpö- että valosäteilyä, ja siitä on helppo tehdä äärimmäisen ohutta kalvoa eri tekniikoin. Astronauttien kypärien silmikot mm. on pinnoitettu kullalla samoilla tekniikoilla kuin kameraobjektiivien monikalvopäällystys – eli ei satelliitin ”kääreeseen” muutamaa kymmentä grammaa enempää kultaa ole käytetty. Vrt. lehtikullan määrää käsin Helsingin Tuomiokirkon tai Uspenskin katedraalin kupoleihin restauroinnin yhteydessä käytettynä.

Kultaa se on. Enemmän sitä kuitenkin löytyy avaruusaluksen elektroniikasta kuin "lainapeitteistä".

Vierailija

eiko tuolla juuri haeta sita, ettei laite lampene / kylmene liian nopeasti ja aiheuta lampolaajenemisesta aiheutuvia ongelmia elektroniikalle?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
PeterH

Sähkölaitteet toimivat joka tapauksessa parhaiten kylmässä (vastus on pienempi), joten en olisi ihan varma siitä että tuon folion olisi tarkoitus suojata kylmyydeltä. Voin toki olla väärässäkin.

Folio suojaa sekä liialta kylmyydeltä että liialta lämmöltä. Ja se toisaan on kultaa, koska kullasta voidaan valmistaa pinta-alaa kohti keveämpää vielä jotenkin käsiteltävissä olevaa foliota kuin mistään muusta metallista. Kullan hinta ei ole ongelma luotaimen teossa.

Avaruudessä lämpösäteily jäähdyttää (ja tietysti myös lämmittää, jos sellaista jostain tulee). Kappaleet jäähtyvät pikku hiljaa hyvin kylmiksi. Elektroniikalla on liki aina joku lämpötilatoiminta-alue. Erittäin kylmässä puolijohteiden seostukset eivät toimi niin kuin pitäisi. Maanpinnalla ongelma on tuttu ainakin tietokonenvirittelijöille, jotka yrittävät jäähdyttää prosessoriaan nestetypellä. Jos se pääsee liian kylmäksi, se ei enää toimi.

Lämpötilanvaihtelut ovat myös ongelma. Ne voivat olla useita satoja asteita auringon ja varjon välillä, ellei mitään suojaa ole. Toistuvat lämpölaajenemissyklit rasittavat liitoksia (sekä sähköisiä että mekaanisia), ja pian joku niistä pettää.

Uusimmat

Suosituimmat