Mustaukon lähelle syntynyt tähtiperhe

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kyseessä siis palstan tuorein virallinen uutinen. Ja taas laitostieteilijät
ovat ällikällä lyödyt.

Minun kannaltanihan näin juuri pitikin käydä. " Musta aukko " eli siis tiheämassa ei vain ime ainetta ja energiaa, vaan myös regeneroi ainetta liitäenm siihen imettyä energiaa, ja uusi vety poistuu ympäristöön.
Tiheämassan vetovoima ei suinkaan ole ylivertainen valoa pysäyttävä, ja myös tähtiä hajottava vaan " musta aukko" johtuu elektroniverhosta.

Jos te ette jatkuvasti jankkaisi uskonkappaleitanne ja julistaisi jokseenkin natsilaista alkuräjähdystänne, asioissanne voitaisiin päästä eteenkin päin.
Mutta te olette MITÄTTÖMIÄ. Ei vain jotkut Tep ja Kosh, vaan ihan korkeimmat ns. Tiedeyhteisön valtaherrat.

Sivut

Kommentit (23)

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

"Vastoin kaikkia odotuksia" ei tarkoita, että teoria olisi pielessä. Eipäs vaan tiedetty, että kaasukiekolla on tarpeeksi massaa vastustakseen mustan aukon gravitaatiota.

Ja mitä laitostieteeseen tulee: uskon mielummin teorioihin, joilla on empiiristen havaintojen tuki (kuten alkuräjähdys, kvanttimekaniikka ym.) kuin sellaisiin luonnon malleihin joilla ei ole mitään muuta tukea, kuin ajatus "näin se voisi mennä, eli näin se menee". Jälkimmäinen on vain pseudotiedettä, jos sitäkään.

∞ = ω^(1/Ω)

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

Arkos itse löi natsikortin pöytään heti ensimmäisessä jaossa. Katsommeko tämän väittelyn nyt päättyneen?

Asiasta mm. Natsikortti on pelattu

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
derz
"Vastoin kaikkia odotuksia" ei tarkoita, että teoria olisi pielessä. Eipäs vaan tiedetty, että kaasukiekolla on tarpeeksi massaa vastustakseen mustan aukon gravitaatiota.

Ja mitä laitostieteeseen tulee: uskon mielummin teorioihin, joilla on empiiristen havaintojen tuki (kuten alkuräjähdys, kvanttimekaniikka ym.) kuin sellaisiin luonnon malleihin joilla ei ole mitään muuta tukea, kuin ajatus "näin se voisi mennä, eli näin se menee". Jälkimmäinen on vain pseudotiedettä, jos sitäkään.

Sinäpä sen sanoit, SINÄ USKOT!

Alkuräjähdyksestä ja "mustanaukon" ylivertaisesta vetovoimasta siis on mielestäsi empiiriset havainnot. Ja toisessa aiheessa Kosh ja Tep jankkasivat tuota ylivertaisuutta myös teoreettisesti.

Eipäs vain tiedetty - - -. Huomautanpa, että Suomen herrat ja pöljät rengitkin itse valitsivat natsikortin, kun Suomi ryhtyi Jatkosotaan.

Alkuräjähdysteoria tietävästi syntyi samana vuonna 1929 kun Adolf Hitler sai kutsumuksen johtajaksi. Natsilipussa voi mieltää esitettävän alkuräjähdystä.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
ArKos itse
Sinäpä sen sanoit, SINÄ USKOT!

Niin uskon, koska mitään teoriaa ei voi varmuudella tietää todeksi; nekin ovat vain teorioita, jotka mallintavat luonnon käyttäytymistä. Mutta jos teoria ennustaa havaittuja tapahtumia tarkasti, niin miksei teoriaa voi pitää toimivana? Esim. aineen ja valon vuorovaikutuksia kuvaava teoria (kvanttielektrodynamiikka) antaa tarkat, havaintoja vastaavat ennustukset ainakin 12 desimaalin tarkkuudella (eli suhteellinen virhe on korkeintaan 1 / 1000 000 000 000). Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että uskon kyseiseen teoriaan.

Ja miksi juuri sinun teoriasi olisi se oikea "kaiken teoria"? Koska itse USKOT siihen?

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
ArKos itse
Sinäpä sen sanoit, SINÄ USKOT!



Niin uskon, koska mitään teoriaa ei voi varmuudella tietää todeksi; nekin ovat vain teorioita, jotka mallintavat luonnon käyttäytymistä. Mutta jos teoria ennustaa havaittuja tapahtumia tarkasti, niin miksei teoriaa voi pitää toimivana? Esim. aineen ja valon vuorovaikutuksia kuvaava teoria (kvanttielektrodynamiikka) antaa tarkat, havaintoja vastaavat ennustukset ainakin 12 desimaalin tarkkuudella (eli suhteellinen virhe on korkeintaan 1 / 1000 000 000 000). Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että uskon kyseiseen teoriaan.

Ja miksi juuri sinun teoriasi olisi se oikea "kaiken teoria"? Koska itse USKOT siihen?

Mitenkähän kvanttielektrodynamiikka todistaa alkuräjähdyksen ja
tiheämassojen ylivertaisen vetovoiman puolesta? Eihän noilla asioilla ole yhteyttä. Kylläkin väittämälläni tiheämassan elektroniverholla on yhtäläisyys neutronin elektroniverhoon, ja tiheämassan tiheys jokseenkin sama kuin ydinhiukkasen tiheys. Kummassakin suurin mahdollinen tiheys.

Mistä tiedät, mikä on minun teoriani, kun et ole vaivautunut siihen tutustumaan?

Minä en usko teoriaani, vaan luotan kykyyni tehdä analyysiä. Olen hahmotellut eräitä pääkohtia. Sen sijaan ihan toinen asia olisi osakohtien konkreettinen tutkiminen ja analyysi. Mutta tässä nimenomaan laitostiede uskoo, joten se ei ryhdy yhteistyöhön. Minä en usko yhtään mitään asioista, joista minulla ei ole aineistoa. Pääkohdistani on.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Alkuräjähdyksestä (tai oikeammin universumin laajenemisen teoriasta) kertoo mm. taustasäteily ja kaukaisten galaksien voimakas punasiirtymä, mikä viittaa universumin laajenemiseen.

Mustista aukoista taitaa olla vähemmän todisteita. On kuitenkin löydetty tähtiä, jotka kiertävät näkymätöntä, suurimassaista kohdetta. Kohde on mitä todennäköisimmin musta aukko.

Mitä teoriaasi tulee, niin muistaakseni se on deternimistinen teoria (?). Kvanttielektrodynamiikassa taasen lasketaan pelkkiä todennäköisyyksiä. Yksittäisen hiukkasen käyttäytymistä ei voida ennustaa (ja tämä on todistettu asia). Jos teoriasi on deternimistinen, niin teoriasi ja havaintojen välillä on ristiriita.

Kannattaa lukea Richard Feynmanin kirja QED: valon ja aineen ihmeellinen teoria.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
Alkuräjähdyksestä (tai oikeammin universumin laajenemisen teoriasta) kertoo mm. taustasäteily ja kaukaisten galaksien voimakas punasiirtymä, mikä viittaa universumin laajenemiseen.

Mustista aukoista taitaa olla vähemmän todisteita. On kuitenkin löydetty tähtiä, jotka kiertävät näkymätöntä, suurimassaista kohdetta. Kohde on mitä todennäköisimmin musta aukko.

Mitä teoriaasi tulee, niin muistaakseni se on deternimistinen teoria (?). Kvanttielektrodynamiikassa taasen lasketaan pelkkiä todennäköisyyksiä. Yksittäisen hiukkasen käyttäytymistä ei voida ennustaa (ja tämä on todistettu asia). Jos teoriasi on deternimistinen, niin teoriasi ja havaintojen välillä on ristiriita.

Kannattaa lukea Richard Feynmanin kirja QED: valon ja aineen ihmeellinen teoria.

Minun mielestäni kvanttielektrodynamiikka, jos se on eksaktia tiedettä, on nimenomaan deterministinen teoria. Hiukkasista, jotka ovat liian pieniä havaittaviksi, todetaan nopeus ja niiden energia. Epädeterministisyys asiassa on vain puuttuvia mahdollisuuksiamme havaita liian pientä.
Kehitystä kuitenkin tapahtuu. Muutama vuosi sitten saatiin protonin/ydinhiukkasen kooksi luokkaa 10^-15 m.

Minä olen jo monta kertaa sanonut, että avaruuden mikrosäteily, energiavaiktukseltaan 2.7 astetta, johtuu fotonien nergian tasauksesta niiden törmätessä toisiinsa, ja se etenee kohti mikrosäteilyn aluetta.
Yleine punasiirtymäkään ei johdu alkuräjähdyksestä, vaan juuri tuosta fotonien eli valottajain energian tasauksesta. Kuitenkaan KYPÄRÄPÄÄPAPPI EI TUNNUSTA MITÄÄN TOSIASIOITA.

Yksittäiisä tiheäämassoja on vaikea nähdä. Kvasaareissa eli tiheämassastoissa niitä on lukuisia, ja kun samalla latautunutta ainetta syntyy paljon, ja se jällen fuusioituu, myös tihämassoista on saatu havaintoja. Mm. singulariteetti on kumottu. Semmoinen pienehkö massaltaan himean Aurinkoa suurempi, ei se ole piste, vaan sen läpimitta
todettiin 20 kilometriksi. Vastaavasti se miljoonakertaisena massaltaan olisi läpimitaltaa 2000 km. Sellaiset lie jo suurimpia mahdollisia. Tämän rajan ylitettyään tiheämassa eli mustaukko jakaantuu. Jakaantumisista sekä yhä uusista supernovista ovat tulosta kvasaarit eli tiheämassastot.
Ne eivät ole galaksien alku, vaan loistavina niiden vanhuuden merkki.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
ArKos itse
Minun mielestäni kvanttielektrodynamiikka, jos se on eksaktia tiedettä, on nimenomaan deterministinen teoria.



Mutta eipäs ole. Ajattelepa vaikka tilannetta, missä valo tulee lasiin ja osa heijastuu takaisin. 96% valosta menee läpi ja 4% heijastuu takaisin. Eli karkeasti sadasta fotonista 96 menee läpi ja 4 heijastuu takaisin. Nyt jos ajatellaan tilannetta yksittäisen fotonin kannalta, niin miten se päättää heijastuuko se takaisin vai meneekö se lasista läpi? Miten voit matemaattisesti laskea, kumpaa reittiä se menee? Et voi mitenkään ennustaa, meneekö yksittäinen fotoni lasista läpi vai heijastuuko se takaisin.

Tässä vauheessa tulee todennäköisyysamplitudeilla laskeminen kehiin. Jokaista fotonin mahdollista reittiä avaruuden pisteestä A pisteeseen B vastaa kompleksinen amplitudi, joka voidaan kuvata vektorina tai nuolena. Tämän nuolen pituuden neliö on todennäköisyys sille, että fotoni kulkee tiettyä reittiä. Mitä enemmän aikaa reitti vie, sitä enemmän nuoli lyhenee ja kääntyy. Lopuksi kaikkien mahdollisten reittien amplitudit lasketaan yhteen tavallisten vektoreiden tapaan ja tämän lopullisen nuolen pituuden neliö on todennäköisyys sille, että fotoni kulkee tiettyä reittiä. Fotoni kulkee yleisesti ottaen vähiten aikaa vievää reittiä, ja tätä reittiä vastaava nuoli on lähes yhdensuuntainen lopullisen nuolen kanssa. Lähellä toisiian olevien reittien amplitudit vielä vahvistavat toisiaan, eli fotoni interferoi itsensä kanssa. Mitä enemmän tiettyä reittiä vastaavan nuolen suunta poikkeaa lopullisen nuolen suunnasta, sitä epätodennäköisempää on, että fotoni kulkee tätä reittiä. Vielä sellainen huomautus, että mitä suurempi taajuus fotonilla, sen nopeampaa tämä nuoli pyörii. Tämän takia eri taajuinen valo heijastuu hieman eri kulmissa.

Outo, mutta erittäin tarkasti toimiva teoria. Teorialla voidaan selittää kaikki aineen ja valon ominaisuudet.

ArKos itse

Epädeterministisyys asiassa on vain puuttuvia mahdollisuuksiamme havaita liian pientä.
Kehitystä kuitenkin tapahtuu. Muutama vuosi sitten saatiin protonin/ydinhiukkasen kooksi luokkaa 10^-15 m.

Tuo 10^-15 m on protonin aallonpituus. Kvanttikromodynamiikalla voidaan selittää atomiytimen tapahtumia, ja se on laskentatavaltaan samantapainen kuin QED. Eli todennäköisyyksillä lasketaan.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Minä en näe todennäköisyyttä determinisminin vastakohdaksi, vaan päinvastoin determinismi ilmene meille usiemmiten todennäköisyytenä.
Päinvastoin täysin tarkka ja täsmällien on informaatiossa eli muotoutetussa poikkeus. Elämämme useimmat ehdottomat tosiasiat ja lait, ne useimmiten ovat vain käytännön vahvistamia todennäköisyyksiä.

Ja kuinka fotonit tietävät, kummasta ne menevät kaksoisraossa, tai mikä
joskus heijastuu ja mitkä jäävät sisään. Ensinnäkin, atomiaine on jatkuvassa värinän tilassa, joten säteen fotonuit osuvat siihen aina hiukan eri kohtiin. Toiaseksi, fotonit itse lähtevät värisevästä tai liikkuvasta aineesta, ja siis tuo yleisesti suora sädekin aina hiukan värisee.
Kolmanneksi, Maa liikku eri osanopeuksista koostuvalla avaruusnopeudellaan 300 km/s. Eli näinkin fotonisäde joutuu kohtaamaan liikkuvan aineen.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Kyllähän luonnonlakeja voidaan pitää determnistisinä, eli ne eivät ole "todennäköisesti näitä tai noita" mutta olennaisena osana luonnonlakihin kuuluu epädeterministisyys.

Ehkä kaksoisrakokoettakin oudompi esimerkki kvanttimaailman epädeterministisyydestä on yksinkertainen peili. Klassisen optiikan mukaan valon heijastuskulma on sama kuin tulokulma. QED:ssä tätä voidaan pitää yksinkertaistuksena, ja sen syvällisempi periaate on että "valo kulkee todennäköisemmin vähiten aikaa vievää reittiä".

Jos katsot peiliä josta valo heijastuu silmiisi peilin tietystä kohdasta, valo näyttää heijastuvan klassisen optiikan mukaan (heijastuskulma = tulokulma). Mutta jos otat juuri tämän osan ja pari muutakin osaa peilistä pois, niin valo heijastuu jäljellä olevista peilin osista aivan eri kohdista! Tätä ei voida selittää enää klassisen optiikan mukaan. Miksi peilin tiettyjen osien poistaminen muuttaa valon heijastuskohtaa? Kun valoa tulee paljon, tämä voidaan ymmärtää valon aaltoluonteen avulla (valon interferenssi). Mutta kun käsitellään yksittäisiä fotoneja, täytyy puhua fotonin kaikkien mahdollisten reittien todennäköisyyksistä. Tällöin näyttää siltä, että yksittäinen fotoni interferoi itsensä kanssa. Tämä on outoa, koska silloin fotoni on periaatteessa kulkenut useampia reittejä samanaikaisesti. Toiset reitit vahvistavat toisiaan, toiset taas heikentävät, kuten aallotkin vahvistavat ja heikentävät toisiaan.

Jos löydät tuon tapahtuman takana jonkin deterministisen piilomuuttujan, olet guru.

Luonto käyttäytyy oudosti, mutta mielestäni juuri se tekee siitä niin pirun mielenkiintoisen.

Ja loppuun vielä vähän kvanttielektrodynamiikan tarkkuudesta: jos haluat mitata matkan Los Angelesista New Yorkiin yhtä tarkasti, kuin QED toimii, joutuisit mittaamaan sen ihmisen hiuksen paksuuden tarkkuudella.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Mm. nimim. derz sotkee jatkuvasti toiseensa itse maailman ja kaikkeuden,
joka on yleisesti tyhjässä olevaa ikuista äärettömiin ulottuvaa liikkuvaa ainetta, ja on deterministinen, eli tiukasti syysuhteinenm, ja infromaation eli muotoutetun, joka on aistein (m. kojeet) saatuja otteita, paloja aineen liiikkeestä ynä aivojemme siitä tekemät päätelmät, ja tämä on aina todennäköistä, ja varmaa vain tiettyjen varmuusrajojen puitteissa.
Elämämme ehdottomat totuudet, ne ovat käytännön vahvistamia todennäköisyyksiä. Katso myös tunnusallakeirjoitukseni. Siis:

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Ihan miten vaan. Voit pitäytyä filosofisessa paskanjauhannassa tai opiskella fysiikkaa. Valitsen jälkimmäisen.

Jätät huomioimatta havaintojen ja teorian välisen yhteyden ihan kuin sitä ei olisi. Ja yhteys on: luonto on epädeterministinen. Kaikki deterministiset piilomuuttujat on työnnetty syvälle suohon, koska sellaiset teoriat eivät ole havaintojen kanssa yhteensopivia.

Mutta omapa on asiasi. Voit sulkeutua omaan uskoosi, että kaikki on ennalta määrättyä ja mikään ei ole sattuman varaista. Se ei ole muilta pois.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Kaikki luonnon osat hyvin pienestä hyvin suureen ovat yhteydessä ympäröiviin toisiin osiin, ja siinä mielessä kaikki on determinististä.
Sinä oikeastaan esitätkin piiloajatusta, että tämä determinismi olisi varsin kaoottista. Kaaos MAHDOLLISUUTENA kyllä onkin läsnä, entropiakin tarkoittaa mm. jokaisen järjestelmän taipumusta hajota kaaokseen.
Vaan, kuten jo Friedrich Engels sanoi, jokainen kaaos, epäjärjestys, on välivaihe uuteen järjestykseen. Siten kaikkeus yleisesti on järjestelmien kaikkeutta ja vain toissijaisesti kaaoksen kaikkeuttta.

Toisaalta kylläkin Hodgen konjektuuri, eli väittämä, että osista voitaisiin rakentaa universaali eli kaiken käsittävä kone. Tämä on kyllä mahdotonta, se yritys kukistuu juuri samaiseen entropiaan, eli päästyä tietyn suuruusrajan yli hajoaminen voittaa kokoamisen. Jos kritiikistäsi löytyy sellainen ydin, siinä suhteessa olet kyllä ihan oikeassa.
Minä, me, emme ajattele kaikkeutta universaalina koneena, semmoista ei voi olla. Ja siten ei voi olla myöskään kaikkivaltiasta ja kaiken tietävää, isoa J:tä, joka hallitsisi semmoista konetta.

Vaan me nojaamme Poincarén konjektuuriin, että KAIKKEUS ON UNIVERSAALISTI TUNNISTETTAVISSA. Tiedon yksityiskohdista eli alkioista
eli elementeistä on koottavissa kaiken pätevään tunnistamiseen riittävä kuva.

Filosofialta ja filosofeilta et voi tällä palstalla välttyä.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4705
Liittynyt26.3.2005

Aikoinaan kun keskusteltiin kvanttifysikan kausaalisuudesta ja ei-lokalisuudesta, kysyin Arkosin mielipidettä Bellin epäyhtälön rikkoutumiseen jokaisessa suoritetussa EPR-kokeessa oli herran vastaus

"ainahan sitä kaikenlaista rikkoutuu kokeissa".

No niin sen jälkeen en ole "keskustellut" tämän kotitarvefilosofin kanssa. En myöskään näe syytä, miksi muiden pitäisi. Olen näillä palstoilla nähnyt niin monen järkevän ihmisen tarttuneen Arkosin syöttiin. Sitten on jauhettu epäkeskustelua sivukaupalla, kunnes muut kuin Arkos on väsynyt. Arkosin opettaminen fysiikassa on TOIVOTONTA. Älkää edes yrittäkö. Asian tekee hieman huolestuttavaksi se, että hän ei ole varsinainen trolli. Hän ei ole siinä mielessä häirikkö kuten jukterilaiset.

Monet ovat aikoinaan puolustelleet "keskustelua" siinä mielessä, että tuleepahan itse kerranneeksi asioita ja ainakin oppii inttämistaitoa. KAIKKI ovat kuitenkin aikojen saatossa kyllästyneet. Arkos ei. Uusia "uhreja" ilmaantuu näköjään aina uusia.

Vierailija

Eräs esimerkki. Uskomasi singulariteetti on kumottu. Eivät edes laitostieteen ajassa olevat puolusta enää sitä. Sinä esität täällä sen kumoamisen ja kumoamisesta seuraavat johtopäätökset vain
ArKosin sivujen mittaiseksi kotifilosofiaksi.

Tämä aihekaan ei avattu ArKosin kotifilosofiasta, vaan palstan virallisen uutisen perusteella. Käypä taisteluun kuin Don Quijote tuulimyllyjä vastaan: ArKosin kotifilosofia uhkaa valalta myös laitostieteen.

Minäkä ohjasin muka Demokritosta ja Arkimedestä heidän kotifilosofisissa töissään? Laitotistieteenkin hyvät kojeet ja niiden uusimmat havainnot, minäkö ne olen sanellut?

Kukahan lupakirjaton akrobaattilentäjä se onkaan täällä ajasta jälkeen jäänyt kotifilosofi?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat