SOTATOIMENPIDE BARBAROSSA JA SUOMI

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

OPERAATIO lie renessanssiajan Italian syntyvän lääketieteen sanastoa, suomeksi toimenpide. Kansainvälisenä sotasanana se lie ensinnä otettu käyttöön katolisessa Espanjassa ja protestanttisessa Hollannissa. Vrt.
Rembrandtin Tohtori Tulpin luento ja Kustaa II Aadolf. Suomen sotilaskielessä operaatio on suomennettu sotatoimeksi, mutta siis tarkempi käännös on sotatoimenpide.

Operaatio Barbarossa ja Suomi oli nelisenkymmentä vuotta sitten
oikeistolaisen professori Arvi Korhosen poliittinen teos. Siinä, sikäli kuin voin muistaa, hän puolusti näkemystä, etä Suomi ajautui Jatkosotaan ajopuuna. Vastakkainne näkemys katsoi Suomen hakeutuneen siihen, ja tämä jouduttiin keskustelussa vuosien mittaan tunnustamaan. Teoksessa ei käsitelty aihetta varsinaisen sotatieteen kannalta.

Kesäkuu 1940 Ranskassa. Aselepo oli jo allekirjoitettu kuulussa junanvaunussa, mutta sotatoimet, siis sodankäynti, ei vielä lakannut.
La Charitén asemalta saksalaisen panssaridivisioonan partio löysi
Ranskan päämajan hylätyn sota-arkiston, tai tarkoituksellisesti jätetyn.
Täältä löytyi haettaessa myös Ranskan suunnitelma, ilmeisesti alkujaan aiemman esikuntapäällikön Weygandin, sodan käymisestä Balkanilta jonnekin. Vaikkakin 1940, jälleen myös Weygand, silloin komentajana Syyriassa, näenäisesti mahdollinen vastustaja olisi Saksa, se vielä paremmin soveltui luonnokseksi hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
Ranska ei kuitenkaan koskaan olut voinut hankkia tarvittavia joukkpoja, sataa divisioonaa. Sen sijaan nyt juuri voittaneella Saksalla ne olivat.

Elokuuhun mennessä laadittiin ensi luonnos sotatoimenpiteestä itään.
En tiedä, oliko laatijaksi ilmoitettua erään reservissä olevan armeijan esikuntapäällikköä Marcksia todella olemassa. Luonnos muunsi
ranskalaisen suunnitelman ajatusta. Etelä-Puolasta Ukrainaan, ja sieltä
suunnilleen suorakulmainen käännös kohti Moskovaa.

Hitler, Keitel ja Jodl uskoivat enempään. Seuraavaksi tehtävän sai
Paulus, se sama, joka kenraalieverstinä kävi Stalingradin taistelua.
Nyt Ranskasta lainattiin pikemminkin Napoleonia. Nyt koko Puna-armeija oli Itämerestä Mustaanmereen lyötävä heti aluksi taisteluissa, estäen sen vetäytyminen. Syntyy myös käsite Blitzkrieg Salamasota. Saatua asiakirja
valmiiksi Hitler allekirjoitti sen joulukuussa 1940. Näin vahvistettiin
Operaatio Barbarossa. Toimenpide alkaisi toukokuun puolivälissä 1941.

Väliin tuli kuitenkin aiheesta Jugoslavian vallankaappaus Sotatoimi Marita Balkanille. Ja sittemn sotahistoioija selittivät, että nääs sen takia retki Neuvostoliittoon myöhästyi viisi viikkoa, ja siksi ei ennätetty ajoissa Moskovaan, ja sota hävittiin. Tämä on jokseenkin pötyä. Päätökseen tulleen sotatoimen tulokista Hitler kertoi jo Vapunpäivänä. Ottaen huomioon Saksan rautateiden ym. kuljetusten tehon joukot olisi saatu paikalle kuukautta ennenkin kuin sota sitten alkoi. Kuluneena aikana Neuvostoliitto ennätti valmistaa mm. n. 390 T-34 ja KV- panssarivaunua
ja noin 400 uutta hävittäjää ja n. 350 pommi-ja rynnäkkökonetta, sekä järjkestää varalle taakse lisää muutaman kymmenn hyvää divisioonaa.
Tämäkin riitti tuhomaan Salamasodan toteutuksen.

Kyse tässäkin oli säästä. Pohjoisen ja keskisen armeijaryhmän alueella vedet eivät ennättäneet yleensäkään virrata jokiin ja mereen. Tätä
Paulus ja koko fasistien korkein johto ei ollut ottanut huomioon. Sinä vuonna juuri tuolla alueella myös sateet hidastivat kuivumista, ja samalla sää oli huonohko Göringin ilmavoimille.

Asia ilmeisesti huomattiin virallisesti Maavoimien esikunnassa, komentajana Brauchitsch. Ratkais oli sotatoimen siirtäminen kukaudessa.
Merkitsi myös, että kuljetukset alkoivat vasta toukokuun puolivälissä, ja sujuivat verkkaampaan tahtiin. Nääs salassapito - - -. Tosiassa vain hölmö ei voinut olla huomaamatta suurta voimien siirtoa. Stalin ei ollut hölmö, vaikak Hrusse myöhemmin niin väitti. Sotatoimi sitten alkoi suunniteltuna hetkenä, ja näytti ensiksi johtaneen loistaviin tuloksiin.
Todellisuudessa ei ollutkaan saavutettu mitään ratkaisevaa. Ukrainan suunta oli myös oletettua kovempi pala. Tänne jouduttiin käyttämään koko
25 divisioonan reservi. Nyt ei ollut mitään reservejä Moskovan ja Leningradin suuntiin.

Järkevää olisi siis keväällä ollut hylätä Paulukssen suunitelma ja palata Weygandin-Marcksin sunnitelmaan. Fasistit olivat kuitenkin käyneet varsin ylimielisiksi. - Huomaa tässä vaiehessa myös Napoleonin vuoden 1800 retken malliset johdion järjestelyt. Pääarmeijaa ja Moreauta vastasi
Maavoimien esikunta, siis Brauchitsch Barbarossan johdossa. Hitlerin
ylin päämaja vastasi vain sivusotanäyttämöistä, siten myös Norjan armeijasta ja Suomesta.

Salamasodan romahdettu heinäkuun puoliväliin mennessä oli ryhdyttävä jo muutoksiin, ja näin myös itse Hitler alkaa lähemmin valvoa idän sotaa.
Moskan sodalla hiljaleleen pysähdyttiin, ja päähuomion saivat Kiova ja Leiningrad. Tämän jälkeen koittaisi hetki isekä Moskovaan. Ennakoiden Japanin tulevia sotatoimi sain nimen Taifuuni. Maavoimien esikunnalla kuitenkin oli yhä varsinainen virallien vastuu. Vrt. tähän, että hylätyn suunnitelman mukaisesti olisi hyökätty Moskovaan jo elokuun alussa
1941, olosuhteissa, joka myös jossakin määrin olivat toteutussuuntaa kuivemmat.

Kommentit (9)

Vierailija

Toisaalla olemme päässeet siihen, että Suomessa oli koetettu ottaa oppia
Talvisotaa edeltäneistä virheistä ja varustautua sekä preventiiviseen eli ehkäisysotaan että mahdollisen tilanteen mukaiseen hyökkäykseen.
Konepistooleja 13711, kun Talvisodan alkaessa 4144, tykistöä yli tuhat putkea (maavoimien) kun Talvisotaan 420, kaksi hyvää hävittäjälaivueta, peräti 64 konetta, kun Talvisotaan ei varsinaisesti ollenkaan, FRiä toki 36.
Autojen määrä jopa kolminkertaistettu 18700aan. - Ennen YHta 1939
Suomen armeijalla oli 354 autoa.

Minä puolestani en käsittele nyt asIan poliittista puolta, joka onkin jo
lähes käsitelty. Vaan käsittlememe Suomen osuuta sotatoimisssa sotatieteen kannalta. Ja siinähän on pääasiana se, MIKSI SUOMEN VUODEN 1941 SOTATOIMET JOHTIVAT VARUSTELUIHINKIN NÄHDEN VARSIN VÄHÄISIIN TULOKSIIN. Suomessa oli vahva usko Hitlerin fasistisen sotakoneen ylivertaisuuteen. Salamasota johtaisi jo ensi viikoina ratkaisuun. Tämän jälkeen tarvitsisi vain lähettää joukot leveänä rintmana raujan koko pituudelta. Mutta kun ratkaisua ei kuulunutkaan, kun Puna-armeija Suomen rajalla edelleen piti puoliaan, tuo leveä rintama osoittautui sotilaallisesti täysin virheelliseksi ratkaisuksi. Missään ei ollut kunnollista painopistettä ja rynnätä liikuvan sodankäynnin malliin mutta kapealla alueella rajusti eteenpäin. Vakinaisen osuus, se edelleenkin oli vain viitisen divioonaa noin 18sta, ja nämäkin hajoitettu reserviläisten iskukärjíksi. Mannerheinm ei saavuttanut mitään ratkaisevaa. Eteneminen oli hidasta, tappiot kasvoivat jopa ohikin Talvisodan, Puna-armeija yhä taisteli, vaikka hiukan perääntyikin menetyksin. Lopulta Suomen oli irtauduttava suursodasta 2½ vuoden ajaksi omaan pieneen erillissotaansa.

Tiettävästi Suomen päävoimien tuli aloittaa alkuperäisten aikomusten mukaan hyökkäys vasta heinä-elokuun vaihteessa. Saksasta, ilmeisesti Maavoimien päämajasta, tulleen ehdotuksen mukaisesti se aloitettiinkin jo
heinäkuun 10- päivän tienoilla. Täällä herat olivat pää pyörällään Saksan menestyksistä. Saksassa tämä päinvastoin on pidettävä ensi oireena siitä, että Barbarossan Salamasota oli epäonnistunut. Suomen toivottiin sitovan
Puna-armeijaa edes vähän. Tästä ei kuitenkaan ollut paljon apua. Päinvastoin aseveljen voimat kuluivat.

Saksalaisten uusi hyökkäys Leningradia vastaan alkoi elokuun 8. päivänä.
Syyskuun alussa se johti saartoon maalta. Hitler rehvasteli tuhoavansa Leningradin nälkäsaarrolla, ja Brauchitsch siirtää voimia Moskovan suunnalle. Leningradilel jäi yhteys Laatokanm kautta. Sitä kautta voitiin vielä vuoden aikna siirttää miljoona työvoima ynnä myös teollisuuskalusota itään. Näillä oli varsin suuri merkitys sotateollisuuden käynnistymiseen idässä.

Jos siis herrat olisivat osanneet toimia, Saksan ja Suomen, Suomen päävoimien hyökkäystä olisi pitänyt päinvastoin siirtää kolmisen viikkoa myöhempään, siis elokuun 20. päivän seudulle. Iskuvoima, lisänä myös pari irti saatavaa saksalaista divisioonaa, olisi keskitetty Kannakselle, jossa tiet olivat parhaat. Tarkoituksena Vuoksen ylittys, sitten Kannaksen
linnoitusten murtaminen, ja saksalaisten kohtaaminen itäisellä Nevalla.
Näin Leningrad todella olisi saarrettu. - Z^ukovin saapuessa Leningradiin syyskuun alussa tärkeiden kohteiden räjäyttämiseen siellä olivat jo räjähdyspanokset paikallaan. Hän itse lie tiennyt, että taistelut kohta siirtyisivät Moskovan suunnalle.

Käsitelty myös sitä, että suomalaiset syksyllä eivät ryhtyneet sotatoimiin itse Leningradia vastaan. Käsitellyt myös Z^ukov muistelmissaan.
Varsinaisesti hänkään ei lien e tarkoitanut sitä. Suomalaisten voimat olivat lopussa, siinä oli siihen syy. Vaan kyse olikin ollut siitä, että
suomalaisten osallistuminen Leningradin suunnalla oli ihan ennen sotaa
suunniteltu sotatieteen kannalta päin Prinkkalaa, joulurauhaa teille!

Niin, fasistiset nousukkaat, vaikka olivatkin luoneet mahtavan sotakoneen, eivät osanneet käyttää sitä sotatieteen vaatimusten mukaan.
Tämä koskee yleisesti muitakin tärkeitä sotatoimia. Olivat kuitenkin harjoitussota Puolaan ja sotaretki Ranskaan sujuneet mallikkaasti.

Kun retken alkamista toukokuussa 1941 lykättiin kuukaudella, oli keksitty. että odottaessa voidaan vallata Kreeta. Se toteutuikin. Tappiot 6400 miestä olivat suuremmat kuin Sotatoimenpide Maritan. Tärkeätä on
kuitenkin. että pääosa niistä oli laskuvarjojääkäreiden valiodivisoonan tappioita. Laskuvarjojääkäreiden iskuvoima putosi ihan ratkaisevasti idänretken aattona. Näin oikeastaan britit olivat käyneet Barbarossan alkutaistelut. - L-jääkäreitähän olisi voinut käyttää Suomen joukkojen auttamiseen, jos isku Nevalle olisi tehty siten kuin se sotatieteen mukaan olisi pitänyt. Kreetalla ratkaisun toi ja oli siellä siten kiinni kolme vuoristorykmenttiä. Silloisella kenraaliluutnantti Dietlillä oli Murmanskin valloitukseen vain neljä vuoristorykmenttiä. Tämäkin fasistikenraali sai kohta havaita, että tämä ei riittänyt ollenkaan.

Vierailija

Hannu Rautkallio historian alalla jossakin määrin vastaisi sitä, mitä täällä palstalla erityisesti avaruusfysiikan asioissa Kosh. Tep vastaisi Jutikkalaa, silloin kun tämä oli muutaman kymmenen vuotta nuorempi, ja kun minä olin opiskelija hänenkin luennoillaan.

Hannu Rautkallio on käynyt jälleen löydöillään Moskovassa, ja kun valitaan tietyt lähteet, saadaan tietty tulos. Ja se on tällä kertaa, että Urho Kekkonen kovasti konstaili sotasyyllisoikeudenkäynnin aikaan saamiseksi, ja tuomittuja vastaan. Sotasyyllisyys, se koski sekä aihettamme Jatkosotaan ryhtymistä että joidenkin valtaa pitävien haluttomuutta lopettaa se.

Kuvastaen nykyistä poliittista tilannetta, Rautkallio ei muistakaan, että erityusen vahvasti sotasyyllisyydestä rummutti silloinen SKP. Ja heillä oli yksi jopa vähintään Rytin veroinen syytettävä lisää: MANNERHEIM.
Hertta Kuusinen varsinkin oli kovana, kuten myös 1948 keväällä puhuessaan Tsekkoslovakian tiestä myös Suomessa. Hertankaan näkemys ei kuitenkaan saanut kannatusta valvontakomissiossakaan, joka virkansa puiolesta ajoi sotasyyllisten määritelyä ja syyttämistä.

Rautkaliokaan ei satu muistamaan, että myös sotasyyllisyys oli eräänä kohtana aselevon synyssä 1944 syksyllä, ja alustavassa rauhansopimuksessa. Sotasyyllisiä oli rangaistava; ja tälle vastakohta oli, että Yhdistyneiden Kansakuntien puolesta toimineet oli vapautetava, olipa sitten suomalaine ihan pelostakin karannut tai brittiläinen kiinni saatu vakooja. Ja toisaalta ihan avain asiassa oli, että Mannerheimia ei tullut syyttää eikä rangaista, koska hän juuri johti Suomen välirauhaan.
SkPn väki käyneenä sotaa vain vankilassa istuen ei tietenkään voinut tietää tästä. Toisaalta, SKP silloinkin oli oikeiston vahvasti ohjaama.
SKPn kanta oli potku takaa Mannerheimille. Tämä oli sekä pitänyt liikaa kiirettä, kun olisi voitu odottaa Lännen puuttumista, ja ollut muutenkin liian innokas, mm. nykyäänkin levitetään näkemystä, että Lapissa
ei saksalaisia vastaan olsi ollenkaan pitänyt ryhtyä sotatoimiin, niin leikinomaista eli pikkusotaa kun sota siellä olikin.

Kyse siis alkujaan oli Mannerheimin konsteista eikä Kekkosen. Seuraavaksi tärkein porvarien puolela oli pääministeri ja käytännäössä jo presidenttikin kevään 1945 vaalein jälkeen Paasikivi. Myös hän siinä vaiheessa ajoi sotasyyllisten tuomitsemista; olihan hän sodan loppupuolella ollut itse vastapuolen kuin tuomitsema mies. Muutaman vuoden päästä hän hoiti samaisten sotasyyllistensä armahtamisen.

Vielä eräs armahtaminen. Kemin ns. kapinan syyllisten 1949.
Silloisena veristorstaina poliisi hyökkäsi aseetonta mielenosoitusta vastaan. Ja on ihan yhtä totta, että päälle puolensataa tappeli jonkin minuutin suunnilleen yhtä monen poliisin kanssa, ja että tapahtuman järjestäminen sopi SKPn silloistenkin ääveiden kumouksen sytyttämisen linjaan. Armahduksen esitteli Paasikivelle vuonna 1950 valtaan noussut
Kekkosen hallitus.

Vierailija

Tästäkään aiheesta vaselistit ja verikoira-SKP eivät ole koskaan kuulleet mitään.

Joulukuussa Hitler alleikrjoitit tuon kuulun suunnitelman, laatinuti sittemin Stalingradissa antautunut ja Vapaan Saksan kansalliskomiteaan liittynyt ja sitten DDRään asumaan asettuntu Friedrich Paulus.

Sotatoimi Maritan eli silloin " vain" hyökkäyksestä Kreikkaan Hitler allekirjoitti muutamaa päivää enne Barbarossaa. Ei siis pidä paikkaansa, että operaatio olisi ollut yllätys, joka tuhosi koko Barbarossan. Siien tosin jouduttiin liittämään Jugoslavia, jossa oli taapahtunut vallankaappaus.
Mutta Jugoslaivia oli helppo nakki silloin. Sitävastoin Tion partisaanit myöehmmin eivät.

Sitävastoin kyse oli säästä. Sotanäyttämö alkaen Romkitonon soista pohjoiseen ei ollut valmis ennen kyseistä ajankohtaa 22.6. 1941.
Ja valittiin strategiaksi Neuvostoliiton voimein murskaaminen heti aluksi
murskaavalla iskulla. Pääroolissa Göringin ilmavoimat. Ensi päivinä näytti, kuin olisi onnistuttu. Kuukauden kuluiessa selvisi, että eipä ollenkaan.
Fasistien yliote ja aloite kuitenkin jatkui. Kunnes tulivat joulukuun 5.- 6. päivä. Moskovan suunnlla Stalinin joukot olivat alkaneet ensimmäisen suurhyökkäyksen.

Hitlerin nopeaan voittoon luottaen Suomen joukot oli järjestetty etenemään leveällä rintamalla ottmaan alue haltuunsa. Kuin vihollinen ei ollutkan romahtanut, tämä suomlaistren osalta johti raskaisiin tappioihin, huolimatta siitä, että Talvisotaan verrattuna aseistus oli huomattavasti parantunut. Oikeaa strategiaa olisi ollut suomalaisiltakin keskittää joukot
hyökkäämään harkittuna operaationa pituudeltaan lyhyelle kaistalle.
Tärkeä Saksan strategian osakysymys oli Leningradin valtaus. Suomalaisten osuus nostettiin esiin vasta kun nämä olivat jokseenkin kuluttaneet voimansa. Mannerehimilla ei olluti enää paljon voimavaroja osallistua. Lisäkis Suomen talouden kriisi oli silloin pahimmillaan. Löysättyä asemasotaan jonkin verran helpotti.

Että Suomella ei ollu ajoissa uusia aseita kesän 1944 torjuntaan.
Asiaan vaimkutti tärkeänä samainen vaikea taloustilanne. Vaikka myytiin nikkelit ja molybdeenit ja selluakin sikäli kuin kelpasi.

Vierailija
ArKos itse

SkPn väki käyneenä sotaa vain vankilassa istuen ei tietenkään voinut tietää tästä.

Toisaalta, SKP silloinkin oli oikeiston vahvasti ohjaama.

SKPn kanta oli potku takaa Mannerheimille.

Varsin mielenkiintoista valaistusta SKP:n osalta.
Nykyäänkin siis SKP on vahvasti oikeiston
ohjaama?
Tämä on tärkeä tieto ja saatava
ihmisille tietoon!

Vierailija
ArKos itse

Kuvastaen nykyistä poliittista tilannetta, Rautkallio ei muistakaan, että

erityusen vahvasti sotasyyllisyydestä rummutti silloinen SKP. Ja heillä oli

yksi jopa vähintään Rytin veroinen syytettävä lisää: MANNERHEIM.

SKP olisi pitänyt lakkauttaa jo aikoja sitten.
Miksihän ihmeessä sitä ei ole vieläkään tehty?

Vierailija
ällöttää
ArKos itse

SkPn väki käyneenä sotaa vain vankilassa istuen ei tietenkään voinut tietää tästä.

Toisaalta, SKP silloinkin oli oikeiston vahvasti ohjaama.

SKPn kanta oli potku takaa Mannerheimille.




Varsin mielenkiintoista valaistusta SKP:n osalta.
Nykyäänkin siis SKP on vahvasti oikeiston
ohjaama?
Tämä on tärkeä tieto ja saatava
ihmisille tietoon!

Kehtaatkin valehdella noin törkeästi. Yrität syöttää ihmisille SKP:n
vaalityötä sabotoivaa propagandaa.

Lukekaa nuoriso myös [size=150:2jc28ojb]STEEN1[/size:2jc28ojb]:n sivuja ja kannanottoja

[size=150:2jc28ojb]STEEN :ssä on YTYÄ!![/size:2jc28ojb]

http://www.steen1.com/

Vierailija

Pidä vaan Yrjö SKP:n lippua korkealla jotta meillä kypäräpäillä on jotain jolla nauraa.

Poliisin tappajan nimellä ratsastavalla mitättömällä pelimannellako te ajattelitte proletaarin diktatuurin toteuttaa. Minusta rauhan tankit olivat parempi vaihtoehto.

Vierailija
Nuutti
Pidä vaan Yrjö SKP:n lippua korkealla jotta meillä kypäräpäillä on jotain jolla nauraa.

Poliisin tappajan nimellä ratsastavalla mitättömällä pelimannellako te ajattelitte proletaarin diktatuurin toteuttaa. Minusta rauhan tankit olivat parempi vaihtoehto.

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.

Vierailija
ArKos itse

Urho Kekkonen kovasti konstaili sotasyyllisoikeudenkäynnin aikaan saamiseksi, ja tuomittuja vastaan.

Kepu pettää aina!

Uusimmat

Suosituimmat