Tekniikka ja energia: röngeniä tunnissa, vanha mittari

röngeniä tunnissa, vanha mittari

Löysin vanhan Wallakin säteilymittarin, joka mittaa mr/h. Kaiketi siis milliröntgeniä tunnissa. Koitin löytää muunostaulukkoa jollekin nykyiselle yksikälle, tai edes tietoa, paljonko taustasäteily olisi röntgeneinä. Mut ei löytynyt.

Ideoita?

Laite nimittäin raksuttaa ihan mukavasti, n. 60 impulssia/minuutti. Tämä lienee normaalia taustasäteilyä. (Toivottavasti.. heh) Mutta viisarimittari ei liikahda. Enkä löytänyt tähän hätään mitään säteilevää, jolla olisin testannut mittaria.

[quote author="hangover" time="03.10.2008 klo 15:57"]

Löysin vanhan Wallakin säteilymittarin, joka mittaa mr/h. Kaiketi siis milliröntgeniä tunnissa. Koitin löytää muunostaulukkoa jollekin nykyiselle yksikälle, tai edes tietoa, paljonko taustasäteily olisi röntgeneinä. Mut ei löytynyt.

Ideoita?

Laite nimittäin raksuttaa ihan mukavasti, n. 60 impulssia/minuutti. Tämä lienee normaalia taustasäteilyä. (Toivottavasti.. heh) Mutta viisarimittari ei liikahda. Enkä löytänyt tähän hätään mitään säteilevää, jolla olisin testannut mittaria.

[/quote]

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

Kaupungeissa 10-20 mikroröntgeniä tunnissa.

http://www.stevequayle.com/ARAN/rad.conversion.html

[quote author="CE-hyväksytty" time="03.10.2008 klo 16:02"]

Kaupungeissa 10-20 mikroröntgeniä tunnissa.

http://www.stevequayle.com/ARAN/rad.conversion.html

[/quote]

Te ette arvosta Gary Moorea kylliksi muusikkona ja artistina.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

joo. kiitti. mittarin näyttö ei siis toimi. Mutta geigeri näyttäs toimivan. Pystyyköhän tuosta "rapsahduksien" määrästä laskemaan säteilyn voimakkuuden. Tai siis varmaankin pystyy, koska mittarikin tekee sen, mutta miten?

[quote author="hangover" time="03.10.2008 klo 16:38"]

joo. kiitti. mittarin näyttö ei siis toimi. Mutta geigeri näyttäs toimivan. Pystyyköhän tuosta "rapsahduksien" määrästä laskemaan säteilyn voimakkuuden. Tai siis varmaankin pystyy, koska mittarikin tekee sen, mutta miten?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

Ei löydy mitään säteilevää testataksesi?

Senkin lainrikkoja. Jokaisessa kodissa pitää lain mukaan olla palovaroitin, mahdollisesti jopa useampia.

[quote author="tupakka" time="03.10.2008 klo 16:42"]

Ei löydy mitään säteilevää testataksesi?

Senkin lainrikkoja. Jokaisessa kodissa pitää lain mukaan olla palovaroitin, mahdollisesti jopa useampia.

[/quote]

Kaikki on suhteellista.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

joo, mutta kun nuo varottimet (8 kpl) ovat optisia. Yksi on perinteinen, mutta en saanut siitä mitään lukemaa irti. Lieneekö niin heikko säteilynlähde. Vanhoissa oli enempi tehoja..

[quote author="hangover" time="03.10.2008 klo 16:46"]

joo, mutta kun nuo varottimet (8 kpl) ovat optisia. Yksi on perinteinen, mutta en saanut siitä mitään lukemaa irti. Lieneekö niin heikko säteilynlähde. Vanhoissa oli enempi tehoja..

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

joo, mutta kun nuo varottimet (8 kpl) ovat optisia. Yksi on perinteinen, mutta en saanut siitä mitään lukemaa irti. Lieneekö niin heikko säteilynlähde. Vanhoissa oli enempi tehoja..

Ne toimii alfasäteilyllä.
Alfasäteily on alfahiukkasten varauksen ja massan takia erittäin huonosti läpäisevää säteilyä: Edes ilmassa alfasäteily ei pääse etenemään kuin muutamia senttimetrejä.
[quote author="borri317" time="03.10.2008 klo 16:59"]

[quote author="hangover"]joo, mutta kun nuo varottimet (8 kpl) ovat optisia. Yksi on perinteinen, mutta en saanut siitä mitään lukemaa irti. Lieneekö niin heikko säteilynlähde. Vanhoissa oli enempi tehoja..[/quote]
Ne toimii alfasäteilyllä.
[quote author="wikipedia"]Alfasäteily on alfahiukkasten varauksen ja massan takia erittäin huonosti läpäisevää säteilyä: Edes ilmassa alfasäteily ei pääse etenemään kuin muutamia senttimetrejä.[/quote]

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

joo. kiitti. mittarin näyttö ei siis toimi. Mutta geigeri näyttäs toimivan. Pystyyköhän tuosta "rapsahduksien" määrästä laskemaan säteilyn voimakkuuden. Tai siis varmaankin pystyy, koska mittarikin tekee sen, mutta miten?

Geigerputki on pienillä pulssitaajuuksilla lineaarinen eli pulssien lukumäärä aikayksikössä kertoo suoraan säteilyn voimakkuudesta.

Mittarin rinnalle toinen toimiva yksilö. Mittaat taustasäteilyn voimakkuuden tuolla toisella mittarilla ja sitten omallasi pulssien lukumäärän minuutissa => sulla on edes jonkinlainen kalibraatio.

[quote author="kfa" time="03.10.2008 klo 17:36"]

[quote author="hangover"]joo. kiitti. mittarin näyttö ei siis toimi. Mutta geigeri näyttäs toimivan. Pystyyköhän tuosta "rapsahduksien" määrästä laskemaan säteilyn voimakkuuden. Tai siis varmaankin pystyy, koska mittarikin tekee sen, mutta miten?[/quote]
Geigerputki on pienillä pulssitaajuuksilla lineaarinen eli pulssien lukumäärä aikayksikössä kertoo suoraan säteilyn voimakkuudesta.

Mittarin rinnalle toinen toimiva yksilö. Mittaat taustasäteilyn voimakkuuden tuolla toisella mittarilla ja sitten omallasi pulssien lukumäärän minuutissa => sulla on edes jonkinlainen kalibraatio.

[/quote]

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

viewtopic.php?f=1&t=23378&start=15&st=0&sk=t&sd=a

Tuolla on jopa rakennusohjeita

Röntgenlaitteen hoitajat tietävät säteilytasot, joten sillä voi kalibroida myös.

Perussääntö on että mitä tiheämmin naksuu, sitä nopeammin paikalta. icon_eek.gif

[quote author="tietää" time="03.10.2008 klo 17:52"]

viewtopic.php?f=1&t=23378&start=15&st=0&sk=t&sd=a

Tuolla on jopa rakennusohjeita

Röntgenlaitteen hoitajat tietävät säteilytasot, joten sillä voi kalibroida myös.

Perussääntö on että mitä tiheämmin naksuu, sitä nopeammin paikalta. icon_eek.gif

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

Am241 on alfasätelijä. Yleensä alfahiukkasen sylkäissyt atomi jää virittyneeseen tilaan (tämä johtuu energian ja impulssin säilymisestä). Alfasäteilijä sylkeisee ylimääräisen energian fotonina, eli gammakvanttina.
Gammakvantteja havaitsevat kaikki geiger-ilmaisimet, mutta hyötysuhde on kovin huono. Itselläni on Philipsin metallikuorinen gammailmaisin, ja sen hyötysuhteeksi ilmoitetaan 7%.
Ionisaatioon perustuvien savuilmaisimien aktiivisuus on niin pieni, että käytännössä joutuu kaivamaan lähteen sieltä kammiosta ulos.
Joskus aikoinaan päätin kalibroida putkeni. Hommasin apteekista kaliumkloridia, KCl. Kalium on beettasäteilijä, ja se sylkee myös gammakvantteja. Näpersin suunnilleen puolen litran muovipurkista lähteen, jonka keskellä on muoviputkesta rakennettu potero. Purkki täytetään kaliumkloridilla ta jollain muulla kaliumyhdisteellä. Olkaa muuten jonkin verran varovaisia, jos käytätte kaliumsyanidia. Poteroon sijoitetaan anturi, kun se halutaan kalibroida.
Kaliumin ominaisuudet löytyvät radionukliditaulukosta, ja pienellä fysikaalismatemaattisella päättelyllä saadaan selville poterossa mellastava hiukkasvuo.

[quote author="o_turunen" time="03.10.2008 klo 18:52"]

Am241 on alfasätelijä. Yleensä alfahiukkasen sylkäissyt atomi jää virittyneeseen tilaan (tämä johtuu energian ja impulssin säilymisestä). Alfasäteilijä sylkeisee ylimääräisen energian fotonina, eli gammakvanttina.
Gammakvantteja havaitsevat kaikki geiger-ilmaisimet, mutta hyötysuhde on kovin huono. Itselläni on Philipsin metallikuorinen gammailmaisin, ja sen hyötysuhteeksi ilmoitetaan 7%.
Ionisaatioon perustuvien savuilmaisimien aktiivisuus on niin pieni, että käytännössä joutuu kaivamaan lähteen sieltä kammiosta ulos.
Joskus aikoinaan päätin kalibroida putkeni. Hommasin apteekista kaliumkloridia, KCl. Kalium on beettasäteilijä, ja se sylkee myös gammakvantteja. Näpersin suunnilleen puolen litran muovipurkista lähteen, jonka keskellä on muoviputkesta rakennettu potero. Purkki täytetään kaliumkloridilla ta jollain muulla kaliumyhdisteellä. Olkaa muuten jonkin verran varovaisia, jos käytätte kaliumsyanidia. Poteroon sijoitetaan anturi, kun se halutaan kalibroida.
Kaliumin ominaisuudet löytyvät radionukliditaulukosta, ja pienellä fysikaalismatemaattisella päättelyllä saadaan selville poterossa mellastava hiukkasvuo.

[/quote]

Tämänkään ongelman ratkaisemiseen ei tarvita mitään hitaus- eikä muutakaan huuhaavoimaa.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

Jos se mittari on rd-6 ni viisari ei kuuluskaa liikahtaa normaalilla taustasäteilyllä.

[quote author="borri317" time="03.10.2008 klo 19:11"]

Jos se mittari on rd-6 ni viisari ei kuuluskaa liikahtaa normaalilla taustasäteilyllä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: röngeniä tunnissa, vanha mittari

tutkailin mittaria lisää. Näytössä on kyllä 10 milliröntgeniä/tunnissa-asteikko. Myös suuremmat, jotka voi valita nappoloita kääntelemällä. Laite toimii jossainmäärin: Pulssit jaksaa nortaa neulaa hieman, mutta ei edes 0,1 milliR:n vertaa. Eli paljonko taustasäteilyn siis pitäisi olla tunnissa?? Vai mittaako tuo sitä ollenkaan. Jos CE:n ilmoittamat pitää paikkansa, niin viisarimittari on sökö.

Muoks.. Niin, nuo palohälyttimet on oikeasti optisia. Ne ei perustu ionisoitumiseen.

[quote author="hangover" time="03.10.2008 klo 22:11"]

tutkailin mittaria lisää. Näytössä on kyllä 10 milliröntgeniä/tunnissa-asteikko. Myös suuremmat, jotka voi valita nappoloita kääntelemällä. Laite toimii jossainmäärin: Pulssit jaksaa nortaa neulaa hieman, mutta ei edes 0,1 milliR:n vertaa. Eli paljonko taustasäteilyn siis pitäisi olla tunnissa?? Vai mittaako tuo sitä ollenkaan. Jos CE:n ilmoittamat pitää paikkansa, niin viisarimittari on sökö.

Muoks.. Niin, nuo palohälyttimet on oikeasti optisia. Ne ei perustu ionisoitumiseen.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Keskusteluun osallistuminen vaatii kirjautumista.
MBnet
Me Naiset