Mitä on moraali?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Niin millaisen määritelmän itse antaisitte? Oma käsitykseni on että moraali on
kulloisenkin kulttuurin tuottama käsite joka koostuu erilaisista normeista ja kulttuurikoodeista. Rikkoessaan kulttuurikoodia yhteisön jäsen kokee häpeää joka pyrkii palauttamaan hänet ruotuun. Muut yhteisön jäsenet esittävät moraalista paheksuntaa jos rikkuri ei itse tajunnut tehneensä väärin.

Mitään universaalia ihmisiä yhdistävää moraalikäsitystä en ole löytänyt. Ellei oleteta sitten että moraali on annettu Jumalalta ja kaikki ihmiset ovat saaneet
näin omatunnon. Tarvitaanko yhteistä moraalista tai eettistä säännöstöä. Ja jos tarvitaan millainen se olisi?

Sivut

Kommentit (115)

Vierailija

Raamattu paljastaa kai vahingossa sen tärkeimmän lähtökohdan. Tärkein käskyhän on että jos et 10 käskyä muista niin muista ainakin tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi ( rakkauden kaksoiskäsky -joksi muistaakseni myös kutsutaan?).

Siis itseasiassa tämä on juuri se universaali totuus ilman raamattuakin. Tee muille niin kuin haluat itsellekkin tehtävän. Meillä eläväisillä kun on näitä perustarpeita jotka ovat myös universaaleja: syödä, hengittää, nukkua, be happy of ones life, ... 10. käskyähän ovat perus-solidaarisia käskyjä, arvosta toisiakin ihmisinä, niin ehkä hekin tekevät niin sinulle. Eli itseasiassa yksilö hyötyy tästä toiminnasta. Kaippa ihmispopulaation kasvaessa on tullut ilmi että yhteisössä eläminen on helpompaa kuin ilman yhteisöä eli lainsuojattomana sutena.

Vierailija
Toinen totuus totuudesta
Raamattu paljastaa kai vahingossa sen tärkeimmän lähtökohdan. Tärkein käskyhän on että jos et 10 käskyä muista niin muista ainakin tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi ( rakkauden kaksoiskäsky -joksi muistaakseni myös kutsutaan?).

Siis itseasiassa tämä on juuri se universaali totuus ilman raamattuakin. Tee muille niin kuin haluat itsellekkin tehtävän. Meillä eläväisillä kun on näitä perustarpeita jotka ovat myös universaaleja: syödä, hengittää, nukkua, be happy of ones life, ... 10. käskyähän ovat perus-solidaarisia käskyjä, arvosta toisiakin ihmisinä, niin ehkä hekin tekevät niin sinulle. Eli itseasiassa yksilö hyötyy tästä toiminnasta. Kaippa ihmispopulaation kasvaessa on tullut ilmi että yhteisössä eläminen on helpompaa kuin ilman yhteisöä eli lainsuojattomana sutena.

*kumarrus* ton allekirjoitan myös... todella hyvin määritelty minusta...

Vierailija
ratpack
Toinen totuus totuudesta
Raamattu paljastaa kai vahingossa sen tärkeimmän lähtökohdan. Tärkein käskyhän on että jos et 10 käskyä muista niin muista ainakin tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi ( rakkauden kaksoiskäsky -joksi muistaakseni myös kutsutaan?).

Siis itseasiassa tämä on juuri se universaali totuus ilman raamattuakin. Tee muille niin kuin haluat itsellekkin tehtävän. Meillä eläväisillä kun on näitä perustarpeita jotka ovat myös universaaleja: syödä, hengittää, nukkua, be happy of ones life, ... 10. käskyähän ovat perus-solidaarisia käskyjä, arvosta toisiakin ihmisinä, niin ehkä hekin tekevät niin sinulle. Eli itseasiassa yksilö hyötyy tästä toiminnasta. Kaippa ihmispopulaation kasvaessa on tullut ilmi että yhteisössä eläminen on helpompaa kuin ilman yhteisöä eli lainsuojattomana sutena.





*kumarrus* ton allekirjoitan myös... todella hyvin määritelty minusta...
Jepjep

Vierailija

Olisikohan mahdollista että moraalinen koodi olisi meillä sisäänrakennettu. Jos vaikka ne yhteisöt jonka jäsenet auttoivat toisiaan pärjäsivät paremmin kuin muut. Auttavaisuuden geeni?

Ihminen ei muuten ole ainut otus maailmassa jolla on moraalisäädöksiä. Jos simpanssilauman uros käyttää tarpeetonta väkivaltaa (teraähampaitaan) naaraaseen herättää se muissa simpansseissa "moraalista" raivoa.

Olen kuullut myös juttua että joissain lintuyhteisöissä yksi lintu voi uhrautua koko lauman puolesta vaaran sattuessa, siis ei pelkästään omien jälkeläisten
puolesta.

Vierailija
Echi
Olisikohan mahdollista että moraalinen koodi olisi meillä sisäänrakennettu. Jos vaikka ne yhteisöt jonka jäsenet auttoivat toisiaan pärjäsivät paremmin kuin muut. Auttavaisuuden geeni?

Tarkoitatko tällä, että esimerkiksi romaaneilla olisi geeneissä tuo käytös, että he eivät juurikaan ota huomioon muita ihmisiä? (anteeksi jos yleistän )
Minä väitän että tämä seikka on ennemminkin moraalikasvatuksesta ja elinympäristöstä kiinni.

Leimataankohan minut tämän perusteella rasistiksi?

Vierailija
Hulttio
Echi
Olisikohan mahdollista että moraalinen koodi olisi meillä sisäänrakennettu. Jos vaikka ne yhteisöt jonka jäsenet auttoivat toisiaan pärjäsivät paremmin kuin muut. Auttavaisuuden geeni?

Tarkoitatko tällä, että esimerkiksi romaaneilla olisi geeneissä tuo käytös, että he eivät juurikaan ota huomioon muita ihmisiä? (anteeksi jos yleistän )
Minä väitän että tämä seikka on ennemminkin moraalikasvatuksesta ja elinympäristöstä kiinni.

Leimataankohan minut tämän perusteella rasistiksi?

Kunhan vain leikittelin idealla, olen tietoinen kyllä väitteen vaikeasta todistettavuudesta. Sisäänrakennetusta moraalikoodista on kyllä tietääkseni tehty jonkin verran tutkimusta ihan tiedemaailmassakin, muttei mitään mullistavaa. Tuon geenijutun keksin ihan itse.

Ja kyllähän romaanitkin toisiaan auttavat.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13271
Liittynyt23.6.2005

Evoluutiotakin voi hyvin perustein tarkastella siten, että älykkäimmät lajit ovat myös empatiakykyisempiä kuin vähiten älykkäät. Apinoillakin alfaurosten empatiakyky on huomattavan leimaava piirre kuin silkka maskuliininen aggressiivisuus, vallankäyttö ja vahvuuden osoittaminen, joihin niillä meidän ihmisten puhetavoissa viitataan. Heikoista huolehtiva alfauros saa enemmän naaraita ja kykenee pitämään asemansa paremmin.

Moraalin voi käsittää myösihmisen sosiobiologiseen olemukseen kuuluvaksi: lajimme vaistonvaraisella tasolla vaikuttava halu selviytyä perustuu yvin pitkälle kykyyn muodostaa yhteisöjä, ryhmiä, tulla toimeen toisten yksilöiden kanssa.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Echi> Niin millaisen määritelmän itse antaisitte? Oma käsitykseni on että moraali on kulloisenkin kulttuurin tuottama käsite joka koostuu erilaisista normeista ja kulttuurikoodeista. Rikkoessaan kulttuurikoodia yhteisön jäsen kokee häpeää joka pyrkii palauttamaan hänet ruotuun. Muut yhteisön jäsenet esittävät moraalista paheksuntaa jos rikkuri ei itse tajunnut tehneensä väärin.

Moraalin määrittelen olevan kuppikuntaisuutta ja siksi se erottaa ihmiset toisistaan sen sijaan että yhdistäisi. Moralisoivan kanssa on tukalat oltavat koska hän määrittelee sinut, millainen sinun tulisi olla, jotta kelpaisit.

>Mitään universaalia ihmisiä yhdistävää moraalikäsitystä en ole löytänyt.

En minäkään.

>Ellei oleteta sitten että moraali on annettu Jumalalta ja kaikki ihmiset ovat saaneet näin omatunnon.

Omatunto on ja jos sitä kuuntelee, se näyttää ohjaavan mielihyväkeskeiseen elämäntapaan. Kaikki elollinen pyrkii hyvään, parhaaseen mahdolliseen olotilaan, sehän on ihan luomua.

>Tarvitaanko yhteistä moraalista tai eettistä säännöstöä. Ja jos tarvitaan millainen se olisi?

Ei tarvita. Ymmärrys toista kohtaan ei lisäänny moralisoimalla vaan kuuntelemalla toista. Mutta moralistisilta pohdinnoilta ei välty ja sitähän tämäkin on...

Vierailija
qaz

Ellei oleteta sitten että moraali on annettu Jumalalta ja kaikki ihmiset ovat saaneet näin omatunnon.

Omatunto on ja jos sitä kuuntelee, se näyttää ohjaavan mielihyväkeskeiseen elämäntapaan. Kaikki elollinen pyrkii hyvään, parhaaseen mahdolliseen olotilaan, sehän on ihan luomua.

Tarvitaanko yhteistä moraalista tai eettistä säännöstöä. Ja jos tarvitaan millainen se olisi?

Ei tarvita. Ymmärrys toista kohtaan ei lisäänny moralisoimalla vaan kuuntelemalla toista. Mutta moralistisilta pohdinnoilta ei välty ja sitähän tämäkin on...

Niin... tuossa Jumalan mukaantuomisessa on aina se pieni ongelma että pitäisi määritellä ensin mitä se jumaluus pitää sisällään. Kaksoispilari toi tuossa toisessa topicissa esille absoluutin käsiteen. Ihminen pystyy kuvittelemaan mielessään täydellisen käsitteen, se että suuntaako ihminen välttämättä kohti sitä on taas eri kysymys. Tässä pitäisi myös ottaa huomioon että käsityksemme täydellisestä hyvästä voi olla vain kulttuurirelativistinen näkökanta. Onko esim afrikan bushmanneilla samanlainen hyvyys-jumaluus käsite. Sama juttu on tuon omatunnon kanssa, et voi olettaa että kaikilla ihmisillä olisi samanlainen omatunto kuin sinulla on (esim. paatunut rikollinen, tai eri kasvatuksen saanut ihminen)

Minä en täysin allekirjoita tuota että ihminen tähtää mielihyväkeskeiseen elämäntapaan. Ihminen on paljon monimutkaisempi kokonaisuus, Aristoteles vai oliko se Sokrates vertasi hedonistejä niityllä käyskenteleviin aivottomiin lauma eläimiin joiden ainut elämän tarkoitus oli hetkellisen nautinnon saaminen. Juttu on niin että kun ihminen tiedostaa omat käyttäytymismallinsa on hän kykeneväinen muuttamaan niitä.

Jos ihmiset olisivat enkeleitä yhteistä moraalista tai eettistä säännöstöä ei tarvittaisi. Valitettavasti asia ei aivan ole näin. Jos unohdamme ihmisten heppoiset moraalikäsitykset mitä sinulle on tarjota tilalle? Uskontoon tai traditioon nojaavaa toimintaa? Vai sen että kaikki saavat toimia sen mukaan mitä itse haluavat. Pelkkä toisen kuunteleminen ei välttämättä auta vaan tarvitaan yleisesti hyväksyttyjen moraalikäsitysten pohjalta laadittua lakeja jotta ei vajottaisi Hobbesin luonnontilaan. (tila jossa kaikki
ihmiset ovat sodassa keskenään täydessä kaaoksessa)

Vierailija
Hulttio
Tarkoitatko tällä, että esimerkiksi romaaneilla olisi geeneissä tuo käytös, että he eivät juurikaan ota huomioon muita ihmisiä? (anteeksi jos yleistän )

Romanit ovat lähtöisin Intiasta ja he pitävät huolta omistaan. Lähinnä omasta suvustaan kuten muutkin kollektiivisesti ajattelevat. En jaksa (taas) selittää mitä eroa on kollektiivisuudella ja individualismilla, ottakaa itse selvää, mutta pointti on se, etteivät romanit tai esimerkiksi somalit ole sen "huonompimoraalisempia" kuin suomalaisetkaan. Heidän moraalinsa vain kohdistuu omaan yhteisöön, ei yhteiskuntaan. Sen ansiosta he voivat luottaa omiinsa, suomalainen menee takariviin istumaan, on hississä hiljaa eikä sano vierustoverilleen joukkoliinnevälineessä sanaakaan vaikka matka kestäisi tunteja.

Yksilöllinen suomalainen ei luota edes omaan mummoonsa, siksi pitää olla lakeja ja virkavaltaa ja jo pienestä pitäen opetetaan kunnioittamaan ja suorastaan pelkäämään niitä. Meillä olisi opittavaa romaneilta ja heillä meiltä.

Vierailija

Ech> Minä en täysin allekirjoita tuota että ihminen tähtää mielihyväkeskeiseen elämäntapaan. Ihminen on paljon monimutkaisempi kokonaisuus, Aristoteles vai oliko se Sokrates vertasi hedonistejä niityllä käyskenteleviin aivottomiin lauma eläimiin joiden ainut elämän tarkoitus oli hetkellisen nautinnon saaminen. Juttu on niin että kun ihminen tiedostaa omat käyttäytymismallinsa on hän kykeneväinen muuttamaan niitä.

Minä näen niin, että esim. väkivaltaakin käyttävä ihminen tähtää tuolla käyttäytymisellään hyvään ... hyvään oloon siis vaikkei se sitä hänelle suo. Mikä tahansa eliö tähtää parhaaseen mahdolliseen olotilaan, jonkin sisäisen koodinsa takia ... onko koodi jumala tai X-voima... se ei liene oleellinen kysymys.

>Jos ihmiset olisivat enkeleitä yhteistä moraalista tai eettistä säännöstöä ei tarvittaisi. Valitettavasti asia ei aivan ole näin. Jos unohdamme ihmisten heppoiset moraalikäsitykset mitä sinulle on tarjota tilalle?

Moraali kysymyksiä (hyvä/paha) joutunee pohtimaan tuon tuostakin, silti ei tarvitse moralistiksi ryhtyä ts. olisitpa tehnyt ihan mitä tahansa, ei minun tarvitse asettua yläpuolellesi ... voin kuunnella elämäntarinaasi ja siksi voin ymmärtää, miksi mitäkin teet.

>Uskontoon tai traditioon nojaavaa toimintaa? Vai sen että kaikki saavat toimia sen mukaan mitä itse haluavat. Pelkkä toisen kuunteleminen ei välttämättä auta vaan tarvitaan yleisesti hyväksyttyjen moraalikäsitysten pohjalta laadittua lakeja jotta ei vajottaisi Hobbesin luonnontilaan. (tila jossa kaikki ihmiset ovat sodassa keskenään täydessä kaaoksessa)

Kaikki JO toimivat kuten itse tahtovat (siksihän tämä maailmanmeno on mitä on, lait eivät estä ihmistä tekemästä mitä tahansa). Kyllä se toisen kuunteleminen on niin ihme juttu, että se jos mikään auttaa ... eli ihminen saattaa lopettaa esim. väkivaltaisen käyttäytymisen, jos edes yksi ihminen kuuntelee häntä niin, ettei tuomitse (moralisoi) häntä vaan ymmärtää tuohon käytökseen johtaneet syyt.

Vierailija

Ihminen tähtää hyvään ja parempaan, koska elämä on hyvää ja 'parempaa'.

Ongelma näyttää olevan nimenomaan siinä, että ihmisellä on keskimääräisesti niin paha olla oman menneisyytensä psykologisten kantamusten kanssa (joita hänen mielensä möyhii, kasvattaa ja ylläpitää jatkuvan ajattelun avulla), että hän vaatii elämäänsä koko ajan jotain tyydytystä, jännitystä tai kiihottumista aiheuttavia asioita, voidaksen hetkellisesti helpottaa tätä tuskaansa.

Niin, eihän tässä vielä suurtakaan ongelmaa, niin kauan kuin helpokkeita löytyy (ja niin kauan kuin maapallo kestää halujemme loputtomuuden). Suuri ongelma on siinä, että mitä enemmän tyydytän itseäni, sitä vähemmän tunnen todella eläväni (koska halu ei ole rakkautta). Uppoudun sameaan ja 'pehmoiseen' maailmaan, jota sitten pyrin elävöittämään taas uusilla perversioilla. Ja niin maailmasta, jossa elämme, tulee perverssi.

Mitä vähemmän ihminen tuntee elävänsä, sitä pinnallisemmin hän aistii tosiasioita ja totuutta -- elämää; ja sen myötä rakkautta, kauneutta, iloa, vapautta, vastuullisuutta yms.

Siellä, missä ihminen on vapaa, ei tarvita moraalikäsitteitä, sillä aito vapaus kantaa aina muassaan henkilökohtaista vastuullisuutta, ja itse asiassa perustuu sille, ja toisin päin.

Vierailija

Minulle on vähän epäselvää olemmeko kaikki ymmärtäneet moraalin käsitteenä eri tavalla joten valotan hieman etymologiaa. Moraali tulee latinan moralis sanasta joka suoraan käännettynä tarkoittaa tapoja koskevaa. Filosofiassa sillä tarkoitetaan hyvän ja huonon käytöksen sääntöjä ja kykyä noudattaa niitä. Moraalilla on myös muitakin merkitysarvoja mutta nyt haluan keskittyä juuri näihin filosofisiin. Etiikka eroaa moraalista siinä että se on oppia moraalisista tavoista ja oikeasta käyttäytymisestä Esim. Kant piti etiikkaa velvollisuusoppina.

qaz:

Voit olla oikeassa siinä että ihminen luonnollisesti pyrkii mielihyvän tunteeseen. Koko meidän fyysinen ruumiiimmehan on rakennettu niin että
se palkitsee meitä tuolla tunteella kun teemme jotain eliön selviytymisen kannalta suotuisia asioita: syömisestä, seksistä, fyysisestä rasituksesta aiheutuva tunne jne. Kuitenkin ihminen on jotain muutakin kuin pelkkä eläin, me olemme tiedostava, abstrahoiva ja systematisoiva eliö joka pystyy prosesoimaan tietoa ja näkemään asioiden kausaalisuhteet. Voimme tehdä jotain mullistavaa: voimme kontroilla luonnollisia halujamme ja muodostaa järkemme avulla loogisia entisistä poikkeavia käyttäytymissääntöjä jotka auttavat meitä tulemaan paremmin toimeen toistemme kanssa.

Moraalikysymysten pohtiminen on täysin vättämätöntä. En tarkoita että kukaan korottaa itsensä toisten yläpuolelle ja julistaa oikean totuuden . En todellakaan. Tarkoitan sitä että jotta elämämme ihmisyhteisöissä on millään lailla järkevää joudumme jatkuvasti pohtimaan moraalikäsitteitä. Esim kun eduskunta päättää uusista laeista Suomessa. Siis en puhu nyt yhden ihmisen moraalikäsityksistä vaan loppu kädessä koko ihmiskunnan Tarvitsemme globaalia etiikkaa jotta pystymme vastaamaan tulevaisuuden ongelmiin. Ympäristön saastuminen, nälänhätä jne. siis yhteisiä pelisääntöjä.

Entä ne pelisäännöt mistä me johdamme ne? Siinä onkin ongelma, käsityksiä hyvästä ja oikeasta on vaikea esittää aukottomana teoriana käsitteen monimutkaisuuden vuoksi. Tämä ei kuitenkaan estä emme voisi asettaa moraalisten teorioiden avulla erilaisia suosituksia käytännön ongelmista. Mitään yksittäistä kaiken vastauksen antavaa moraalisääntöä kuten esim. Kantin kategorinen imperatiivi ei ole. Mutta muita yleistäviä ja harkintaan perustuvia teorioita kyllä riittää ja niitten avulla voidaan päätyä suhteellisen tasapainoitettuihin ja oikeudenmukaisiin päätöksiin

Vierailija

Echi

Jos ihminen (ihmiskunta) kuuntelisi sisintään, sitä mielihyvähakuisuuttaan, ei ihminen tahtoisi vahingoittaa toisia. Moraalisääntöjä noudattava on kovin pinnallinen, ulkoapäin ohjautuva, koska silloin ihminen esim. tekee jotain siksi, että saisi jonkun kuppikunnan ns. puolelleen. Kuitenkin on niin, ettei voi ohi toisen mennä tietämään, mikä on hänen parhaansa ... jotkuthan harrastavat esim. SM:a Oman parhaansa saa tietää.

Vierailija

Moraali on käsitys siitä mikä on oikein ja väärin. Sodassa moraalikäsitys muuttuu täysin, koska sotatilanteessa on oikein tappaa ihminen, vaikka hän ei henkilökohtaisesti ole sinulle mitään velkaa. Monasti yhteiskunnan normit ja lait herättävät monenlaisia kysymysmerkkejä joidenkin asioiden kohdalle, monelle herääkin kysymys - tuleeko tuosta rikoksesta todella noin lievä tuomio? Eläinten kiduttaminen hengiltä, tai sen epäinhimillinen kohtelu ei ole suomen lain mukaan kovinkaan vakava rikos, harvemmin sellaisia rikoksia aletaan edes tutkimaan. Suomessa on kiusattu kautta aikojen ihmisiä hengiltä, yleensä pienen porukan toimesta, kuten koululuokan tai työyhteisön. Itse olen huomannut pelkuruudessaan ja kusipäisyydessään villeimmät kuvitelmani ylittäneen vainon, joka kohdistui valitettavasti itseeni. Jos minulla olisi mahdollisuus maksaa Suomelle saamastani kohtelusta, niin sen kyllä tekisin, mutta minulla ei valitettavasti ole tarpeeksi vaikutusvaltaa, jotta voisin räjäyttää atomipomin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat