Alkuasetelma ratkaisee enemmän kuin metsän ikä

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Useissa suomalaista luontoa käsittelevissä keskusteluissa on tullut ilmi joidenkin kirjoittajien käsitys hakkuuaukiosta monimuotoisen nuoren metsän synnyttäjänä. Nyt valmistunut toistaiseksi suurin ja perusteellisin suomalainen monimuotoisuuden tutkimus ryttää moiset harhaluulot.

Tutkimuksen mukaan (HS 1.11. Ympäristö ja Tiede) metsän iällä ei ole monimuotoisuuteen juurikaan merkitystä. Monimuotoisen luonnonmetsän siemenet lasketaan alkuasetelmassa. Tärkein tekijä monimuotoisuudelle on se, että metsän syntyvaiheessa on käytettävissä valtavat määrät lahoavaa puuainesta. Parhaan kasvualustan monimuotoisuudelle antaa metsäpalo, jonka jäljiltä lahoavaa puuainesta on metsässä huomattavasti enemmän kuin ns. ikimetsässä. Huonoimman alun lajit saavat hakkuuaukioilla, joista puuaines kuljetetaan pois. Alkuvaiheessa metsässä lahoavan puun vaikutukset eivät rajoitu pelkästään metsän alkusykäykseen vaan leviävät viuhkamaisesti metsän kaikkiin kasvuvaiheisiin. Vanhan luonnonmetsän monimuotoisuus ei siis johdu siitä, että metsä on vanha, vaan siitä että sen alkuasetelmassa maahan sortunut puuaines sai lahota lajien kasvuravinteeksi rauhassa.

Niin laajamittaista ja perusteellista on suomalainen metsätalous vuosikymmenten ajan ollut, että tällaisia luonnonmetsiä koko maassamme on jäljellä 1 kpl. Tutkijat löysivät kyseisen metsän sattumalta. Ongelma sen löytymisessä oli jo pelkästään se, ettei kukaan tiennyt miltä todellinen luonnonmetsä näyttää. Arvio tehtiin lajimääritysten perusteella. Kyseessä on metsäpaloalueelle kasvanut rauhoitettu metsäalue.

Voidaanko siis vihdoinkin unohtaa virheelliset puheet hakkuuaukioista monimuotoisen luonnon synnyttäjinä? Tieteelliset tulokset asiassa ovat vakuuttavia, ja niiden valossa suomalainen metsäteollisuus hakkuuaukioihin perustuvine puunkäyttötapoineen on todellakin monimuotoisen luonnon suuri vihollinen.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (147)

Vierailija

HEH

Ihan vasiten kirjauduin tänne laittaakseni Awebille vinkin tuosta jutusta, mutta olitkin sen nähnyt. Nyt sitten vaaniskelet Hesari aseena Koshia, joka saa aimo pläjäyksen metsänhoitoa suorasuuntauksella kauniille kasvoilleen.

Verta ja luita, huutaisi nyt DM

Mummo
joka odottaa uutta, virkeää tappelua

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005

Mummo!
Kävin juuri äsken katselemassa tämän ja juuri noin kävi aatos mielessäni.
Silkkaa jalouttani en viitsinyt kuitenkaan kommentoida tätä.
-------------

Johan tätä asiaa on puitu ties ja miten.
Sehän on selvä, että metsä kaipaisi pieniä metsäpaloja aika ajoin ollakseen vireä jne. Suomessa vain kun tuo palontorjunta on niin ensiluokkaista, niin harvemmin pääsee syntymään paloaukeita. Ja sitten pioneerilajeja ja ...

Nykyään kun nuoret pojatkin leikkii vain bleikkojen kanssa tai istuvat kompuutterin ääressä sen sijaan, että olisivat leikkimässä tulitikkuleikkejä metsässä.

Täytyi sitten aikuisten ukkojen pistää polttaen metsää tuossa kevään kynnyksellä. Vaan olipahan melkoiset savut siinä savotassa.

Monimuotoisen metsän pahimpia vihulaisia oli aikoinaan lannottaminen. Se kun tehokkaasti muutti aluskasvillisuutta ja myös siellä pohjakerroksessa viihtyviä önniäisiä, mikä taas johti maaperän liialliseen tiivistymiseen ja juurien hapensaannin heikkenemiseen. Kokeiltiin sitten maaperän typettämistä luonnollisilla keinoilla istuttamalla taimikoihin lupiineita. Vaan ei siitä(kään) mitään ratkaisua tainnut syntyä. Biologit (tai ketkä lie) vain riemastuivat, jotta lupiini on kauhia riesa ja se pitää hävittää Suomen kartalta.

Vaan poistunpa tästä kuviosta ennen kuin ...

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

DedMoroz kirjoitti:
Vaan poistunpa tästä kuviosta ennen kuin taas sataa siivoojia niskaan ja joku saa itkupotku raivareita.

Jos suhtaudut keskusteluun näin, miksi vaivaudut kommentoimaan ollenkaan? Tajuatko, että kaikkein raivostuttavinta on keskustelija, joka käy heittämässä jotain ylimielistä ja ilmoittaa jo aloitusviestissään, ettei aio jatkaa enempää.

Ja:
Johan tätä asiaa on puitu ties ja miten.

On puitu. Mutta nyt tuli uutta tutkimustietoa, joka varmistaa joitakin hakkuuaukeisiin liittyviä näkökantoja.

Ja:
Sehän on selvä, että metsä kaipaisi pieniä metsäpaloja aika ajoin ollakseen vireä jne. Suomessa vain kun tuo palontorjunta on niin ensiluokkaista, niin harvemmin pääsee syntymään paloaukeita.

Kaikille se ei ole selvä. Sitäpaitsi yksi suurimmista huomioista tuon tutkimuksen valossa on se, että metsiin pitäisi ylipäätään jättää paljon lahoavaa puuainesta, eikä käydä korjaamassa jokaista tuulenkaatoa pois.

Muu osa kirjoituksestasi ei liity aiheeseen.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb

Voidaanko siis vihdoinkin unohtaa virheelliset puheet hakkuuaukioista monimuotoisen luonnon synnyttäjinä? Tieteelliset tulokset asiassa ovat vakuuttavia, ja niiden valossa suomalainen metsäteollisuus hakkuuaukioihin perustuvine puunkäyttötapoineen on todellakin monimuotoisen luonnon suuri vihollinen.

Ensinnäkin pitää sanoa, että on turha keskustella metsänhoidollisista toimenpiteistä ihmisten kanssa, jotka ovat kenties ikänsä asuneet asfalttiviidakoissa ja ovat täysin vieraantuneet maalaisjärjestä tässä kysymyksessä. Naurettavaa, että meille koitetaan tarjoilla uutena metsänhoito-opillisena tietoutena ikivanhaa asiaa, jonka metsien keskellä asuneet metsänomistajat ovat sukupolvien ajan tienneet eläessään symbioosissa luonnon kanssa.

Metsäteollisuuden metsänomistajia kohtaan osoittama vaatimus suurista hakuuuaukeista ja maapohjan perusteellisesta koneellisesta kääntämisestä on ollut aikoinaan absurdia omistajatahon holhoamista ja määräysvallan ottamista tärkeissä asioissa itselleen, kuin parhaassakin sosialistivaltiossa. Maaseudulla ihmiset ovat aina tienneet, että harvennushakkuut ja metsän maapohjan ehjäksi jättäminen ovat metsälle ja sen monimuotoiselle eläimistölle parhaaksi. Suojapuusto ja ehjä maaperä antavat ihanteellisen suotuisat kasvuolosuhteet luonnonmukaiselle taimistolle

Vuosikymmenien ajan ovat metsänomistajat joutuneet kulkemaan metsäteollisuuden ja sen "asiantuntijoiden" talutusnuorassa vastoin parempaa tahtoaan ja tietouttaan. Metsiemme nykytilanne ja luonnonmetsien lukumäärä on täysin näiden nk. asiantuntijoiden pakko-ohjeiden seurausta. Onneksi tämä aikakausi on nyt loppu.

Mitä tulee metsän lannoittamiseen polttamalla, niin miksi pilata metsän ja sen eläimistön kasvun edellytykset niin tuhoavalla toimenpiteellä? Maalaisjärkisesti harvennettu metsä säilyttää elinvoimansa ilman keinotekoisia toimenpiteitä tai kemiallisia lannoitteita, jotka ajan kanssa vain köyhdyttävät maaperää aiheuttaen lannoitusnoidankehän.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005
Aweb
luonnonmetsiä koko maassamme on jäljellä 1 kpl.

Jos on asiaa seurannut edes puolella korvalla, niin tämä oli tuon aloitusviestisi ainoa uusi asia.

Kaikesta muusta on puhuttu jo vuosikausia.

Ja syy, miksi sanoin poistuvani pitäisi olla hyvin sinun tiedossasi.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Aweb, Aweb

Ei me irviöt tätä pahalla kirjoitettu.

Aattelepa pikemmin niin päin, että kirjoituksesi ovat ainakin kahdessa naisenpäässä saaneet aikaan harrasta pohdintaa metsän luontaisesta uudistumiskyvystä ynnä luonnon monimuotoisuudesta.

Se on kuule suurempi saavutus, ku mihin usiammat ukkelit elinaikanaan pystyy. Ilman sinnuu ei me kumpikaan eukko oltais varmaan edes a.o. artikkelia luettu.

Tästä aiheesta on todella käännetty peistä haavassa ja pistetty malkoja kaikkiin päänaukkoihin, juu. Toisaalta on ollut herkullista luettavaa nämä Koshin ja sinun väittelyt. niin että innolla odotamme nyt, miten Kosh tästä jatkaa.

Mummo
*lepylepy'

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Muu osa kirjoituksestasi ei liity aiheeseen.

Täytyi sitten aikuisten ukkojen pistää polttaen metsää tuossa kevään kynnyksellä. Vaan olipahan melkoiset savut siinä savotassa.

Jaa, siis jos perustetaan metsäntutkimuksellinen koeala polttamalla metsää pystyyn, niin se ei liity tähän aiheeseen?

DM
yhtyen Mummon *lepylepy*-mantraan

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
s&s&s
Aweb

Voidaanko siis vihdoinkin unohtaa virheelliset puheet hakkuuaukioista monimuotoisen luonnon synnyttäjinä? Tieteelliset tulokset asiassa ovat vakuuttavia, ja niiden valossa suomalainen metsäteollisuus hakkuuaukioihin perustuvine puunkäyttötapoineen on todellakin monimuotoisen luonnon suuri vihollinen.




Ensinnäkin pitää sanoa, että on turha keskustella metsänhoidollisista toimenpiteistä ihmisten kanssa, jotka ovat kenties ikänsä asuneet asfalttiviidakoissa ja ovat täysin vieraantuneet maalaisjärjestä tässä kysymyksessä.



Niinhän se yleisestiottaen on. Joskin Aweb lienee positiivinen poikkeus tästä sikäli, että hän on ainakin yrittänyt hankkia tietoakin asiasta. Vaikkakin sitten enimmäkseen puolueellisilta tahoilta kuten ääriluonnonsuojelujärjestöiltä.
s&s&s

Naurettavaa, että meille koitetaan tarjoilla uutena metsänhoito-opillisena tietoutena ikivanhaa asiaa, jonka metsien keskellä asuneet metsänomistajat ovat sukupolvien ajan tienneet eläessään symbioosissa luonnon kanssa.

No ei kait se nyt niin naurettavaa ole. Onhan se aina hyvä että tieteellistä, eli tutkittuakin tietoa karttuu. Perinnetieto kun voi aina olla tiedon lisäksi myös luuloa, koskaan ei voi olla ihan varma.

Mummo ja DedMoroz tuossa ounastelivat, että citykarhumme Aweb olisi kohdistanut tuon avauksen hyökkäyksenä minua kohtaan. Niin vähän minäkin, sillä jo aiemmin hän on useasti käyttänyt tuota "avohakkuu monimuotoisuuden edistäjänä" -olkinukkea ja väittänyt minun olevan tuota mieltä. Joskus muinoin, siis kauan sitten, sanoin jotakikn jonka Aweb tulkitsi noin, ja vaikka olen sittemmin vetänyt noita sanojani takaisinkin sekä koettanut lieventää tuota tulkintaa, niin näemmä sekin harhakäsitys elää yhä omaa elämäänsä.

Ilman muuta se nyt on selvää, että parhaan lähtökohdan metsän uudistumiselle samoin kuin monimuotoisuudelle metsä saa lahopuun ja metsäpalotuhkan voimasta, sen minäkin olen tiennyt aina. Ja niin lienevät tosiaankin, kuten s&s&s sanoi, kaikki metsänsä tuntevat.

Mutta tästä nyt ei tietenkään voi vetää mitään vihamielisiä johtopäätöksiä suomalaisesta metsäteollisuudesta ylipäänsä. Muuta kuin sen, että talousmetsä ei ole luonnonmetsä. Sekään taas tuskin on mikään uutuustieto kenellekään.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

"s&s&s":
Naurettavaa, että meille koitetaan tarjoilla uutena metsänhoito-opillisena tietoutena ikivanhaa asiaa, jonka metsien keskellä asuneet metsänomistajat ovat sukupolvien ajan tienneet eläessään symbioosissa luonnon kanssa.

Kosh: No ei kait se nyt niin naurettavaa ole. Onhan se aina hyvä että tieteellistä, eli tutkittuakin tietoa karttuu. Perinnetieto kun voi aina olla tiedon lisäksi myös luuloa, koskaan ei voi olla ihan varma.

Siinä mielessä se on naurettavaa, että sama tietous todella ON ollut metsänomistajien keskuudessa kaikki nämä hurjat "metsänhoidollisesti oikeaoppiset" vuodet. Ihan kuin nyt tohtoriksi koittaisi väitellä henkilö, joka on varastanut tietoutensa jo aiemmin samasta aiheesta tohtoriksi väitelleeltä henkilöltä!

Kosh: Mutta tästä nyt ei tietenkään voi vetää mitään vihamielisiä johtopäätöksiä suomalaisesta metsäteollisuudesta ylipäänsä. Muuta kuin sen, että talousmetsä ei ole luonnonmetsä. Sekään taas tuskin on mikään uutuustieto kenellekään.

Vihamielisiä? Ei toki! Päinvastoin tiedän vanhoja metsiä, jotka nimenomaan ovat nämä sairaat vuosikymmenet säästyneet kaikenlaiselta hakkuulta, lukuunottamatta polttopuun noutamista, nimenomaan asiantuntijatahojen vaatimien avohakkuiden ja maaperän kääntämisen vuoksi. Kaikki eivät ole nöyrtyneet noudattamaan viranomaisten ohjeita. Nyt nämä metsät kasvavat komeita tukkipuita, kantavat povellaan tuottoisaa marjasatoa ja ovat asuimistona monelle lintu- ja eläinlajille.

Lisään. Nk. talousmetsä ei lopultakaan eroa "tavallisesta" metsästä mitenkään, sillä samat luonnonlait jylläävät väistämättä molemmissa. Talousmetsä, joka teollisuuden voittojen nimissä hakataan kerta rykäisyllä avohakkuualueeksi uusiutuu huomattavasti hitaammin kuin harvennushakkuulla hoidettu "normaali" metsä. Siis missä loppujen lopuksi pitkässä juoksussa näkyy talousmetsästä saatu "suurempi" kokonaishyöty?

Vierailija

Metsä herättää tunteita, joten keskustelua siitä on mukava seurata. Kun puhutaan metsän iästä, niin toki sillä on merkityksensä. Vanha koskematon metsä on bioversideettinsä puolesta erilainen kuin talousmetsä. Vanhassa ja sulkeutuneessa luonnontilaisessa metsässä biomassa on täysin omaa luokkaansa.
Herkästi puhutaan myös uuden metsän hiilen varastointikyvystä, on jopa mainittu, että maapallon ilmaston puhdistuskyky on huono hoitamattomissa metsissä, luonnonmetsissä ja aarniometsissä. Tämähän ei toki pidä paikkaansa.

Ilmaston kannalta tuo metsän poltto ei ole kovin yksiselitteisen positiivinen ilmiö. Sehän kuormittaa ilmastoa tosi rankasti ja siinä metsään varastoitunut hiili katoaa taivaan tuuliin.

Suomen pienhiukkaspäästöistä 30 - 40 prosenttia syntyy puun pienpoltosta. Määrä on enemmän kuin tieliikenteen pakokaasujen pienhiukkaspäästöt.
Yli tuhannen vuosittaisen kuolemantapauksen ohella on arvioitu, että pienhiukkasten vuosittaiset terveyskustannukset kohoavat Suomessa vuosittain 1 - 3 miljardiin euroon.

Pientaloalueilla puunpoltosta aiheutuu ilmansaasteongelma, jolle edes liikennepäästöt eivät vedä vertoja. Suomessa kuolee n.1300 ihmistä vuosittain ilman pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin.
Tosin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta Suomen metsien suojelukysymys on aika vähämerkityksellinen.

Tunnetasollahan se ei sitä tietenkään ole.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

s&s&s kirjoitti:
Ensinnäkin pitää sanoa, että on turha keskustella metsänhoidollisista toimenpiteistä ihmisten kanssa, jotka ovat kenties ikänsä asuneet asfalttiviidakoissa ja ovat täysin vieraantuneet maalaisjärjestä tässä kysymyksessä.

En asu asfalttiviidakossa nytkään. Toisekseen: aloitusviestini referoi lyhyesti Hesarissa ollutta kirjoitusta, joka käsitteli metsäntutkijoiden julkaisemaa tutkimusta. Faktatietoja on siis myös asfalttiviidakossa asuvien saatavilla, joten heidänkin kanssaan voi keskustella. Nykyisin, autojen valtakaudella, ei asuinpaikka sinällään ratkaise sinällään mitään, vaan ihmiset pääsevät helposti sinne minne mielivät. Myös asfalttiviidakossa asuva voi kävellä, viihtyä, jopa työskennellä metsässä niin paljon kuin haluaa. Ja hyvin moni nykyisistä metsänomistajista asuu asfalttiviidakossa. Olemme lähestymässä aikakautta, jolloin suurin osa heistä asuu asfalttiviidakossa. Odotan pelolla aikakautta, jolloin metsät siirtyvät sukupolvelle, joka ei koskaan ole metsässä käynytkään, eikä halua käydäkään. Maaseutu autioituu vauhdilla ja vanhat isännät ja emännät, joiden hallussa ns. maalaisjärki on kuolevat pois.

Jatkat:
Naurettavaa, että meille koitetaan tarjoilla uutena metsänhoito-opillisena tietoutena ikivanhaa asiaa, jonka metsien keskellä asuneet metsänomistajat ovat sukupolvien ajan tienneet eläessään symbioosissa luonnon kanssa.

'Symbioosissa' metsän kanssa. Ja paskat. Ihminen on aina ollut metsän loinen. Symbioosi on elomuoto, jossa molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan.

Ja:
Maaseudulla ihmiset ovat aina tienneet, että harvennushakkuut ja metsän maapohjan ehjäksi jättäminen ovat metsälle ja sen monimuotoiselle eläimistölle parhaaksi.

Harvennushakkuu on eri asia kuin metsän jatkuvaan kasvuun perustuva metsätalous. Harvennushakkuu ei missään tapauksessa ole metsän monimuotoiselle lajistolle parhaaksi. Harvennushakkuut ovat puuston massaa kasvattava toimenpide, ja tähtää välittömän hyödyn korjaamiseen tulevaisuudessa, eli samanikäisen hakkuuikään kasvaneen puuston kaatamiseen kerralla; siis avohakkuuseen. Maapohjan ehjäksi jättämisestä olet tietenkin oikeassa. Mutta pääasiassa aloitusviestissä mainitussa tutkimuksessa ei ollut kyse tästä asiasta ollenkaan. Tutkijoille itselleenkin tuli yllätyksenä se, ettei ns. vanha metsä automaattisesti ollutkaan monimuotoisuudelle paras kehto, vaan että monimuotoisuudelle oleellisinta oli nimenomaan alkutilanne; lahoavan puuaineksen riittävä määrä maastossa.

Kirjoitat:
Suojapuusto ja ehjä maaperä antavat ihanteellisen suotuisat kasvuolosuhteet luonnonmukaiselle taimistolle

Menikö ohi se kohta, jossa todettiin ettei kenelläkään edes ole käsitystä siitä, miltä todella luonnonmukaisen metsän pitäisi näyttää, ja millainen lajisto sieltä pitäisi löytyä, koska sellaisia metsiä ei nykyään edes ole olemassa?

Kirjoitat:
Vuosikymmenien ajan ovat metsänomistajat joutuneet kulkemaan metsäteollisuuden ja sen "asiantuntijoiden" talutusnuorassa vastoin parempaa tahtoaan ja tietouttaan. Metsiemme nykytilanne ja luonnonmetsien lukumäärä on täysin näiden nk. asiantuntijoiden pakko-ohjeiden seurausta.

Tässä olet kyllä erittäin oikeassa.

Mutta:
Onneksi tämä aikakausi on nyt loppu.

Mihin ihmeeseen tämä väite perustuu?

Sitten tulee jotain aivan hullua:
Mitä tulee metsän lannoittamiseen polttamalla, niin miksi pilata metsän ja sen eläimistön kasvun edellytykset niin tuhoavalla toimenpiteellä?

Mihin ihmeeseen tuo ajatuksesi perustuu? Ei ainakaan biologiaan tai mihinkään, mitä luonnossa oikeasti tapahtuu ilman ihmisen läsnäoloa. Luulotteluun? Taitaa olla niin, että se peräänkuuluttamasi maalaisjärki tarvitsee sittenkin hieman biologien ja tutkijoiden apua.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Harmiton
Metsä herättää tunteita, joten keskustelua siitä on mukava seurata. Kun puhutaan metsän iästä, niin toki sillä on merkityksensä. Vanha koskematon metsä on bioversideettinsä puolesta erilainen kuin talousmetsä. Vanhassa ja sulkeutuneessa luonnontilaisessa metsässä biomassa on täysin omaa luokkaansa.
Herkästi puhutaan myös uuden metsän hiilen varastointikyvystä, on jopa mainittu, että maapallon ilmaston puhdistuskyky on huono hoitamattomissa metsissä, luonnonmetsissä ja aarniometsissä. Tämähän ei toki pidä paikkaansa.

Ilmaston kannalta tuo metsän poltto ei ole kovin yksiselitteisen positiivinen ilmiö. Sehän kuormittaa ilmastoa tosi rankasti ja siinä metsään varastoitunut hiili katoaa taivaan tuuliin.

Suomen pienhiukkaspäästöistä 30 - 40 prosenttia syntyy puun pienpoltosta. Määrä on enemmän kuin tieliikenteen pakokaasujen pienhiukkaspäästöt.
Yli tuhannen vuosittaisen kuolemantapauksen ohella on arvioitu, että pienhiukkasten vuosittaiset terveyskustannukset kohoavat Suomessa vuosittain 1 - 3 miljardiin euroon.

Pientaloalueilla puunpoltosta aiheutuu ilmansaasteongelma, jolle edes liikennepäästöt eivät vedä vertoja. Suomessa kuolee n.1300 ihmistä vuosittain ilman pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin.
Tosin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta Suomen metsien suojelukysymys on aika vähämerkityksellinen.

Tunnetasollahan se ei sitä tietenkään ole.

Siis kukaanhan ei ole ehdottanut, että nyt kaikki Suomen metsät pitäisi polttaa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Nyt jotkut saattavat pettyä, koska Koshin ja minun välille ei näytäkään syntyvän hankausta. Fiksujahan tuo haasteli.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

paitsi tämä:
Mutta tästä nyt ei tietenkään voi vetää mitään vihamielisiä johtopäätöksiä suomalaisesta metsäteollisuudesta ylipäänsä.

s&s&s:n viestien terävin puoli oli se, että hän osasi vetää johtopäätöksiä suomalaisesta metsäteollisuudesta ylipäänsä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

s&s&s kirjoitti: ”Talousmetsä, joka teollisuuden voittojen nimissä hakataan kerta rykäisyllä avohakkuualueeksi uusiutuu huomattavasti hitaammin kuin harvennushakkuulla hoidettu "normaali" metsä. Siis missä loppujen lopuksi pitkässä juoksussa näkyy talousmetsästä saatu "suurempi" kokonaishyöty?”

Hmm.. Otetaanpa nyt huomioon, että talousmetsää omistaa myös yksityiset ei vain teollisuus.

Tämä harvennushakkuin hoidettu ”normaali” metsä tuottaa sitä puuta epätasaisesti. Kun lasketaan, että jokainen kerta kun sinne metsään mennään maksaa. Kas, kun metsuri ei tee työtään ilmaiseksi, koneitakin joudutaan käyttämään eikä sekään ole ilmaista. Puu kun ei kulje ilmaiseksi sahalle, sitä ei sahalla käsitellä ilmaiseksi… jne. Kustannuspoliittisista syistä ei ole mielekästä mennä sinne metsään nyppimään muutamaa mäntyä kerralla. Siinä jää saldo pakkasen puolelle.

Toki jos kaiken harvennushakkuuseen liittyvän kykenee hoitamaan omatoimisesti ilman kustannuksia, hyötysuhde jää positiiviseksi. Talousmetsän kokonaisyhyödyn edut, kun puuaines on kauttaaltaan kaatokelpoista ovat siis varsin yksinkertaisesti selkeät. Kyseessähän on kuitenkin taloudelliseen hyötyyn perustuva liiketoiminta, ei mikään metsän keräilyharrastus.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat