Itsemurha

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä itsemurhan tekijöiden päässä liikkuu? Voiko kukaan täydessä järjessä oleva ihminen harkitakaan itsemurhaa. Eivätkö itsekkäät geenit estä meitä lopettamasta itseämme koska se haittaa luonnollisesti niiden selviytymistä. (itsekkäiden geenien teoria) Ja esiiintyykö itsemurhia myös muiden nisäkkäiden tai eliöiden joukossa vai vaaditaanko siihen itsensä tiedostavaa persoonallisuutta.

Sivut

Kommentit (161)

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Echi
Mitä itsemurhan tekijöiden päässä liikkuu? Voiko kukaan täydessä järjessä oleva ihminen harkitakaan itsemurhaa. Eivätkö itsekkäät geenit estä meitä lopettamasta itseämme koska se haittaa luonnollisesti niiden selviytymistä. (itsekkäiden geenien teoria) Ja esiiintyykö itsemurhia myös muiden nisäkkäiden tai eliöiden joukossa vai vaaditaanko siihen itsensä tiedostavaa persoonallisuutta.

Aika huonosti voi olla asiat jos aikoo itsemurhan tehdä. Voi esimerkiksi sairastaa jotain mielenterveysoiretta.

Sopulit ainakin tekevät itsemurhia hyppäämällä alas jostain korkealta.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Echi
Mitä itsemurhan tekijöiden päässä liikkuu? Voiko kukaan täydessä järjessä oleva ihminen harkitakaan itsemurhaa. Eivätkö itsekkäät geenit estä meitä lopettamasta itseämme koska se haittaa luonnollisesti niiden selviytymistä. (itsekkäiden geenien teoria) Ja esiiintyykö itsemurhia myös muiden nisäkkäiden tai eliöiden joukossa vai vaaditaanko siihen itsensä tiedostavaa persoonallisuutta.

Täytyisikö tätä kysymystä pohtiessa rajata eutanasia itsemurhasta? Eutanasiahan voi olla hyvinkin järkevä ratkaisu jossakin tilanteessa?

Tahtoo sanoa, että on itsemurhia ja itsemurhia. 'Järkevyys' vaihtelee tapauskohtaisesti.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
tiäremiäs
Echi
Mitä itsemurhan tekijöiden päässä liikkuu? Voiko kukaan täydessä järjessä oleva ihminen harkitakaan itsemurhaa. Eivätkö itsekkäät geenit estä meitä lopettamasta itseämme koska se haittaa luonnollisesti niiden selviytymistä. (itsekkäiden geenien teoria) Ja esiiintyykö itsemurhia myös muiden nisäkkäiden tai eliöiden joukossa vai vaaditaanko siihen itsensä tiedostavaa persoonallisuutta.



Aika huonosti voi olla asiat jos aikoo itsemurhan tehdä. Voi esimerkiksi sairastaa jotain mielenterveysoiretta.

Sopulit ainakin tekevät itsemurhia hyppäämällä alas jostain korkealta.

Sopulit eivät tee itsemurhia. Niiden hukkuminen johtuu massaliikkeestä; lähtevät suurina laumoina ylittämään liian vuolaita ja leveitä vesistöjä yms.

Sen sijaan valaiden ajautumisessa rannikolle on joskus havaittavissa itsemurhaisia piirteitä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
tiäremiäs
Echi
Mitä itsemurhan tekijöiden päässä liikkuu? Voiko kukaan täydessä järjessä oleva ihminen harkitakaan itsemurhaa. Eivätkö itsekkäät geenit estä meitä lopettamasta itseämme koska se haittaa luonnollisesti niiden selviytymistä. (itsekkäiden geenien teoria) Ja esiiintyykö itsemurhia myös muiden nisäkkäiden tai eliöiden joukossa vai vaaditaanko siihen itsensä tiedostavaa persoonallisuutta.



Aika huonosti voi olla asiat jos aikoo itsemurhan tehdä. Voi esimerkiksi sairastaa jotain mielenterveysoiretta.

Sopulit ainakin tekevät itsemurhia hyppäämällä alas jostain korkealta.

Ei välttämättä tarvitse kärsiä mielenterveysongelmista, tiedän ihmisiä jotka ovat yrittäneet itsemurhaa ja kertoivat jälkeenpäin etteivät kärsineet siinä mielessä vakavasta sairaudesta että se olisi ratkaisevasti heikentänyt heidän harkintakykyään. Olen kuullut tuosta sopuleitten vuosittaisesta joukkoitsemurhasta. Mistä se oikein johtuu, kai asialle on jokin looginen selitys? Jaahas aweb kerkisi jo vastaamaan kysymykseen, sorry.
Aweb

Täytyisikö tätä kysymystä pohtiessa rajata eutanasia itsemurhasta? Eutanasiahan voi olla hyvinkin järkevä ratkaisu jossakin tilanteessa?

Tahtoo sanoa, että on itsemurhia ja itsemurhia. 'Järkevyys' vaihtelee tapauskohtaisesti.


Voitaisiin rajata eutanasia pois tästä keskustelusta, sen oikeutuksesta voisi aloittaa ihan oman topicin.

Vierailija

Tunnen henkilö kohtaisesti ainakin 7 tapausta joista vain yksi jäi yritykseksi ja yhdessä tapauksessa tunnen vain henkilön lapsen. Arvaappa että kuinka joskus tuntuu kuinka hirveää tämä maailma on. Miksi, miksi ja miksi? Itsemurha on rikos lähimmäisiä kohtaan, sillä lähimmäiset kantavat asiaa koko elämänsä loppuun asti sydämissään.

Vierailija
Toinen totuus totuudesta
Tunnen henkilö kohtaisesti ainakin 7 tapausta joista vain yksi jäi yritykseksi ja yhdessä tapauksessa tunnen vain henkilön lapsen. Arvaappa että kuinka joskus tuntuu kuinka hirveää tämä maailma on. Miksi, miksi ja miksi? Itsemurha on rikos lähimmäisiä kohtaan, sillä lähimmäiset kantavat asiaa koko elämänsä loppuun asti sydämissään.
Kuten aiemmin mainitsin tunnen itsekin ihmisiä jotka ainakin oman väittämänsä mukaan ovat yrittäneet itsemurhaa. Itsemurhaa hautova ihminen on siinä mielessä itsekäs ihminen että ajattelee vain omia ongelmiaan ja tulee sokeaksi teostaan aiheutuvista seuraamuksista. Kyseessä on mielestäni sama ongelma kuin anoreksiassa ja muista syömishäiriöistä kärsivillä ihmisillä, ihminen jankkaa jatkuvasti ajatusta päässään kunnes lopulta koko asiasta tulee elämää vallitseva. Varmaan meillä kaikilla on heikkona hetkenä käväissyt mielessä mahdollisuus päästä kaikista ongelmista eroon, tämä ei kuitenkaan ole sama asia.

Vierailija

Itselläni homma on ollut nyt vuoden jatkuvasti mielessä, harkinnut eri keinoja. Ei vain tunnu olevan mitään mielenkiintoista tulevaisuudessa, joten miksi elää jos ei kiinnosta? Ei toinen ihminen voi tähän vastata, ainoastaan itse voi. Minusta maailma on muutenkin menossa suuntaan jota en tahdo nähdä. Lopulta ainoa asia joka minua täällä pitää ovat ystävät ja perhe. Eli en tahdo tuottaa heille mielipahaa.

Mitä mun päässä sitten liikkuu? No samaa kuin ennenkin, mutta myös se että ei jaksas huomiseen. Masennusta minulla tuskin on, vaikka siltä joskus tuntuukin. Mutta luulen että se on vain kyllästymistä tähän harmaaseen olemassaoloon. Terapiaan en mene. Lääkkeitä en todellakaan suostu popsimaan, en tahdo olla zombi.

Koulussa menee keskiverrosti (olen 20 vuotias ja opiskelen aikuislukiossa), mutta muuten elämä tuntuu menevän suuntaan johon en tahdo sen menevän, osaksi omasta syystä, osaksi ympäristön.

En näe itsemurhassa mitään pahaa, ei ole olemassa mitään ylempää voimaa joka käskee täällä pysymään. Vai onko joku erimieltä? Lopulta itse on se lopullinen tekijä joka omasta elämästä päättää. Eli en usko, että itsemurhan tehneillä on mitään vikaa logiikassa.

Itsemurhantekijät ovat vain kyllästyneet tähän harmaaseen ja mauttomaan maailmaan, tekevät päätöksen, painavat liipasinta. Onko siinä nyt jotain niin suurta? Ei ole. Se on yksi päätös elämän muiden päätösten joukossa.

EDIT: Kysymys itsemurhaa vastustaville: Miksi pitäisi pomppia pomppulinnassa jos päätä särkee, eli jaksaa vain istua mahdollisimman paikallaan ja päähän sattuu joka kerta kun muut hyppivät. Itseä ei kiinnosta hyppiä lainkaan, MIKSI EI SAISI POISTUA? Tämä on täydellinen vertauskuva, ainakin omalla kohdallani. Olen niinkin neitimäinen että kirjoitan päiväkirjaa ja tämä taitaa olla ensimmäisellä sivulla 11.3.2005.

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt16.3.2005

Itselleni tulee mieleen lähinnä kahden tyyppisiä ihmisiä jotka päätyvät itsemurhaan.

Ensimmäinen päätyyppi on katkeroitunut muille ihmisille ja yrittää itsemurhaa näpäyttääkseen muita ja tuodakseen esiin pahaa oloaan. Näillä itsemurha yleensä jääkin vain yritykseksi. Yleisiä yritystapoja esim. lääkkeiden yliannostus, lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö, lakanaan hirttäytymiset kun ihmisiä on samassa rakennuksessa, ranteiden viiltely jne.

Tässä ensimmäisessä tyypissä on sitten vielä semmoinen alaluokka jotka todella saavat itsensä hengiltä ja he teevät sen suutuksissa asiaa kauemmin miettimättä. Esim. päräyttävät itseään haulikolla päähän.

Toinen päätyyppi on yksinkertaisesti väsynyt elämään, henkisesti loppu. Nämä eivät toimi hätiköiden eivätkä halua huomiota. He hoitavat itsensä päiviltä tehokkaasti ja kohteliaasti muita ajatellen. Hoitavat homman niin että siitä on mahdollisimman vähän vaivaa muille. Esim. pieni viesti säästämään poliisin työtaakkaa.

Vierailija
Hamppu
Itselleni tulee mieleen lähinnä kahden tyyppisiä ihmisiä jotka päätyvät itsemurhaan.

Olen samaa mieltä. Toiset ovat masentuneita ja tekevät itsemurhan tämän sairauden takia, se pakottaa heidät siihen. Toiset ovat vain kyllästyneet maailmaan, eivätkä usko että heillä on (1) mahdollisuutta nähdä mitään kaunista maailmassa tai (2) uskovat että maailmassa ei ole mitään kaunista. Eli kokemisen arvoista. Eli he elävät sielu tyhjinä päivästä toiseen.

Joka aamu heräävät samaan herätyskelloon, kävelevät samaan kouluun ja palaavat kotiin. Tekevät jotain että saavat ikävät asiat mielestään. Illalla pesevät hampaat ja menevät sänkyyn, pohtivat itsemurhaa tunnin ja nukahtavat lopulta, heräävät aamulla samaan herätyskelloon...

Itse en lainkaan halveksu itsemurhan tehneitä, koska tosiaan minullekkin elämä on alkanut maistumaan puulta.

Omaisetkin voivat olla itserakkaita, jos ovat niin riippuvaisia itsemurhan tehneestä eivätkä tajua että hän kärsii joka sekuntista täällä ja ainoa syy miksi itsemurhan tehnyt viivytti tekoa oli juuri omaiset. Viestissä hän kertoo että olemassaolo oli kärsimystä ja vaatii ymmärrystä. Omaiset ovat todella tyhmiä ja itserakkaita jos eivät tätä tajua, vaan vaativat tätä ihmistä pysymään maailmassa ja kestämään kärsimys. Se on aivan yhtä väärin.

Eli siis aivan samalla tavalla kuin itsemurhan tehnyt voidaan leimata itserakkaaksi voidaan myös omaiset leimata.

Vierailija

Ihmisen psyyke ei lakkaa hämmästyttämästä minua, miksi ihminen hakee helpotusta pahaan oloon rankaisemalla itseään? Itse olen joskus viillellyt itseäni ja se auttoi jossain määrin poistamaan psyykkistä kipua. En tosin suosittele sitä kenellekkään hoitokeinona. Jos ihminen kertoo harkitsevansa itsemurhaa täytyy aina ottaa se vakavasti, vai onko niin että vain itsemurhassa onnistuneet ovat niitä joilla oikeasti oli ylitsepääsemättömiä ongelmia? Ihmisten penseys ja välinpitämättömyys ovat monesti niitä asioita jotka motivoivat ennestäänkin kärsiviä ihmisiä.

Vierailija

Itsemurha vihjailut vaikka kuinka vitsinä se olisi tarkoitettu niin on se aina otettava vakavasti. (terve ei vitsaile sellaisella)

Tässä maailmassa olemme toisiamme varten, joten muista aina että maailma on täynnä ihmisiä jotka tahtoisivat tuntea juuri sinun kaltaisesi...

Vierailija

Purifier hyvä!

Ihan yleisen elämänkokemukseni perusteella rohkenen epäillä, että sinulla saattaa sittenkin olla depressiosairaus.

Tässä on linkki masennuskyselyyn, jonka suosittelen sinun rauhassa käyvän läpi.
http://www.coronaria.fi/www/poliklinikk ... s/deps.php

Masennus kuuluu elämään ohimenevänä tekijänä, mutta tuon kaltaiset piirteet viittaavat jo depression olemassaoloon. Se on hyvin yleinen ja tuskallinen sairaus, jota onneksi osataan jo melko hyvin hoitaa ja parantaa.

Masennuslääkkeet eivät tee ketään zombiksi. Ne eivät myöskään ole mitään onnellisuuspillereitä.

Jos henkilö, jolla ei ole masennusta, syö SSRI-lääkettä, hänen tilansa ei siitä muutu miksikään, luultavasti saa vain pääsärkyä ja vähäistä kasien tutinaa. Näillä lääkkeillä korjataan aivojen liian alhainen serotoniinipitoisuus normaalille tasolle, vähän kuten tyroksiinilla kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lääkityksen voi aloittaa ihan terveyskeskuslääkäri. Tulosta vaikka masennuskyselysi tulos ja varaa vastaanottoaika.

Pelkkä lääkitys ei sinällään auta. Jos terapiaan ei ole halua tai tilaisuutta, voi omin avuinkin päästä elämänmuutoksen alkuun.

Kirja "Depressiokoulu" käsittelee keinoja masennuksesta selviämiseen. Siitä on hyötyä myös depressiota sairastavan läheisille, hyvin käytännönläheisiä ja "järkeviä" näkökohtia ja neuvoja.

Depressio on sairaus, joka voidaan hoitaa.

Lämpimiin terveisin

Mummo
monta masennuksesta toipunutta tavannut

Vierailija

Tässä kopio Kuntoutussäätiön sivuilta:

Onko elämästäsi kadonnut suola?

Onko mielialasi apea? Tuntuuko sinusta, että olet puhditon, syyllisyyden tuskissa, surumielinen ja että kaikki on turhaa? Toisin sanoen onko elämästäsi kadonnut suola? Oletko masentunut?

Joka viides suomalainen masentuu jossain vaiheessa elämäänsä, ja vakavasta masennuksesta kärsii noin viisi prosenttia kansasta. On havaittu, että naiset ovat alttiimpia masentumaan vakavasti.

Masennus ja kaikille ihmisille tyypilliset mielialavaihtelut eroavat kuitenkin toisistaan. Varsinainen masennus on vaikeampi kestää, sillä mielialaheilahtelut ovat rajumpia - varsinkin aamut voivat olla hyvin hankalia. Lisäksi vakava masennus kestää pitkään, kuukausia, jopa vuosia.

Tutkimusten mukaan masennusta edeltää usein jokin suuri elämänmuutos, kuten läheisen kuolema, työttömyys tai avioero. Naiset ahdistuvat yleisemmin ihmissuhdeasioista, miehet työasioista.

Mutta masennuksesta toipuu. Tässä sinulle muutamia vinkkejä, joista voit valita itsellesi käyttökelpoisimmat. On hyvä tunnistaa mieltä masentavia asioita ja etsiä niitä, joista pitää.

Sopivasti toimintaa ja lepoa

Kun masennuksesi on pahimmillaan, anna itsellesi lupa levätä ja vähentää velvollisuuksia. Ajattele itseäsi potilaana - ethän sinä pakottautuisi kovassa kuumeessakaan töihin tai muihin toimiin.

Kun olosi alkaa vähän helpottaa, on aika ryhtyä toimimaan. Harrasta, puuhaa kotona, käy töissä. Olet ehkä huomannut, että arkiset askareet, kuten siivoaminen tai auton vahaus, vievät hyvin ajatuksesi muualle. Olosi helpottuu, kun saat aikaan jotakin hyödyllistä.

Harrasta

Mielenkiintoinen harrastus vie ajatuksesi muualle ahdistavista asioista. Yksi lenkkeilee ja leikkii mielellään koiransa kanssa, toinen maalaa tauluja, kolmas soittaa pianoa. Aloittaminen saattaa tuntua vaikealta, mutta kun pääset vauhtiin, piristyt ja harrastuksesi poikii lisää mielenkiinnon aiheita.

Ole terveesti itsekäs

Anna itsellesi lupa kieltäytyä sellaisista tilanteista, joissa tunnet itsesi ahdistuneeksi ja joihin sinun ei oikeastaan tarvitsisi mennä. Harkitse myös tarkoin, milloin seuraat läheistesi neuvoja - annetut neuvot saattavat olla sellaisia, ettet halua niitä noudattaa. Useimmiten tiedät itse parhaiten, mistä sinulle on apua.

Pelkäätkö loukkaavasi muita ja siksi teet, mitä muut pyytävät sinulta? Ehkä sinun olisi syytä harkita, onko tämä hyväksi kummallekaan osapuolelle. Kannattaisiko sinun ensi kerralla tehdä niin kuin itse haluat eikä niin kuin oletat toisen haluavan? Sano 'ei', silloin kun sinusta tuntuu siltä.

Avoimuus kannattaa

Ole rehellinen itsellesi ja kerro tunteistasi - näin ihmissuhteesi pysyvät kunnossa. Jos sitä vastoin tukahdutat tunteitasi, sinusta saattaa tulla kaunainen ja ahdistunut. Jos esimerkiksi olet loukkaantunut ja vihainen, ilmaise oma mielipiteesi, ole jämäkkä, äläkä niele kiukkuasi.

Etsi joku ihminen, jolle voit kertoa ajatuksistasi. Tämän ei tarvitse olla yksi ainoa ihminen, voit myös jakaa erilaisia kokemuksiasi eri henkilöiden kanssa. Tämän ei myöskään tarvitse olla jo entuudestaan hyvä ystäväsi, vaan voit löytää uskotun yllättävältäkin taholta. Voit myös mennä mukaan masentuneiden oma-apuryhmään, jossa muillakin on vastaavanlaisia kokemuksia kuin sinulla.

Kuvittele kielteiset asiat pois

Voit tehdä vaikka päivittäin mielikuvaharjoituksen, jolla suljet kielteiset ajatukset mielestäsi. Asetu sohvalle mukavasti, sulje silmäsi ja rentoudu hengittämällä muutama kerta syvään sisään ja ulos. Tämän jälkeen kuvittele mielessäsi tyhjää ruukkua. Heitä tähän ruukkuun kaikki negatiiviset ajatuksesi, jokainen erikseen ja tutkiskellen. Tämän jälkeen pistä ruukun kansi kiinni ja heitä se syvään kaivoon.

Etsi uusia näkökulmia

Kun kielteiset ajatukset valtaavat sinut, kirjoita ne ylös. Kun olosi on helpottunut, mieti mitä muita näkökulmia kirjaamiisi asioihin voisi olla.

Jos listassasi on kielteisiä mielikuvia tapahtumista, yritä etsiä mahdollisimman monta selitystä niille, myös sinusta riippumatonta ja myönteistä. Lopuksi mieti, mikä näistä voisi olla todennäköisin. Jos esimerkiksi työkaverisi on käyttäytynyt töykeästi, onko hän tosiaan suuttunut sinuun? Onko luulollesi mitään perusteita?

Jos olet kirjoittanut listaan arvioita itsestäsi, mieti arvioillesi vastaväitteitä. Esimerkiksi lauseesi voi olla "Olen ujo". Tätä voit jatkaa kommentein "Olen ujo, mutta sydämellinen ja huumorintajuinen." tai "Olen ujo vain tuntemattomien ihmisten seurassa." Voit myös listata hyviä ominaisuuksiasi.

Kirjoita elämäkertasi

Yksi harjoitus on oman elämäkerran kirjoittaminen. Kuvaa jotain elämäsi vaihetta tai koko elämääsi niin kuin kuvittelisit parhaan ystäväsi kirjoittavan sinusta.

Rentoudu

Sinusta saattaa tuntua siltä, että vain ponnistelu estää vajoamasta masennuksen kuiluun. Asia voi kuitenkin olla täysin päinvastoin, sillä juuri rentoutumalla voit löytää omat voimavarasi ja tuntea olosi eheäksi. Opettele siis rentoutumaan. Vähennä työntekoa ja anna vapaa-aikaa itsellesi.

Voit myös keksiä aivan omia rentoutustapoja. Kokeile vaikka saippuakuplien puhaltamista tai tietyn, sinua miellyttävän elokuvakohtauksen katsomista aina kun alakulo aikoo vallata sinut.

Hemmottele itseäsi

Sinulla on oikeus itsesi hemmotteluun siinä missä muillakin. Suo siis itsellesi käynti oopperassa, hyvä illallinen ravintolassa tai vaikkapa kokovartalohieronta - jotain mistä nautit täysin siemauksin.

Opettele myös hemmottelemaan itseäsi kiitoksin. Ota kohteliaisuudet ja kiittavä palaute vastaan.

Pidä huolta kunnostasi

Liikunta virkistää ja haihduttaa ainakin hetkeksi pahan mielen. Voit pyöräillä, tanssia, uida, käydä punttisalilla tai harrastaa lukemattomia muita kuntoilumahdollisuuksia.

Lisäksi olisi hyvä pitää huolta ruokavaliostaan. Syö monta pientä ateriaa muutaman suuren sijaan, jotta et väsy päivän mittaan. Tarvitset myös kunnon yöunia. Jos kärsit unettomuudesta, voit kokeilla mm. rentoutusharjoituksia, säännöllisten nukkuma-aikojen noudattamista tai kahvinjuonnin välttämistä.

Jos omat keinot eivät riitä, puhu tuntemuksistasi oman lääkärisi kanssa, neuvottele mahdollisesta lääkehoidosta tai hakeudu keskusteluterapiaan.

Insp-toimitus / Minna Kumpulainen

Listan neuvot on mukaellen lainattu pääasiassa Kalle Achtén kirjasta Depressiosta voi päästä (WSOY, 1992) sekä Dorothy

Vierailija

Onhan noita hoitokeinoja terapiasta ja yleisistä elämänohjeista lääkkeisiin. Kun itse olen suositellut ihmisille vastaavanlaisia hoitokeinoja tuntuvat ihmiset vähättelevän ongelmaansa tai väittävät että ovat kokeilleet kaikkea mahdollista mutta mikään ei tunnu auttavan. Itse kävin läpi vakavan debression eikä siinä auttanut yhtään mikään muu kuin se että annoin ajan kulua ja yritin olla ajattelematta mitään ihmeempää. Kun ihminen kärsii debressiosta saattaa hän oikeasti uskoa että mitään pakotietä ei ole olemassa, tämä vaikeuttaa hoitoon hakeutumista varsinkin aikuisilla ihmisillä jotka ovat vastuussa omasta elämästään. En itsekään uskonut että koskaan voisin puhua asiasta taaksepäin katsoen ja ihmetellä mistä kaikki oikein mahtoi johtua. Enkä tiedä vastauksia nytkään, mutta sen tiedän että siitä on mahdollisuus selvitä. Toisinaan puhuminen toisille auttaa, toisinaan taas ei. Itseäni se ei tuntunut auttavan paljoakaan. Vaikka kuinka kerroin ihmisille ongelmistani ja kuuntelin heidän neuvojaan sama masentuneisuuden tunne vaan jatkui.

Vierailija

Miten voidaan selittää esim; japanilaiset sodan aikaiset itsemurhalentäjät tai nykyiset islaminuskoiset itsemurhapommittajat?
Suggestio!

Olisiko itsensä tappamista suunnittelevilla taustalla samanlaisia "oireita"?
Siis jos uskottelet itsellesi vuosien ajan että elämäsi on turhaa ja mikään ei kannata, alatko lopulta todella uskoa niin?
Muutkin ihmiset voivat saada mielesi niin sekaisin, ettei muuta tietä enää ole kuin itsemurha.

Puheet itsemurha-aikeista ovat kaksitahoinen juttu. Aiheutetaanko niillä joskus vain pahaa oloa ympäristöön ja kanssaihmisille?
Onko se toisinaan vain huomion kerjäystä tai "kun minulla on paha olo, niin muillakin pitäiasi olla?"?

Miten vain, jos tuntee tarvetta tappaa itsensä, niin tulisi ensin "nollata " tilanne. Siis miettiä mitä menetettävää on jos päivänsä päättää. Mitä voisi vielä kokea? Kun on "pohjalla" sieltä pääsee vain ylöspäin.
Jos ei osaa aloittaa elämäänsä "alusta" ei taida olla oikeutettu sitä lopettamaankaan? Itsemurha ei nykyajan yhteiskunnassa ole kovin älykäs teko. Yhtk kyllä kantaa sinusta huolen jos et itse siihen pysty.
Voisiko se olla jopa kaikkein itsekeskeisin teko, mitä yleensä on?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat