Taivas maan päälle

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi mennä kuoleman jälkeen taivaaseen, kun voimme tehdä taivaan tänne maan päälle? Taivas ja helvetti ovat jo kumpainenkin olevaisia, itse me soppamme keitämme ja melkoisen sopan olemmekin keittäneet tänne maaplaneetalle. Puhdistusta kaipaa.

Rakennetaan aidolla myötätunnolla, kunnioituksella ja rakkaudella olemuspuolissamme uusi aika tänne yhdessä. Ollaan yhdessä, sisarina ja veljinä. Kunnioituksella Totuutta kohtaan, nyöränä luonnon mahtavuuden edessä, ja kiitollisena siinä että saa. Niinkuin ilmestys manifestoituu ei-manifestoituneesta, niin myösen olemuspuolemme ovat ensiaste ennenkuin mitään tapahtuu aineen tasolla.

Eräs mies sanoi minulle kadulla "LETS GO TO HEAVEN!!" Todellakin. Hymyllä ja rauhaisin mielin. Sellaista ikuista rauhaa rakentaa, ei oo pakko vääntää ja kääntää kokoajan, mikä pakko on tehdä jotain kokoajan? Olkaamme kuin sammakko istumassa kivellä. Hengittää sisään, ja hengittää ulos.

Kyllähän tuo järjestelmä vaatii järkeistystä että saataisiin tänne jonkunmoinen järki planeetalle toimimaan, edes jotenkin luonnonmukaisella pohjalla. Mutta yksilötasolta kaikki lähtee. Jokaisellahan on oma elämäntilanteen kenttä, jota tietysti isolla tasolla jumittaa tuo maailmantilanne, mutta siinä kentässä leikki aina luovuus.

Eikö voisi sanoa, että jokainen meistä elää omassa rinnakkaisuniversumissa? Jos mietitään että luonnon pohja on todellisuus, ja todellisuuden pohja on Oleva, niin todellisuus on ikäänkuin yksi järki joka on kaikille sama; Se, mikä On. Jokaisella meistä on "älyruumis" jossa on jonkinmoinen kopio tuosta todellisuuden rakenteesta, mielikuvina ja näin, mutta eikö se kuitenkin ole minä joka siinä hahmotuksen verkossa liikkuu, kehittyy ihmisenä ja oppii uutta? Se, mitä on silmän ja nähdyn välissä, on näkeminen. Näkeminen on yhtä minän kanssa, ja tarkoittaa sitä että jokaisella meistä on omat tunteensa. Minällä on myös oma järkensä, ja yksilöllisyys on kuin tämän hahmotuksen, tunteiden ja järjen yhdistelmä. Luontainen järki on kyllä meillä jokaisella, eikä sitä ilman kukaan pärjää. Eräs nainen sanoi kadulla "all is emotion" ja juuri näinhän se voisi sanoa. E-motion, eli energiaa liikkeessä. Katsomalla näkee itsensä..

Kiehtova asia, samaan aikaan jokainen elää rinnakkaisuniversumissa, mutta kuitenkin on vain yksi ja ainoa universumi.

Kun syvä yhteisymmärrys vallitsee yksilöiden välillä, niin vaikka ruumiiden välillä on metrejäkin eroa, niin silti olemustasolla yksilöiden välillä ei ole etäisyyttä. Se on kollektiivisen kokemuksen kokemista, jossa jokaisen minä on näkökulma, vaikka ollaan samassa ytimessä. Yksilöiden välillä voi olla myös häröä, mikä estää yhteisymmärryksen muodostumista, ja kun egot sotkeentuu toisiinsa niin alkaa usein toisennokituskisa.. Siinäkään ei voine puhua yhteisymmärryksestä. Kun distordio poistuu välistä, niin yksilöiden välinen asia muodostuu telepatiaksi. Me kommunikoimme niin monella muullakin tasolla, kuin vain sanoin.

Ihmisyys.. Mmmh, lähdin sisäänpäin..

Mitä ilman ihmisiä tekisikään täällä. Rakastan teitä rakennetaan jokainen omassa elämäntilanteessamme rauhan vallitessa hyvä puolisko tänne todellisuuteen, silloin taivas vallitsee päällä maan. Ei ole syytä huolehtia muista, mutta auttamisen ja jakamisen henkeä toiminnalla herätellä eloon. Tämän koen tänään tärkeäksi.. Ajan henki on mitä on, vaikka kulttuurivirtauksen mukanamenemisen henki vallitsee kun yksilöllisyys haetaan ulkoa sisälähtöisyyden sijaan, ja valtaeliitin valta haisee ahneudelle, niin ei se tarkoita etteikö ajan henkeä voisi muuttaa!! Tehdään jokainen miellyttäviä asioita. Pelastetaan maailma.

Jep, rauhaa. Heh, naiivia paskaa?
väsyttääpä, siirryn nukkumaan ja mietiskelemään Jumalaa, siis yhtä ainoaa jota ei jumiteta yhtään mihinkään uskooppeihin tai muihinkaan. Lähdettä olemassaolon, jos näin sanoisi. öitä.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

kurremies

Miten saada taivas maanpäälle? eli silloinhan kysymys kuuluu: miten saada väkivaltainen ihminen lopettamaan väkivaltaisen käyttäytymisensä.

Vierailija

Miten saada taivas maan päälle?

Jokaisen on tietysti itse toimittava ja työskenneltävä itsensä kanssa niin kauan, kunnes kysymykset*, protestit* ja turha tietäminen* itsessä loppuvat. Mitä muutakaan voi tehdä? Mitä muuta voi ihminen tehdä, kun on vain yksi 'minä'?

Niin kauan kuin koen ristiriitaa ja epätietoisuutta asioiden suhteen - esimerkiksi taistelen perheenjäsenténi tai omien persoonallisuuksieni ärsyttävyyden ja raivostuttavuuden kanssa - kysymys on siitä, että minulla on kommentteja ja protesteja itsestäänselvyyksistä. Minulla on kysymyksiä, ei ratkaisuja.

Asiat ovat niin kuin ne ovat. Itse kukainenkin on oma itsensä vasta, kun hän ei enää protestoi sitä vastaan, mikä on. Silloin vasta itse kukin on kypsä, aikuinen, ihminen.

Näin se taivasten valtakunta kehkeytyy.

* Kysymyksillä tarkoitan tässä nimenomaan sitä, että kun minulla ei ole enää kysymyksiä, protesteja, arvostelua eikä muutakaan turhaa tietämistä, Ratkaisu (tai yksinkertaisesti Rakkaus) on silloin käsilläni. Silloin voin vasta neuvoa tai ohjata toisia, tavalla tai toisella.

Vierailija

Ei, todellisuudessa olen vain jäsentämässä asioita oman aavistukseni pohjalta. Ja katsomassa mitä tapahtuu.

Vierailija
qaz
Jussi Ry

Oletko täällä neuvomassa ja ohjaamassa?

Et kuulemma ole neuvomassa ja ohjaamassa, mutta "neuvo" ja "ohjaa" minua tuntemaan ajatusmaailmaasi. Et sitä ehkä tee, oletan mä, mutta silti tuon pyynnön tähän laitan.

Vierailija

Kyllä asia taitaa olla niin että me ihmiset olemme niin egoistisia, että emme pysty *rakastamaan* muita ihmisiä kuin itseämme, läheisiämme kuten isää, äitiä siskoja, veljiä ja niin edelleen. Siihen se *rakkaus* sitten taitaakin loppua.

Tuo sinun puheesi, taivas maahan, on täyttä utopiaa. Luulisin että ehkä 9,999999% maailman ihmisistä ajattelee ensin itseään ja perhettään. Ei siitä taida jäädä paljoakaan *rakkautta* jaeltavaksi muille. Silloinhan pitäisi auttaa muita ihmisiä. Esimerkiksi jakaa kaikki maailman varat ja rahat ja ruuat kaikille ihmisille maailmassa. Silloin ei olisi rikkaita eikä köyhiä. Kaikki olisi suurinpiirtein samalla tasolla kaikessa.

Hyvä utopistinen ajatus tietenkin. Mutta, mutta, kuinka monen luulet olevan valmis tekemään noin? Ja toisekseen, politiikot ei ikinä suostuisi tuollaiseen. Mutta hyvä että on unelmia ja toivomuksia edes. Unelmissa on hyvä elää, ei tarvitse silloin *nähdä" aina tätä elämän karua totuutta maailmassa.

Vierailija

Eihän sitä voi rakastaa (tai siis kokea rakastavansa) edes perhettään, ellei ensin rakasta itseään. Itseään (elämäänsä) rakastava rakastaa koko maailmaa. Yhtä Elämää. Elämää rakastava ei kykene esim. heittämään mereen myrkkytynnyreitä tai tappamaan veljiään/sisariaan, perheenjäseniään.

Vahvimmat eli sopeutuvimmat yksilöt pärjäävät parhaiten ja se se on luomua se. Mutta onko luomua olla antamatta ruokaa ruoattomalle? no eip tietenkään ole, mutta se on jo mielipide kysymys, koska ketäpä voi pakottaa antamaan ...

On kuitenkin ihan luomua, että toiset ovat rikkaita ja toiset ovat vähemmän rikkaita... (ihmisen elo on kuin muidenkin eläinten eli toiset ovat kuningattaria ja toiset ovat työläisiä, niin evoluutio on "määrännyt").

Tämän parempaa taivasta ei ole olemassa tässä olomuodossa.

Vierailija

Juuri kuten sanoi, rakkaus koko elämää kohtaan lähtee itsestä. Tähän voisi verrata esimerkiksi tupakan tai tuopin tarjoamista kaverille. Mietitään syntyjä syviä rupatellaan, kyse ei ole ollenkaan siitä että ajatellaan itsekkäästi, vaan mietitään joukkoa, sitä mikä on yhteinen; koko tuokio tuopin ääressä. Se on kuin pitsa; hyvää+hyvää=tosihyvää. Se on täysin luontaista hyvää joka tulee suoraan siitä ilosta jakaa ja antaa. Tottakai, jokaisella on omassa elämässään oma piirinsä johon on erityisen syvät yhteydet. Oman elämän eläjiä kun täällä ollaan, ei voine sanoa kuin että täytyy sitä itsekkin parannella perhetuttavuuksien yhteyksiä kun on vähän eroutunut.

Ja mitä tulee valtaan ja valtajärjestelmään; yhteiskunta on lavastettu, ihmisiä manipuloidaan. Selvä järki sanoo, että maa takaisin kansalle, ensimmäiset asiat ensiksi, sekä valtio irti yritysmaailmasta - näin kukaan ei ole pakotettu ahneuden sanelemaan järjestelmään, ja luontainen elämä on mahdollista jokaiselle - luontoakin säästyy, tottakai, se on "ensimmäiset asiat ensiksi" -periaatteelle luonnollinen jatke! Tämä on pelkästään järkeä, ja ihmisen ikuisiin perusoikeuksiin kuuluu vapaus ja rauha.

Vierailija
kurremies
Ja mitä tulee valtaan ja valtajärjestelmään; yhteiskunta on lavastettu, ihmisiä manipuloidaan. Selvä järki sanoo, että maa takaisin kansalle, ensimmäiset asiat ensiksi, sekä valtio irti yritysmaailmasta - näin kukaan ei ole pakotettu ahneuden sanelemaan järjestelmään, ja luontainen elämä on mahdollista jokaiselle - luontoakin säästyy, tottakai, se on "ensimmäiset asiat ensiksi" -periaatteelle luonnollinen jatke! Tämä on pelkästään järkeä, ja ihmisen ikuisiin perusoikeuksiin kuuluu vapaus ja rauha.

Ihmiset manipuloituu ts. vastuu on ain yksilöllä, emme voi mennä esim. jonkin ryhmän taakse ... osoittelemaan sitä sormella ja vikisemään, etten minä mutku noi.

Rahan ahneuden näen elämän ahnehtimisena. Paljon rahaa on monelle sama asia kuin paljon turvaa ... vaikkei raha suo kuin näennäistä turvaa. Ei kansalta (yksilöltä) kukaan pysty maita viemään (yksi on pallo ja yksi on maa).

Tärkein meinas unohtua ... jaetaan sitä pitsaa vastaisuudessakin...

Vierailija
Ayla
Kyllä asia taitaa olla niin että me ihmiset olemme niin egoistisia, että emme pysty *rakastamaan* muita ihmisiä kuin itseämme, läheisiämme kuten isää, äitiä siskoja, veljiä ja niin edelleen. Siihen se *rakkaus* sitten taitaakin loppua.

Tuo sinun puheesi, taivas maahan, on täyttä utopiaa. Luulisin että ehkä 9,999999% maailman ihmisistä ajattelee ensin itseään ja perhettään. Ei siitä taida jäädä paljoakaan *rakkautta* jaeltavaksi muille.

9,999999% Eli siis lähes 10%

Rooman keisari Marcus Aurelius esitti että meidän on valittava että joko rakastamme intohimoisesti läheisiämme tai olemme globaalisesti oikeudenmukaisia. Globaalinen oikeudenmukaisuus edellyttää myös vesittynyttä tunne-elämää, Marcus stoalaisena uskoi ettemme voi kohdella kaikkia tasapuolisesti jos annamme tunteiden tehdä valintamme. Ihmisenä olemisessa on olennaista moraalinen kyky, mutta on samantekevää, millaisiin kohteisiin tätä kykyä käyttää. Ihmiselämä on merkityksettömien tapahtumien kuollut kulkue, tilittää Marcus.

Vierailija
Echi
9,999999% Eli siis lähes 10%

Rooman keisari Marcus Aurelius esitti että meidän on valittava että joko rakastamme intohimoisesti läheisiämme tai olemme globaalisesti oikeudenmukaisia. Globaalinen oikeudenmukaisuus edellyttää myös vesittynyttä tunne-elämää, Marcus stoalaisena uskoi ettemme voi kohdella kaikkia tasapuolisesti jos annamme tunteiden tehdä valintamme. Ihmisenä olemisessa on olennaista moraalinen kyky, mutta on samantekevää, millaisiin kohteisiin tätä kykyä käyttää. Ihmiselämä on merkityksettömien tapahtumien kuollut kulkue, tilittää Marcus.

Oi oj, pilkku alkoi elämään omaa elämäänsä. niin kuin me muutkin
Olkoon nyt siinä korjaamattomana pilkun oikuttelu. Tarkoitus on tietenkin 99,999999%

En ole erikoisemmin paljoa historiaa lukenut. Mutta sen tiedän silti että ihmiset on kautta aikojen ollut egoisteja. Että ei se tästä parempaan päin lähde. Historiasta puheen ollen, sieltä näkee millaisia ihmiset on olleet. Ei olla paljoa muututtu, ei olla ainakaan tultu sen paremmiksi lähimmäisten rakastajiksi kuin muinaisetkaan ihmiset.

Egoistisuus kukoistaa ihmisissä, kansoissa ja valtioissa. Meillä pohjoismaissa heitetään ruokaa pois roskiksiin. Muualla taas lapsia ja aikuisiakin kuolee nälkään tuhansittain. Jotta rakkaus on kaukana maailmasta.

Utopia.
Jos maailmassa olisi vain yksi valtio nimeltä esim. Planeetta ja ihmiset saisi liikkua vapaasti, ei sodittaisi, ruoka jaettaisiin tasaveroisesti maailmassa ja niin edelleen. Silloin kaikki ihmiset voi paremin.
Mutta...
tuollainen edellyttäisi ihmisiä jotka hyväksyisivät kaikki maapallon ihmiset tasaveroisina.
Mutta..
noin ei tule käymään. Ei. Niin kauan kuin rodut puhuu omasta hyvyydestään tai maat ajattelee omaa parastaan, soditaan ja tapetaan toisia, uskonnot kukoistaa älyttömine ihmisnäkemyksineen, ei maailma parannu tuollaisella tavalla.

Jotta ei tästä mihinkään pääse. Ollaan sitä mitä ollaan. Puolustetaan maatamme. Puolustamme kulttuuriamme. Puolustamme rotuamme, puolustamme uskontoamme tai uskonnottomuuttamme.

On siis vain elettävä tässä nykypäivässä, eikä utopisessa maailmassa.

Vierailija

Miten niin uskonnot ovat älyttömiä ihmisnäkemyksissään? esim. kristinusko keskittyy rakkauteen (ei pelkoon vaikka jotkut yrittävät pelätä ja rakastaa yhtä aikaa) ... rakkaus ei liene älytöntä tai siis onhän se ihan älyvapaata .. eihän siinä oo kysymys mistään järjellisistä asioista.

Vierailija
qaz
Miten niin uskonnot ovat älyttömiä ihmisnäkemyksissään? esim. kristinusko keskittyy rakkauteen (ei pelkoon vaikka jotkut yrittävät pelätä ja rakastaa yhtä aikaa) ... rakkaus ei liene älytöntä tai siis onhän se ihan älyvapaata .. eihän siinä oo kysymys mistään järjellisistä asioista.

Sanoin uskonnot, koska en halua ottaa esille vain yhtä uskontoa.
Tietääkseni kaikissa uskonnoissa puhutaan ihmisrakkaudesta, etenkin kristinuskossa. Mutta siitä huolimatta niin sanotut kristityt maat ei *rakasta* kaikkia ihmisiä. Mistä sen tiedän. Siitä että esim. Suomeen ei oteta montaakaan pakolaista vuosittain. Jos rakastettaisiin, silloin heitä otettaisiin enemmän, autettaisiin. Romaneja on aina vihattu. Heitä ei olla kohdeltu kristillisellä rakkaudella. Se kristillinen rakkaus, kuten muittenkin uskontojen rakkaus kohdistuu ensin omiin kansalaisiin, omaan rotuun. Sanoi sitten Raamattu mitä tahansa asiasta, ihmisillä on omat ajatukset kristinuskostaan huolimatta.

Vai voiko sanoa että useimmat suomalaiset on vain nimi-kristittyjä, aivan kuten moni muslimi on vain ramada-muslimi?

Kun käytin sanaa "älyttömine", tarkoitin etupäässä extremeja uskovaisia ja heidän tulkintojaan uskonnoistaan. Koska kaikkien tulkinnat on tavallaan oikeita. Eihän ole ketään kuka voisi sanoa että juuri tämä tulkinta on oikea. Nehän on vain tulkintoja ja tulkintoina ne pysyvätkin. Yhdestä uskonnosta on monta eri tulkintaa, eri haarautumaa juuri sen tähden että niitä "pyhiäkirjoja" voi tulkita, itse kukin oman mielensä mukaan, tai sitte tottelemalla joitakin auktoriteetteja.

Niin sanotut kristillisetkin maat sotivat, ihmiset voi huonosti köyhyydestä, rikollisuus kukoistaa kristinuskosta huolimatta.

Noitten asioitten vuoksi käytin sanaa "älyttömine".

Onhan tietenkin olemassa yksityisiä ihmisiä jotka on todella kaikkia ihmisiä rakastavia. Jos oikein asiaa ajattelen, niin voin vain mainita Dalai Lama ja edesmennyt Äiti Theresa.

Vierailija
Ayla
Onhan tietenkin olemassa yksityisiä ihmisiä jotka on todella kaikkia ihmisiä rakastavia. Jos oikein asiaa ajattelen, niin voin vain mainita Dalai Lama ja edesmennyt Äiti Theresa.

Vain yhtä ihmistä jaksaa rakastaa ... eli itseään ts. elämää jota elää. Elämää rakastava rkastaa kaikkia ja luonto mukaanlukien. Lapset rakastavat siten, heistä voimme ottaa oppia. Rakastiko Teresa ja rakastaako Lama, sitä en tiedä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat