Avaruuden kappaleiden pyöriminen?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

mmikä määrää avaruuden kappaleiden pyörimisen. esim. miksi jotkut kappaleet pyörivät juuri tiettyyn suuntaan ja toisen taas toiseen.mikä määrää kuun pyörimis suunnan maapallon ympäri, miksei lännestä itään. ja maapallo pyörii idästä länteen? johtuuko nämä siitä miten ja mistä suunnasta meteoriitit törmäsivät kauan sitten, kun nämä kaappaleet muodostuvat? ja tulen esittämään lisää vastaavia kysuymyksiä kun niitä juolahtelee mieleeeni

Sivut

Kommentit (389)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Eikö maapallo sentään pyöri niin, että kuljemme itää kohti. Ainakin meillä päin on noin.

Kappaleet perivät aurinkokunnan alkukaasun ja alkuainekiekon liikemäärästä osansa. Pyörivän kiekon tapauksessa siis pyörimislikemäärästä. Poikkeukselliset suunnat tulevat törmäyksistä ja vieraitten kappaleitten asettumisesta aurinkokuntaan.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Maapallohan nimenomaan pyörii lännestä itäänpäin. Seurauksena aurinko näyttää aina nousevan idästä. Samoin myös kuu kiertää maapalloa lännestä itäänpäin. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta miltei kaikkien taivaankappaleiden pyörimisakseli osoittaa suunnilleen samaan suuntaan, syynä tähän on se että kaikki aurinkokunnan kappaleet ovat saaneet alkunsa samasta kaasu- ja pölypilvestä, joka on kokonaisuutena pyörinyt johonkin tiettyyn suuntaan, mikä näkyy nyt aurinkokunnan pyörimissuuntana.

Jos oikein ruvetaan saivartelemaan, aurinko nousee idästä lähinnä siksi koska idäksi sanotaan sitä suuntaa josta aurinko nousee. Jos maapallo olisi sileä biljardipallo pyörimässä keskellä avaruutta, et pystyisi mitenkään päättelemään pyöriikö maa "oikeaan" vai "väärään" suuntaan. Voisit vain todeta, että aurinko nousee aina tietystä suunnasta.

Vierailija

Kannattaa tutustua myös Newtonin ämpäriin, Newton's Bucket. Mikä pyörii ja minkä suhteen. Kivoja kotitestejä ja aivopähkinää.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005

Minkä tahansa suursyteemin pyöriminen on tietysti alkuehdoista kiinni. Eli siitä miten kaasupilvi lähtee tiivistymään. Pyörimätön tiivistyminen on kvanttifysikaalinen mahdottomuus.

Yksittäiset kappaleet saattavat tietysti sitten pyöriä törmäysten johdosta minne vain.

Vierailija

sori, tuo kun väitin että maapallo puörii länteen, se oli huolimattomuus virhe, mutta entä jos oletetaan että asteroidi on 30m pitkä ja 10 metriä paksu, niin voiko se pyöriä se pituuden suuntaisesti sekä leveys akselin mukaan?

ja voiko asteroidi pyöriä niin lujaa akselinsa ympäri, että nopeuden takia siitä irtoaa koko ajan kappaleita, kunnes lopulta ei ole kuin rippeet jäljellä?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Häh? Kappale pyörii aina pyörimisakselin ympäri. Pyörimisakselilla pulestaan joko on taikka sitten ei ole tekemistä kappaleen fyysisten ulottuvuusakselien (pituuden, leveyden tai korkeuden) kanssa.

Tietenkin kappale voi "pyöriä" pituus- ja leveysakselin ympäri. Helpompaa ja yksinkertaisempaa on kuitenkin nimetä ihan raa'asti yksi akseli pyörimisakseliksi...

Ja vastaus kysymykseen on kyllä ja ei. Asteroidin voisi kiihdyttää tuollaiseen vauhtiin, mutta a. mikä sen kiihdyttäisi siihen vauhtiin ja b. mikä voima pitäisi yllä niin voimakasta pyörimisliikettä, että kappaleen säteen pienentyessä ja samalla voimien heiketessä reunan materiaali kokisi samoja keskeiskiihtyvyksiä, että reunasta irtoaisi yhä uusia paloja?

Eli ei, luonnostaan mikään asteroidi ei voi noin lujaa pyöriä (ainakaan kovin kauaa).

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
tietäjä
sori, tuo kun väitin että maapallo puörii länteen, se oli huolimattomuus virhe, mutta entä jos oletetaan että asteroidi on 30m pitkä ja 10 metriä paksu, niin voiko se pyöriä se pituuden suuntaisesti sekä leveys akselin mukaan?

ja voiko asteroidi pyöriä niin lujaa akselinsa ympäri, että nopeuden takia siitä irtoaa koko ajan kappaleita, kunnes lopulta ei ole kuin rippeet jäljellä?

Maailmankaikkeuden julmimpia pyörijiä ovat tietysti pulsarit. Ja kyllä nekin enimmäkseen koossa pysyvät. Ainesuihkut pyörivissä systeemeissä lähtevät navoilta molempiin suuntiin. Kuten herra Tohtori totesi, asteroidit eivät varmasti yllä julmiin kiertonipeuksiin. Mikä niitä pyörittäisi?

MrKAT
Seuraa 
Viestejä2234
Liittynyt16.3.2005
Lentotaidoton
Kuten herra Tohtori totesi, asteroidit eivät varmasti yllä julmiin kiertonipeuksiin. Mikä niitä pyörittäisi?

Julmista nopeuksista en vanno, mutta
YORP-efekti (Yarkovsky-O'Keefe-Radzievskii-Paddick effect) saa niitä pyörimään ja hidastumaan.

Pelkästään auringonvalon osuessa asteroidin pintaan se kuumuu ja iltapäiväpuolella säteillessään infrapunaa se antaa asteroidille potkun, joka pyörimisssuunasta riippuen työntää kohti tai etäännyttää pois auringosta (Yarkovsky effect). Mutta tämä ei kiinnosta nyt meitä.

Sen sijaan asteroidin epäsymmetrisyydestä ym. johtuen tuo IR-säteily ei ole symmetristä vaan aiheuttaa vääntöä, kiertomomenttia (Jonkilainen tuulimylly muoto voisi olla tehokkain). Akselista ym. riippuen se kiihdyttää tai hidastaa pyörimisnopeutta. (YORP-effect). Se muuttaa myös akselin kaltevuutta. Kaiken kaikkiaan asteroidin koosta riippuen tämä on syklistä muutaman miljoonan - jopa 500 miljoonan vuoden jaksolla (eli välillä kiihtyy sitten hidastuu ja voi pyörimissuunta vaihtuakin ja alkaa taas) ja koskenee muistaakseni lähinnä vain 20-40 km koon asteroideja.
Mutta ei hirvittäviä nopeuksia. Kiertoajat taitaa lyhimmilläänkin olla 3 h.
Tämä voisi jollekin Kuiperin vyöhykkeeltä peräisin olevalle löyhälle asteroidille rajatapauksissa hajottaa sen kahteen tai useampaan osaan.(?)

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

MrKAT
Seuraa 
Viestejä2234
Liittynyt16.3.2005

Jaa-a, aliarvoinkohan nopeuksia, tässä eräs simulaatio, jossa arvioitiin että 1 kilometrin asteroidin pyörimisaika maan etäisyydellä auringossa kiihtyisi jo miljoonassa vuodessa noin kahteen tuntiin, joka riittäisikin hajottamaan sen. Ja tämä olisi yksi mekanismi jolla syntyy kaksoisasteroideja.

"So does size —smaller objects will spin up or down much more quickly. Shrink Gaspra by a factor of 10 (to a radius of 500 m) and its spin will halve or double in just a few million years. Likewise, the YORP effect is more effective as you move closer to the Sun. Moving our small Gaspra to 1 AU allows it double/halve its spin rate in a mere 100,000 years. Give it a million years and its period may shrink to ~2 h, at which point it could start to break apart.

This is one mechanism through which (Click link for more info and facts about binary asteroid) binary asteroids may form, and it may be even more common than collisions and planetary near-encounter tidal disruption as the primary means of binary formation."

http://www.absoluteastronomy.com/encycl ... ffect5.htm

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

Vierailija

ainiin, olin unohtanut auringon säteilyn, se tosiaankin vaikuttaa kappaleeseen, mutta jos oletetaan että kyseinen asteroidi kiitää jossakin keskellä avaruutta, missä ei ole kovin paljoa säteilyä, niin silloinhan se voisi pyöriä pitkään suurella nopeudella. ja nopeus taas olisi peräisin siitä, että jokin toinen kappale olisi törmännyt sen kylkeen .

ja, jos asterodi onkin vain n. 10 metriä leveä ja on jotenkin vaikka kuvitteellisilla pintaan asennetuilla moottoreillä saatu pyörimään kerran 3 sekunnissa, niin eikö se voima hajottaisi vähitellen asteroidin?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Hajottaisi, mutta hajoamisen edetessä säde pienenee ja keskeiskiihtyvyys ulkokehällä pienenee, jolloin asteroidin kulmanopeuden tulisi jatkuvasti kasvaa, että ulkokehältä irtoaisi jatkuvasti tavaraa.

Näin siis jos oletetaan että asteroidi ensin kiihdytettäisiin moottoreilla rajanopeuteen, jossa ulkolaita alkaa murenemaan keskeiskiihtyvyyden vaikutuksesta.

Jos oletetaan että asteroidi saisi jossain törmäyksessä niin suuren nopeuden että se alkaisi pyörimisliikkeen vaikutuksesta hajota, niin sanoisin että se hajoaisi jo siinä törmäyksessä...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

tli
Seuraa 
Viestejä1052
Liittynyt11.11.2005

Keskeisimpänä ongelmana avaruuden kappaleiden pyörimisessä on kuitenkin se, että tähtitieteilijät eivät ilmeisesti osaa vastata kysymykseen; "Miksi kaikki avaruuden kappaleet pyörivät ?". Kausaliteettihan on voimassa myös avaruudessa, mikä tarkoittaa sitä, että avaruudessakaan ei tapahdu mitään ilman syytä. Niinpä kappaleiden pyörimiselle täytyy olla jokin syy. Jokin voima tai joidenkin voimien yhteisvaikutus aiheuttaa avaruuden kappaleiden pyörimisen, mutta tähtitieteilijöillä ei näytä olevan tietoa siitä, mitä nämä voimat ovat.
Filosofi Hegel oletti jo 1700-1800-lukujen vaihteessa, että painovoiman dialektisena vastavoimana täytyy olla olemassa poistovoima, josta vasta viime vuosien tähtitieteilijät ovat alkaneet puhua. Voisiko tältä suunnalta löytyä ratkaisu avaruuden kappaleiden pyörimiseen, esim siten, että painovoiman ja poistovoiman välinen jännite aiheuttaa kappaleiden pyörimisliikkeen ja ylläpitää sitä jatkuvasti.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Liike on liike on liike.

Jos kappaleeseen kohdistuu voima, joka aiheuttaa siihen momentin (ts. voiman vektori ei leikkaa massakeskipistettä), niin kappale alkaa kääntymään (saa pyörimisliikemäärää). Pyörimisliikemäärän säilyminen puolestaan aiheuttaa sen, että pyörivä kappale ei pysähdy, ellei siihen kohdistu pyörimisliikettä vastaan vaikuttava voima.

Ei se sen kummempi homma ole. Gravitaation vaikutuksesta kappaleiden liikeradat kaartuvat (ei nyt oteta huomioon yleistä suhteellisuusteoriaa, jonka mukaan ne ovat itse asiassa suoria), ja kun sitten esimerkiksi kaasupilveen tiivistyy isompi kappale joka liikkuu, niin se saa aikaan kaasumolekyylien kaarevia liikeratoja ympärillään samalla kerätessään niistä itseään yhä suuremmaksi. Täten tuo kehittyvä kappale saa pyörimisliikemäärää. Esimerkiksi näin.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Olen miettinyt, aihetta sivuten, yhtä asiaa...

Miksi kappaleiden pyörivä liike on jatkuvaa eikä hidastuvaa, vaikka pyörivän kappaleen liike ei ole suoraviivaista vaan jatkuvasti kaartuvaa eli jatkuvaa suunnan muutosta. Miksi pyöriminen ei kuluta kappaleen liike-energiaa ?

Onko se sitä, että kun pyörivä liike keskiöityy kappaleen painopisteeseen, niin kappaleen puolet ikäänkuin "työntävät" toisiaan kokoajan eteenpäin eikä energia pääse karkaamaan tämän vuorovaikutuksen takia ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Pohtija

Miksi kappaleiden pyörivä liike on jatkuvaa eikä hidastuvaa, Miksi pyöriminen ei kuluta kappaleen liike-energiaa ?



Mihin sitä energiaa kuluisi, jos mikään ei jarruta?


Onko se sitä, että kun pyörivä liike keskiöityy kappaleen painopisteeseen, niin kappaleen puolet ikäänkuin työntävät toisiaan kokoajan eteenpäin eikä energia pääse karkaamaan tämän vuorovaikutuksen takia ?

Mitään työntämistä ei tapahdu. Jos tapahtuisi, niin pyöriminen kiihtyisi itsestään, ja maailmankirjat menisivät sekaisin...

Siis vain jarruttamiseen tai kiihdyttämiseen tarvitaan jokin voima.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat