Kuinka nopeasti nykyään Kuuhun

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Entäpä jos NASA nyt yhtäkkiä haluaisi lennättää ihmisen Kuuhun ja tuoda hänet hengissä takaisin, niin milloin se voitaisiin aikaisintaan tehdä. Oletetaan vielä että esteenä ei olisi raha vaan pelkästään tekniikka.

Sivut

Kommentit (16)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Heppu
Entäpä jos NASA nyt yhtäkkiä haluaisi lennättää ihmisen Kuuhun ja tuoda hänet hengissä takaisin, niin milloin se voitaisiin aikaisintaan tehdä. Oletetaan vielä että esteenä ei olisi raha vaan pelkästään tekniikka.

Riippuu siitä, kuinka kova hinku kuuhun olisi päästä. Jos kuumatkasta olisi jotain todellista sotilaallista tai taloudellista hyötyä, ihmishenget eivät silloin painaisi paljoa. Kuuhun voitaisiin mennä aika nopeasti, jos hyväksyttäisiin korkea riskitaso. Laitteet voitaisin testata lähettämällä astronautti matkaan ja katsomalla tuleeko se sieltä takaisin. Tuolloin ehkä 3-5 vuodessa saataisiin aikaan sopiva matka-alus ja kuumoduuli.

Jos taas ihmishengen menetys jouduttaisiin laskemaan sellaiseksi propagandatappioksi kuin yleensä avaruustoiminnassa, tuohon saisi laittaa laitteiden testailua ainakin toisen mokoman lisää. Eli noin 10 vuotta voisi olla realistinen aika. Sen verran siihen meni 60-luvullakin. Nyt ei ehkä tarvitsisi lähteä joka osa-alueella niin pohjatiedoilta kuin silloin, mutta toisaalta nykyiset turvallisuusvaatimukset ovat paljon korkeammat, mikä hidastaisi prosessia.

Vierailija

Minä taas luulen, että halutessaan ne voisivat lähteä Kuuhun jos nyt ei jopa tänä vuonna niin ensi vuonna ainakin. Jos ei millään muulla tavalla, niin vanhalla vähän parannellulla Apollo-tekniikalla sitten. Aikaa menisi sen verran, kuin raketin rakentamiseen ja miehistön kouluttamiseen ja lähtöpäivän valintaan menisi, eli tuskin kovin kauaa. Tää on tietysti mutu.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Kale
Minä taas luulen, että halutessaan ne voisivat lähteä Kuuhun jos nyt ei jopa tänä vuonna niin ensi vuonna ainakin. Jos ei millään muulla tavalla, niin vanhalla vähän parannellulla Apollo-tekniikalla sitten.

Apollo-tekniikka on vaipunut pitkälti unholan yöhön. Valtavien Saturnus-rakettien kokoamiseen kehitettiin kaikenlaista uutta teknologiaa, ja uusia työmenetelmiä, jota ei ole sen koommin tarvittu. Vaikka hanke onkin varmasti dokumentoitu niin hyvin, kun joku ylipäätään dokumentoida voidaan, menisi paljon aikaa ennen kuin saataisiin rakennettua sopivat tuotantokoneistot, koulutettua raketin kokoajat vaadittaviin työtekniikoihin ja niin edelleen. Vaikka avaruusalusten valmistaminen on äärimmäistä huipputeknologiaa, se on myös käsityötä, jota ei opi tekemään muuta kuin itse työtä tekemällä. Kukaan ei tule käsityöläiseksi lukemalla kirjasta miten asia kuuluu tehdä.

Nykyään olisi todennäköisesti nopeampaa rahdata kamat Maan kiertoradalle usealla kaupallisen raketin laukaisulla kuin rakentaa uusi valtavasti kaikkia nykyisiä tyyppejä suurempi raketti. Kamat pitäisi sitten kasata kiertoradalla. Loppumatka menisi varmaan Apollo-tyyppisesti, jos ei miehistöllä tosiaan olisi Kuun pinnalla muuta tavoitetta kuin sinänsä järjetön lipun pokkurointi ja korulauseiden lausuminen.

Vierailija
Neutroni
Vaikka hanke onkin varmasti dokumentoitu niin hyvin, kun joku ylipäätään dokumentoida voidaan, menisi paljon aikaa ennen kuin saataisiin rakennettua sopivat tuotantokoneistot, koulutettua raketin kokoajat vaadittaviin työtekniikoihin ja niin edelleen.

Saatat olla oikeassa...

Vierailija

Venäläisillä on valmiita raketteja kuten tämä onko se nyt Energon vai mikä. Nasa voisi ostaa yhden raketin. Suurimmassa hädässä voitaisiin lähettää vaikka vanhat siellä käyneet ainakin lentäjiksi. Joten lasketaanpas:

Raketin hommaamiseen ei kuluisi muuta aikaa kuin joko sen rahtaaminen usaan tai miehistön rahtaaminen venäjälle. Miehistö saataisiin nopeasti varsinkin jos käytettäisiin veteraaneja. Ainoa huomattavampi aika kuluisi kuumoduulin suunnitteluun ja rakentamiseen, joten:

Raketin hommaus, 2-3 kk
Miehistö: 2-3 kk
Kuumoduulin suunnittelu ja simuloinnit: 6kk-1 vuosi
Kuumoduulin raaka-aineet, rakennus ja testaus: 4-6kk
Loppuvalmistelut, kokoaminen ja rahtaaminen laukaisupaikalle: 1-2 kk
Joten tekisi yhteensä noin puolitoista vuotta, jos 3 ekaa voidaan tehdä samaan aikaan. Lupaasiat voisivat viedä vielä hetken joten parissa vuodessa päästäisiin lähtemään.

Matka kestäisi viikon ellei sitten haluta viipyä kauemmin.

Vierailija

Kuten Neutroni totesi, Apolloilla - tai siis niiden piirustuksen pohjalta tehdyillä aluksilla - ei Kuuhun mennä. Kaikki Apollon tietotekniikka (rauta + softa) ja varmaan suurin osa elektroniikasta on museotavaraa eli niiden saatavuus on hankalaa. Helpointa on siis alkaa alusta.

Ja jos aloittaa alusta, tai kuten tupakka ehdotti, lainaa, niin tämäkään vaihtoehto ei ole kovin nopea. Ja taas tietotekniikka tökkii eli avaruudessa tarvitaan kovia olosuhteita, kuten aurinkotuulen hiukkasia, kestävää elektroniikkaa ja softan tekeminen on ihan eri juttu kuin jonkun Wordin tekaiseminen. (Word on todellakin tekaistu ja vasemmalla kädellä kaiken lisäksi. Avaruussukkulassa on käsittääkseni kolme tietokonetta, joista kaksi identtistä ja kolmas ihan eri firman tekemä. Myös ohjelmistot noudattavat samaa periaatetta.)

Ja lopuksi: avaruussukkuloita on turha ehdottaa, koska ei ole raketteja, joka antaisi niille riittävän nopeuden Kuuhun pääsemiseksi.

Vierailija

Rasittaa tuo tekniikan katoavaisuus. Ei voida käyttää Apollo-aluksia, ei myöskään ole enää olemassa Saturn V raketteja. Ei muuten paljoa tarvita näköjään siihen, että kehitys menee taaksepäin. Pimeää nykyaikaa, voisi sanoa.

Nythän kiinalaiset ovat kuuhun menossa. Katsotaan, onko heidän ratkaisunsa teknisesti edistyneempi, kuin Apollot olivat, veikkaisin, että tietotekniikka toki on, laskentatehoja löytyy, mutta mikää muu eipä juuri. Ja se tietotekniikan kehityksen tuoma hyöty on hyvin näennäistä. 1960-luvun koneillakin pärjättiin! Huomattavasti enemmän tehoja löytyy meiltä melkein kaikilta kotoa. Siis mikää ei ole kehittynyt. Ja aikaa on kulunut 40-vuotta. Pelottavaa. Onneksi tämä ei koske kaikkia elämänalojamme, mutta avaruustekniikan suhteen kehitys on korkeintaan pysynyt samassa, kenties jopa taantunut.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Rakennetaanpas sellainen jumalattoman kokoinen harppuuna tuonne päiväntasaajalle, ja lasautetaan sillä keskelle Kuuta. Kun Maapallo pyörii, harppuunan vaijeri kelautuu päiväntasaajaa pitkin Maapallon ympäri, kiristyy ja alkaa vetää Kuuta puoleemme.

Muutaman päivän päästä Kuuhun voi kävellä.

Kiinnostaiskohan NASAa moinen ajatus? Niinku oikeesti...

Gravity sucks.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

No joo... varsinaiseen kysymykseen Hollywood ratkaisuna voisi ajatella sukkulan lähettämistä erittäin matalalle Kuun orbitaaliselle radalle, sieltä sitten avaruuskävelyyn soveltuvin selkäreppusuihkarein alas kuun pinnalle ja takaisin.

Gravity sucks.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
de Selby
No joo... varsinaiseen kysymykseen Hollywood ratkaisuna voisi ajatella sukkulan lähettämistä erittäin matalalle Kuun orbitaaliselle radalle, sieltä sitten avaruuskävelyyn soveltuvin selkäreppusuihkarein alas kuun pinnalle ja takaisin.

Olikos kuun kiertoradan nopeus jotain 1,5 km/s pintaan nähden, ellen väärin muista. Se on aika järeä raketti"reppu", joka Hollywoodfysiikan ulkoisessa maailmassa pystyy tuottamaan 3 km/s nopeudenmuutoksen.

Samoin sukkulan lähettäminen Kuun kiertoradalle vaatii aivan uudentyyppisen kantoraketin. Sukkula on vielä massiivisempi kuin Apollo-alukset, joten mikään aivan pieni ratkaisu ei tule kyseeseen.

Kantorakettitekniikka on tosiaan kehittynyt varsin vähän 60-luvulta. Jo silloin oltiin varsin lähellä olemassaolevien materiaalien ja kemiallisten polttoaineiden rajoja. Edistystä on tullut lähinnä luotettavuudessa ja pienten satelliittien lähettämiseen soveltuvien rakettien kustannuksissa.
Tietokoneet ovat tosiaan hienostelevaa näpertelyä, jotka loppujen lopuksi eivät auta paljoakaan avaruuteen menossa. Niitä nyt vain on nykyään pakko tunkea joka aparaattiin.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Jostain olen kuullut väittämän - voi olla vääräkin - jonka mukaan sukkuloissakin on nykymittapuun mukaan varsin vanhaa softaa ja softan rautaa käytössä. Vanhuus ei tässä kuitenkaan ole huono asia, koska aikoinaan tehdyt pohjaratkaisut ovat luotettavia.

Ilmeisesti sukkulalennoille vitaalit ohjelmistot halutaankin pitää uusimattomina, uudistuksia kun ei tehdä vain uutuusarvonsa vuoksi. Vai olisiko jossain joku astronautti, joka haluaisi ohjata laitetta Windows XP käyttiksen läpi? Hmm tai vaikka Linuxin tasapuolisia ollaksemme? Kyse kun on juuri tuosta tietotekniikan varaan laskemisesta. Täysin uudella softalla tulisi tehdä niin mittavia verifiointi- ja validointiprosesseja, että siinä ajassa kuuhun mentäisiin vaikka uimalla.

Gravity sucks.

Vierailija

Eikös järkevintä olisi viedä kuussa käyntiä varten varusteltu sukkula tms pienempi raketti ensin maata kiertävälle radalle, "tankata" se siellä muutamalla sukkulakäynnillä?

Ei kai koko hökötystä ole järkevää maasta asti kerralla ampua kuuhun....

Kuuvehkeen voisi varustella vaikkapa kansainvälisellä avaruusasemalla venäläisten ja eurooppalaisten avustuksella ja pistäytyä siitä kuussa.

Vanha kunnon Eagle vaan sukkulan ruumaan ja menoksi. Ja jos ei sovi, ajellaan peräluukku auki =)

Paluu tapahtuisi tietysti ensin ISS:lle ja siitä seuraavalla kuljetuksella maahan.

Helppoa ku heinänteko =)

Vierailija

Ilman tietokoneita ei Kuuhun ole mitään asiaa, sillä aluksen rata on määritettävä numeerisin menetelmin (kolmen kappaleen ongelma). Muutama vuosi sitten muistaakseni Tiede-lehdessä kerrottiin, että sukkoloiden 286-pohjaiset tietokoneet korvattiin 386- ja 486-pohjaisilla, samantyyppisiä koneita löytyy ISS:ltä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
kiltanen
Ilman tietokoneita ei Kuuhun ole mitään asiaa, sillä aluksen rata on määritettävä numeerisin menetelmin.

Totta, mutta tuohon tarkoitukseen soveltuva tietokone on äärimmäisen yksinkertainen, kuten Apollo-aikana. Eivät alusten tietokoneet olleet laskentateholtaan nykyaikaista taskulaskinta kummempia. Mitä tahansa vanhaa PC:tä ei kuitenkaan kannata avaruuteen viedä, sillä avaruuden säteilyolosuhteet vaativat erikoiselektroniikkaa.

Vierailija

Matematiikan professori sanoi luennolla, kun puhui differentiaaliyhtälöiden numeerisesta ratkaisemisesta, että Kuussa käytiin ilmeisesti h^5-tason numeeristen menetelmien avulla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat