Olenko kumonnut liikkeen suhteellisuuden?

Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005

Sanotaan, että valon nopeus on suurin mahdollinen nopeus, mutta mihin nähden valon nopeus? Olisiko valon nopeuden avulla mahdollista määrittää esim. Maan absoluuttinen nopeus?

Mihin nähden valon nopeutta kulkee (miltein) valon nopeudella liikkuvan taskulampun valo?

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Haetko tässä nyt Machin ajatusta että jos on tyhjä avaruus, ja sinä kellut siellä. Niin mistä tiedät olevasi liikkeellä. tai jotain tämän tyylistä?

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

ilaiho: Et ole kumonnut mitään, etkä ole ensimmäinen joka tuollaisia kyselee.
Suhteellisuusteoria

Historiallisesti ajatellen erityinen suhteellisuusteoria sai alkunsa 1800-luvun loppupuolella, jolloin kuuluisa Michelson-Morleyn koe aiheutti päänvaivaa sen ajan tieteelliselle yhteisölle. Koe tehtiin vuonna 1887 ja sen mukaan ei voitu havaita kaiken kattavaa eetteriä, jonka suhteen valo liikkuisi vakionopeudella. Einsteinin olettamus, että valonnopeus on havaitsijan liiketilasta riippumaton luonnonvakio, johti siihen, että koordinaatistolla ja ajalle täytyy tehdä muunnos havaitsijan liiketilasta riippuen.

Eli voithan toistaa tuon kokeen ja mitata sen avulla maan absoluuttisen nopeuden. Tulet varmaan johtopäätökseen, että maapallo on maailmankaikkeuden napa, koska valonnopeus joka suuntaan on sama, eikä maapallo näytä liikkuvan minnekään päin.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
ilaiho
Sanotaan, että valon nopeus on suurin mahdollinen nopeus, mutta mihin nähden valon nopeus? Olisiko valon nopeuden avulla mahdollista määrittää esim. Maan absoluuttinen nopeus?

Mihin nähden valon nopeutta kulkee (miltein) valon nopeudella liikkuvan taskulampun valo?

"Yksinkertaista". Heittomerkeissä siksi, että vaikka asia sinällään on yksinkertainen, sen ymmärtäminen ei aina sitä ole...

Suhteellisuusteoria perustuu siihen yksinkertaiseen oletukseen että kaikki havaitsijat mittaavat luonnon ilmiöitä samalla tavalla. Sähkömagnetismin lakien mukaan fotonia ei kuitenkaan voi havaita jos se on pysähtynyt havaitsijaan nähden, koska pysähtynyttä fotonia ei voi olla olemassa. Tästä johtuen kaikki havaitsijat mittaavat valon nopeudeksi saman vakioarvoisen luvun c.

Miltei valon nopeudella kulkevan taskulampun valo kulkisi taskulampun päällä istuvan muurahaisen mielestä valon nopeudella. Jos taskulamppu puolestaan liikkuisi mainitulla miltei (miksi sulut?) valon nopeudella suhteessa toiseen muurahaiseen, tämä muurahainenkin mittaisi taskulampun säteilemän valon nopeudeksi vakioarvoisen luvun c.

Tämän muurahaisen mielestä taskulampun säteilemillä fotoneilla ei kuitenkaan olisi vakiotaajuus, vaan se riippuisi siitä, lähestyykö vaiko loittoneeko taskulamppu.

Tämä on siis melko pelkistetty esitys siitä mitä tapahtuu.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
ilaiho

Mihin nähden valon nopeutta kulkee (miltein) valon nopeudella liikkuvan taskulampun valo?

No tota ... kelloon ja mittakeppiin nähden.

Vierailija
jartsa
ilaiho

Mihin nähden valon nopeutta kulkee (miltein) valon nopeudella liikkuvan taskulampun valo?





No tota ... kelloon ja mittakeppiin nähden.

Niin siis katsos kun oikeaoppisesti mitataan, niin aika katsotaan kellosta, matka mittakepistä
ja mittakeppi ja kello näyttävät molemmat nolla nopeutta.

Vierailija

mielenkiintoista!

mehän mittaamme asioiden suhteellisuutta suhteessa toisiinsa. Koska on olemassa ääretön, on olemassa suhteellisuus; etäisyydenavaruus, ajan ikuisuus, mmm.. ääretön nopeus? Entäs sitten pysähtyneisyys? eikö se ole äärettömän toinen pää?, vai voiko pysähtyneisyyteen mennä vielä sisään jolloin kaikki alkaa menemään toiseen suuntaan.. aika, nopeus etäisyys.. Mmmh nolla ja 1 tässäkin. Numerothan ilmoittavat tavallaan kahden välejä jotka ovat suhteessa toisiinsa, ja jotka perustuvat nollaan/äärettömän suureen; tai koska se on olemassa, on olemassa numerot. Ajattelu on muuten nopeampi kuin valo; ajattelen ensin maata, ja sitten ajattelen aurinkoa. 2 sekuntia, kun valolla kestää 8minuuttia. Ajattelu on tavallaan valoa, koska se valaisee ideat ja asiat sellaisenaan.

Mikähän ihme dogmi sekin on että valon nopeutta ei voida ylittää.. hehe..

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Aika kauan kestää kurremiehellä vaihtaa ajatus Maasta Aurinkoon. Kyllä täytyy kunnioittaa sitä että joku jaksaa noin pitkän viestin kirjoittaa vaikka kahden käsitteen ajattelemisen välilläkin kuluu kaksi sekuntia...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Joku on vissiin joskus sanonut, ettei voida päätellä onko kappale levossa vai tasaisessa liikkeessä. Entä jos tietyn massaisessa kappaleessa sattuu olemaan tietyn tehoinen rakettimoottori ja kiihtyvyysmittari. Eikös se absoluuttinen alkunopeus selviä yksinkertaisella jakolaskulla v=P/ma.

Vierailija

Onkohan koskaan mitattu, miten valolle/säteilylle tulee doppler-siirtymää, kun havaitaan samanlaista säteilyä monesta eri suunnasta paikallaan suhteessa säteilynlähteeseen? Eli elektromagn. säteilyhän säilyttää nopeutensa (tyhjiössä siis...) vaikka mikä olisi, mutta sen aallonpituus/taajuus kyllä muuttuu riippuen säteilylähteen/havaitsijan nopeudesta. Voisiko tässä olla tapa mitata absoluuttista nopeutta?

Laitetaan esim. satelliitti avaruuteen emittoimaan vaikka radioaaltoja. Satelliitin ympärille laitetaan vakioetäisyydellä pysytteleviä minisatelliitteja havaitsemaan säteily ja sen doppler-siirtymä. Tällöin havaittaisiin ainakin satelliittin kiertonopeus Maan ympäri, Maan kiertonopeus Auringon ympäri ja Auringon kiertonopeus Linnunradan keskuksen ympäri, tai siis noiden liikkeiden yhdistetty nopeusvektori. Eikö tuo säteilyn doppler-siirtymä ole tavallaan riippumaton koordinaatistoista?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
muovipussieläin
Joku on vissiin joskus sanonut, ettei voida päätellä onko kappale levossa vai tasaisessa liikkeessä. Entä jos tietyn massaisessa kappaleessa sattuu olemaan tietyn tehoinen rakettimoottori ja kiihtyvyysmittari. Eikös se absoluuttinen alkunopeus selviä yksinkertaisella jakolaskulla v=P/ma.

Ei selviä. Liittyy siihen, miten moottorin teho määritellään. Rakettimootorille ei kerta kaikkiaan voi määritellä tehoa muuten kuin siinä tilanteessa, jossa raketti liikkuu vakionopeudella ja vastusvoima on yhtä suuri kuin työntövoima - silloin voidaan määrittää raketille teho. Vakiokiihtyvyyden aikaansaavan rakettimoottorin tehon määrittäminen on hyödytöntä ja jopa mahdotonta.

Jos kappale liikkuu vakiokiihtyvyydellä, voidaan saada selville nopeus jossakin inertiaalikoordinaatistossa hetkellä t.

a=dv/dt

F=ma

a=F/m

dv/dt=F/m

dv=F/m dt

v=F/m * t + C

Tuo C on tärkeä, sillä sillä tavallaan valitaan inertiaalikoordinaatisto. Ts. jos oletetaan että hetkellä nolla nopeus on nolla [jossakin tietyssä inertiaalikoordinaatistossa] niin C=0. Jos koordinaatisto onkin erilainen, nopeus voi olla siinä koordinaatistossa nolla jonakin muuna hetkenä kuin nolla...

Toisin sanottuna kappaleen nopeus v kuuluu joukkoon [-c, c] riippuen koordinaatistosta, jossa mittaus suoritetaan...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Joo, kyllähän minä tiesin ettei pitäisi selvitä, mutta en aivan tarkalleen tiennyt MIKSI ei selviä. Selvensit tilannetta hieman.

Eikö sen tehon voi selvittää myös polttoaineen energiasisällön, syöttönopeuden ja hyötysuhteen avulla? Onko tehon määrittelyongelma se, mihin homma kaatuu vai mikä?

Eihän tässä vakiokiihtyvyyden aikaansaava moottori ole kyseessä vaan vakiotehon. Kiihtyvyys pienenee kohti nollaa nopeuden kasvaessa kohti valonnopeutta.

Vierailija

Olen melko varma, ettet ole kumonnut liikkeen suhteellisuutta. Voin olla väärässä, mutta todistustaakka tässä asiassa on sinulla. Kerran tosin luulin olleeni väärässä, mutta se olikin erehdys. (Heh, lainasin tässä jotain itseäni nokkelampaa, jonka nimeä en nyt valitettavasti muista).

Vierailija
muovipussieläin
Joo, kyllähän minä tiesin ettei pitäisi selvitä, mutta en aivan tarkalleen tiennyt MIKSI ei selviä. Selvensit tilannetta hieman.

Eikö sen tehon voi selvittää myös polttoaineen energiasisällön, syöttönopeuden ja hyötysuhteen avulla? Onko tehon määrittelyongelma se, mihin homma kaatuu vai mikä?

Eihän tässä vakiokiihtyvyyden aikaansaava moottori ole kyseessä vaan vakiotehon. Kiihtyvyys pienenee kohti nollaa nopeuden kasvaessa kohti valonnopeutta.

No aina löytyy joku esine jonka suhteen kiihtyvyys paranee kun kaasua painaa.

Vierailija
muovipussieläin
Joo, kyllähän minä tiesin ettei pitäisi selvitä, mutta en aivan tarkalleen tiennyt MIKSI ei selviä. Selvensit tilannetta hieman.

Eikö sen tehon voi selvittää myös polttoaineen energiasisällön, syöttönopeuden ja hyötysuhteen avulla? Onko tehon määrittelyongelma se, mihin homma kaatuu vai mikä?

Eihän tässä vakiokiihtyvyyden aikaansaava moottori ole kyseessä vaan vakiotehon. Kiihtyvyys pienenee kohti nollaa nopeuden kasvaessa kohti valonnopeutta.

No kun esineen A kiihtyvyys esineen B suhteen pienenee nopeuden kasvaessa, niin
esineen B kiihtyvyys esineen A suhteen pienenee.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat