Rakennussarja-tuulimyllyjä (protokäyttäjiä etsitään)

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Finnwind myy pientuulivoimaloiden rakennussarjoja
http://www.finnwind.fi/index.htm

Suurimmat näyttäisi olevan 200-800W. Kerrostaloasukkina voin vain haaveilla edes pienestä tuulimyllystä parvekkeellani - turhaan kai, sillä tuonkin putiikin pienimmä myllyt vaativat aika paljon tuulta. Koko kyllä vois olla jo sopiva - roottorin halkaisija pienimmässä mallissa 53cm. Julkisivulautakunnalla voisi olla jotain sanomista, jos tommosen laittais vaikka koristeeksi.

Finnwind myös etsii protokäyttäjiä tuulimyllyilleen ja "omakotitalon lämmitys kokoluokkaan tuotettavalle rakennussarjalle (hyvällä paikalla vuosituotto noin 14000 kWh)."

Sivut

Kommentit (70)

Vierailija

Todellakin mielenkiintoinen asia. Olen itse miettinyt muuttavani joskus maalle asumaan ja rakentaa oman tuulivoimalan, aurinkovoimalan ja pari muuta energiahärpäkettä sinne perinteisen puulämmitteisen takka/sauna/hella yhdistelmän lisäksi.

Porukoiden luona landella on iso piha jonne tuommoisen voisi sijoittaa, avara ja tuulinen paikka muutenkin. Kun olen paljon kelaillut tuota omavaraistaloutta, eihän siihen tarvitse tosiaan kuin 10mx10m pellon näin kun kasvissyöjä olen, ja energialähteen jona voisi ihan hyvin toimia puulämmitteisyys. Tuommoinen on kyllä aika ehdoton.

Hiutut siivet, pari kuulalaakeria, rasvattu akseli ja koneisto. Ois ihan mielenkiintosita lähtee tekemään noita omin keinoin

Vierailija

Näistä voisi ottaa mallia:
http://au.geocities.com/ozwindmills/company.htm

Kannattaa huomata, että näissä on kaikissa ristikko- eli n.s. risutorni, joka on alhaalta leveä ja ylhäältä kapea.
Putkitorni tuskin kestäisi näiden roottoreiden rasitusta.

Tässä on sitten vajaa sata vuotta nuorempi versio, joka vähän muistuttaa noita esi-isiään.
http://www.pratt-whitney.com/prod_comm_jt9d.asp

Sitä, miten tuuli on muuttunut sadan vuoden aikana, voisi kysyä osoitteesta: info@finnwind.fi

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

Hienoja kuvia Ertsu oli löytänyt. Tuollaisia tuulimyllyjä oli Tuusulan Ruotsinkylässäkin useita pumppaamassa vettä muuttaessamme tänne 50-luvulla.

Muistaakseni Keski-Uusimaa lehden näytenumerossa 1918 oli tuollaisen tuulimyllyn kuvallinen mainos, valmistajana Keravan Pumppu- ja Armatuuritehdas.

Joten tiedoksi eräille vastaajille, on noita kokeiltu jo kauan sitten. Eivät vain ole olleet niin kestävää kehitystä, kuin jotkut taas suuressa viisaudessaan luulevat. Onkohan muuten se surullisen näköinen tuulimylly retkottavine siipineen vielä pystyssä Päijänteen länsipuolta Jyväskylään mentäessä?

Minäkin olen muuten joskus 40 vuotta sitten suunnitellut tuollaisen rakentamista, voisin skannata piirustuksetkin kirjasta (jollei ole luvatonta).

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Itse olen harkinnut "kakkosasunnon" aurinkopaneelijärjestelmän täydentämistä jollakin Savonius roottoriin perustuvalla pystymallisella tuuliturpiinilla. Niitä löytyy valmiinakin monilta valmistajilta kuten kotimaiselta Windsidelta mutta ei sellaisen rakentaminenkaan kovin vaikeata liene. Periaatteessahan on kyse vain pystysuunnassa halkaistusta generaattoriin laakeroidusta tynnyristä, jonka puoliskot on liuetettu erilleen halkaisulinjaa pitkin.

Tällaisen Savonius tyyppisen tuuliturpiinin hyviä puolia on yksinkertainen rakenne ja olematon huollon tarve sekä tunnottomuus äärimmäisille sääoloille. Täten vehje sopisi hyvin ympäristöön, joka on välistä pitkiäkin aikoja ilman valvontaa.

Vierailija
salai

Joten tiedoksi eräille vastaajille, on noita kokeiltu jo kauan sitten. Eivät vain ole olleet niin kestävää kehitystä, kuin jotkut taas suuressa viisaudessaan luulevat. Onkohan muuten se surullisen näköinen tuulimylly retkottavine siipineen vielä pystyssä Päijänteen länsipuolta Jyväskylään mentäessä?

Tarkoitatko omavaraistaloutta? Tottahan toki se on kestävää kehitystä; 15 mottia/vuos menee pienenasunnon lämmitykseen, saunomiseen ja ruoanlaittoon. Motti puita on 1m*1m*1,5m. Ei paha määrä, vielä kun tuohon lisää vaihtoehtoiset energialähteet niin johan homma toimii exelentisti. Virossa elellään näin monissa kylissä aivan normaalisti. Metsä tarjoaa suuret määrät safkaa ja kaivo veden, sen lisäksi että tontilla on oma pikku pelto.

Luonnonmukainen ja varainen elämä on todellakin mahdollista. Teknologia on vain apuna vaikka kaikenmoiset fasistilaitokset tekevät niistä elämänvastaisia sovelluksia ynnä muuta täysin turhaa. Ei se mitä se on, vaan se miten sitä käytetään.

Vierailija
Snaut
Itse olen harkinnut "kakkosasunnon" aurinkopaneelijärjestelmän täydentämistä jollakin Savonius roottoriin perustuvalla pystymallisella tuuliturpiinilla. Niitä löytyy valmiinakin monilta valmistajilta kuten kotimaiselta Windsidelta mutta ei sellaisen rakentaminenkaan kovin vaikeata liene. Periaatteessahan on kyse vain pystysuunnassa halkaistusta generaattoriin laakeroidusta tynnyristä, jonka puoliskot on liuetettu erilleen halkaisulinjaa pitkin.

Ilmeisesti hinta/laatu-suhteen puolesta tuollainen tynnyriratkaisu on parhaita? Mistä olet hakenut generaattoria vai oletko rakentanut itse?

Vierailija
JW
Snaut
Itse olen harkinnut "kakkosasunnon" aurinkopaneelijärjestelmän täydentämistä jollakin Savonius roottoriin perustuvalla pystymallisella tuuliturpiinilla. Niitä löytyy valmiinakin monilta valmistajilta kuten kotimaiselta Windsidelta mutta ei sellaisen rakentaminenkaan kovin vaikeata liene. Periaatteessahan on kyse vain pystysuunnassa halkaistusta generaattoriin laakeroidusta tynnyristä, jonka puoliskot on liuetettu erilleen halkaisulinjaa pitkin.



Ilmeisesti hinta/laatu-suhteen puolesta tuollainen tynnyriratkaisu on parhaita? Mistä olet hakenut generaattoria vai oletko rakentanut itse?

Jos päädyn rakentamaan myllyn itse, niin generaattoria en kuitenkaan itse osaa tehdä. Eli tässä tapauksessa ajattelin käyttää vanhan Belarus traktorin tai Volgan tasavirtalaturia kun sellaiset nurkista löytyvät. Etenkin tuo traktorin laturi on suunniteltu melko hitaalle pyörimisnopeudelle ja teho on jotakin 100W luokkaa. Tavoitteena on, ettei tarvitsisi käyttää mitään ylennysvaihdetta roottorin ja laturin välissä, vaan laturi akseli tulisi suoraan kiinni roottorin akseliin.

Vierailija
kurremies
Todellakin mielenkiintoinen asia. Olen itse miettinyt muuttavani joskus maalle asumaan ja rakentaa oman tuulivoimalan, aurinkovoimalan ja pari muuta energiahärpäkettä sinne perinteisen puulämmitteisen takka/sauna/hella yhdistelmän lisäksi.

Porukoiden luona landella on iso piha jonne tuommoisen voisi sijoittaa, avara ja tuulinen paikka muutenkin. Kun olen paljon kelaillut tuota omavaraistaloutta, eihän siihen tarvitse tosiaan kuin 10mx10m pellon näin kun kasvissyöjä olen, ja energialähteen jona voisi ihan hyvin toimia puulämmitteisyys. Tuommoinen on kyllä aika ehdoton.

Hiutut siivet, pari kuulalaakeria, rasvattu akseli ja koneisto. Ois ihan mielenkiintosita lähtee tekemään noita omin keinoin :)

Taloudellisesti tuo ei kyllä kannata. Myyjä väittää 500MW:n tuulimyllyn tuottavan vuodessa reilut 2000kWh, mutta hiukan kuulostaa, ilman tarkempia tietoja luettuna, ylioptimistiselta. Joku 1000kWh voisi ainakin sisämaassa olla realistisempi tuotto, joka sähkön hinnassa tarkoittaisi vain noin 100€ vastaavaa kulutusta.

Eri asia on, että saa mukavan harrastuksen, mahdollisesti pienen 'ilmaisen' pihavavalaistuksen, yövalon yms. Omavaraisesta sähkön tuotosta ei voi puhua, mutta tilanteessa, jossa sähköt on poikki, voi jo pelkistä valoista olla iso hyöty.

Näpräämistä riittäisi. Sivuilla oli muuten hyvä vinkki: yhden ison tuulimyllýn sijaan voi olla kannattavaa laittaa kaksi pientä. Siinä tavallaan toteutuu hajautetun energiantuotannon suuri etu: huoltovarmuus, eli jos jokin tuotantolaitos ei toimi, häiriö jää ihan paikalliseksi ja hyvin pieneksi.

totinen
Seuraa 
Viestejä4875
Liittynyt16.3.2005
Snaut
Eli tässä tapauksessa ajattelin käyttää vanhan Belarus traktorin tai Volgan tasavirtalaturia kun sellaiset nurkista löytyvät.

Alternator and Generator Comparison for Wind Power
http://www.otherpower.com/otherpower_wi ... ators.html

http://www.southcom.com.au/~windmill/info.htm

Improved Savonius Rotor:

"Improvement 1 - Rotatable Shroud"
Suojaa tuulta vastaan tulevan roottorinsiiven selkäpuolta, jolloin vastatuuli ei heikennä roottorin tehokkuutta

"Improvement 2 - A Better Shroud"
Ohjaa paineistettua ilmaa oikeaan roottorin siipeen.
http://mb-soft.com/public/wind.html

Vierailija

Kiitoksia "totiselle" selvennyksestä ja etenkin noista "hitaiden" latureiden linkeistä.

Olen kyllä jonkin verran perehtynyt tuon Savonius roottorin mitoitukseen ja sen vaikutukseen pyörintänopeuteen tuulen nopeuden funktiona. Eli ongelmana on todellakin löytää laturi, joka tuottaisi halutun tehon (minun tapauksessani luokkaa max. 100W) noin 200-400 minuuttikierrosnopeuksilla. Mainitsemani Belaruksen tasavirtalaturi ei ilmeisesti tähän ihan pysty, koska sen tyyppikilven mukaan nominaalikierrosluku on 500 rpm 10A virralla.

Mutta jos saisin edes tuosta tuuliturpiinistani irti jotakin 50-60W tehoja, niin se riittäisi talviajan tarpeisiini, eli lähinnä vain nettiyhteyden radiolinkin virransyöttöön ja läppärin sekä kännykän akkujen lataukseen. Muut energiantarpeeni hoituvatkin sitten ihan puuhalkojen, Petromaxien ym. perinteellisten konstien avulla.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Miten son Snaut olekko koskhan miettiny jotaki kelkan magneettoa ?
Niissähän ainaki nykysin valot palavat ,rievatun kirkhaina jo tyhjäkäynnillä.
Ennen soli vähän toisin, se sai huuvattaa moottoria niin ne valokki kirkastu.
Mulla son tuommonen vanhan moottorikelkan moottoriromu.
Siittä tarttisko ,männät pois kampiakselin tilalle suora aksela.
Siihen se magneeto. Mieku luulen se ei ees kovin mahotonta tehoakhan, vaaji ku jo pyörii ja virtaa tullee. Voishan siihen asentaa pariki niitä valopuolija, vaikka useammanki siltävaralta ko myrsky nousee, kytkis lennosta sitte
tuulen voimakhuuvesta riippuen niitä virtapiirhin lissää.Sähköporallako
sitä pyörittää se palaa ihan silmhinkäyvän kirkhasti, tavallinen auton 45W-55w
halogeenilamppu. Eikä siinä olis niitä hiiliongelmia, niinku Volgan laturissa.
Mutta se riethan ropelli, seku son vaikeja tehhä, seku poitäs olla tasapainossa. Ei se muuten kovempaa tuulta kestä.
Vaikka halvalla se kaupathin niitä ameriikkalaisijaki, valmhiita pikkusia tuulimyllyjä. Tiijjä sitte mikä solis paras.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Snaut

Mutta jos saisin edes tuosta tuuliturpiinistani irti jotakin 50-60W tehoja, niin se riittäisi talviajan tarpeisiini, eli lähinnä vain nettiyhteyden radiolinkin virransyöttöön ja läppärin sekä kännykän akkujen lataukseen. Muut energiantarpeeni hoituvatkin sitten ihan puuhalkojen, Petromaxien ym. perinteellisten konstien avulla.

Hmm. tuollaisen projektin voisi itsekin toteuttaa. Olisiko jotain linkkejä, josta löytyisi lisää infoa tuosta Savonius roottorista?

Nuo roottorit voisi vaikka tehdä sopivaan muotoon vannesahatuista vanerikaarista (runko). Päälle sitten ohutta vaneria ja päälle vielä lasikuitua.

Eiköhän auton laturi sopisi hyvin, siitä pitäisi löytyä sopivasti tehoja.

Omassa edesmennen mummoni mökin nykyaikaistusprojektissa on tullut eteen tarve pienjänniteverkolle (12 tai 24V) tavanomaisen sähkön rinnalle. Tällä voi sitten syöttää erilaisia valvontalaitteita, kuten kosteusilmaisimia, lukitusta ja liiketunnistumia. Samoin LED-valaistus/yö-valaistus hoituisi tuolla. Tuollaisen järjestelmän voisi sitten ladata "ilmaiseksi" tuulienergialla. 24 V:n systeemillä saisin kannettavankin toimimaan tuulella. Talokin sijaitsee keskellä peltoa, jossa molemmilla puolilla on kilometri peltoa ja lähes aina tuulee.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niinhän se outo luulis että Automobiilin laturilla pellais,
muttako mie sitä vähäsen eppäilen.
Son niin että nykyaikasesta laturista tullee virtaa vasta , ko kierrokset
ylittävät tuhannen. Ja se vaatii vielä pirun isot siivet, seku on niin raskas pyörittää. Olen mie sitäki hunteerannu miten se kytkettäs se herätinvirta.
Jos son aina päällä akkuki on aina tyhjä. Ei muutako rakenna semmonen
katkasin joka tuulen painhesta kytkee herätinvirran. Tai sitte keskipakokytkin , joka kytkee määrätyillä kiemuroilla sen virran. Monimutkanen laitos, tuskin
se kaikissa olosuhtheissa pellaiskhan. Sitte se pitäs rakentaa vaihteisto.
Son hankalaa, mistä sitä nappaa semmosen vaihthen, ettäkö rupelli pyörähtää kerran niin laturi mennee 12 kertaa ympäri.
Mitä mie olen laskenu se vaatii semmosen vähinthäin.
Ja minkälainen siipipintaala siihen vaajithan, että se tuommosen työn
tekkee ? En mie mikhän hyvä ole räknäämhän, mutta mie pääjyin tuommoshin 1,8 metriä pitkhin siiphin. Ja eipä taijja ees kolme kipaletta piisata se pitäs olla 6. Siis 1,8 metriä pitkiä siipiä, leveys jotaki 30 senttiä. Son kaamean näkönen hökötys, ropelli halkasijalthan
3,6 metriä. Siivet pitäs vielä tarkhan tasapainottaa.
Minkä suuremmat sitä hankalampi homma. Ja sitte ne kaikenmaailman rekulaattorit mitä tuommonen auton laturi tarttee.
Se pittää herätinvirta katketa jos laturi ei jaksa laajata.
Taasen tuulenpuuskako tullee, se pitäs kytkejä automaattisesti virta päälle. Entä sitteko sattaa räntää ja ja koko hökötys jäätyy ?
Sittekö siihen tullee vielä kovempi myräkkä päälle ?
Jos ei lähekhän pyörimhän ,nii hajoaako koko laitos.
En mie ainakhan autonlaturista myllyä alkas tekemhän.
Seku mie olen vahannu tuota pikkusta omatekosta tuuliväkkärää katolla, se harvemmin tuulee niin että se tekee minuutissa sata kierrosta.
Sittä sitä saapi jo paljon päätellä.
Tiijjä sitte jos on minua parempia tekijöitä.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Niinhän se outo luulis että Automobiilin laturilla pellais,
muttako mie sitä vähäsen eppäilen.
Son niin että nykyaikasesta laturista tullee virtaa vasta , ko kierrokset
ylittävät tuhannen. Ja se vaatii vielä pirun isot siivet, seku on niin raskas pyörittää. Olen mie sitäki hunteerannu miten se kytkettäs se herätinvirta.
Jos son aina päällä akkuki on aina tyhjä. Ei muutako rakenna semmonen
katkasin joka tuulen painhesta kytkee herätinvirran. Tai sitte keskipakokytkin , joka kytkee määrätyillä kiemuroilla sen virran.



Laturit lienee suunniteltukin juuri siten, että niiden paras hyötysuhde on auton normaaleilla kierrosluvuilla. Kyllä sitä virtaa silti tulee pienemmilläkin kierroksilla.

Herätevirrasta en tiedä, mutta eikös sen laturin tehtävänä ole nimenomaan tuottaa virtaa, ei kuluttaa sitä... Olisikohan kyse vain latauksen merkkivalon ohjauksesta?

Aslak

Monimutkanen laitos, tuskin
se kaikissa olosuhtheissa pellaiskhan. Sitte se pitäs rakentaa vaihteisto.
Son hankalaa, mistä sitä nappaa semmosen vaihthen, ettäkö rupelli pyörähtää kerran niin laturi mennee 12 kertaa ympäri.



Remmillä vaihteiston toteutus lienee helpohkoa. Niinhän sitä laturia useimmissa autoissakin pyöritellään.

Aslak

Mitä mie olen laskenu se vaatii semmosen vähinthäin.
Ja minkälainen siipipintaala siihen vaajithan, että se tuommosen työn
tekkee ? En mie mikhän hyvä ole räknäämhän, mutta mie pääjyin tuommoshin 1,8 metriä pitkhin siiphin. Ja eipä taijja ees kolme kipaletta piisata se pitäs olla 6. Siis 1,8 metriä pitkiä siipiä, leveys jotaki 30 senttiä. Son kaamean näkönen hökötys, ropelli halkasijalthan
3,6 metriä. Siivet pitäs vielä tarkhan tasapainottaa.
Minkä suuremmat sitä hankalampi homma. Ja sitte ne kaikenmaailman rekulaattorit mitä tuommonen auton laturi tarttee.




Tuo tarvittava siipipinta-ala kiinnostaisi itseäkin. Savonius roottorilla ei varmaankaan samat laskukaavat päde. Eikä se taida olla kovin helppoa normaalinkaan propellin tuotta arvioida.

Laturista tulee vaihtovirtaa ja se on helppo tasasuunnata. Jännitteen regulointiin tarvitaan toki lisää elektroniikkaa. Toki myös akkujen lataukseen tarvitaan elektroniikkaa, jotta akkujen ylilataus estetään.

Aslak

Seku mie olen vahannu tuota pikkusta omatekosta tuuliväkkärää katolla, se harvemmin tuulee niin että se tekee minuutissa sata kierrosta.
Sittä sitä saapi jo paljon päätellä.
Tiijjä sitte jos on minua parempia tekijöitä.

Täytyy varmaan ollakin tuuligeneraattorissa isommat siivet ja ennen kaikkea tarkemmin muotoillut. Harvallapa meistä riittää taidot edes lentokoneen potkurin veistämiseen - tuuligeneraattoriin tarvitaan vastaavaa tarkkuutta, mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Juuri tämän vuoksi tuo pystyssä oleva Savonius roottori tuntuukin niin houkuttelevalta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Auton laturit on tehty autoja varten.
Jos on semmonen porakone joka näyttää kierrokset , niin alaappa niitä veivaamhan niin näet.

Mitä setullee siihen vaihtheisthon, niin ota kuitenki huomijhon
tehippä remeleillä tahi hammasrathailla, suojaa se jäätymiseltä.

Killa ne nuo pikkurupellin siivet on tehty lentokonhen mallin mukhan.
En tosin itte , ostin tuon härvelin Sandviikenin kaupasta, Ruottista.

Herätevirtaa tarvithan melkhein kaikissa nukyajan vaihtovirtalatureissa.
Se ei ole merkkivaloa varten, se mangnetoi laturin kenttämangneetit.
Nekku riethat pakkaavat olemhan tavallisia sähkömagneetteja.
On niitä semmosiaki latureita kuulemma , jokka ne ei herätevirtaa tartte.
Mutta eipä ole minunkohalle toistaseksi sattunu.
Myllyä solen mieki suunitellu tuonne mettäjärvelle.
Toisthaiseksi se ostomylly on suunitelmissa voitolla.
Niitä saapi jo 500 eurolla , riittäviä ja paremmat on sitte siittä yläspäin.
Ei sitä myllyä siihen hinthan tehe , mutta onhan se omatekonen aina omatekonen. Monessaki mielessä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat