Selviääkö E. Carinaen kumppani sen räjähdyksestä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eta carinae on paljastunut kaksoistähdeksi joista tuo Carinae on räjähtämässä voimakkaaksi supernovaksi, joka saattaa olla linnunradan voimakkain räjähdys miljooniin vuosiin. luuletteko että sen kumppani kestää tuon voiman? tähdet kiertävät toisensa 5,5 vuodessa. kun se räjähtää, niin supernova eli de räjähdys tulee näkymään maahan asti päivälläkin jonkin aikaa. enemmän aiheesta avaruus verkkojulkaisussa> http://www.avaruusmgz.info/vol13/marras ... rinae.html

Kommentit (13)

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005

Useimmat ylisuuret tähdet ovat paljastuneet sitten kaksois tai useaamaksikin tähtijoukoksi.

Muistamme että Eta Carinae on tussahdellut viime vuosisadalla (siis 1800 luvun puolivälissä) tosi julmasti. Yksi kosmoksen suurimmista tähtipurkauksista. Viittä vaille ettei tähti hajonnut kappaleiksi. Sen kumppani on tämän kestänyt, eiköhön se kestä jatkossakin.

Vierailija
Lentotaidoton
Useimmat ylisuuret tähdet ovat paljastuneet sitten kaksois tai useaamaksikin tähtijoukoksi.

Muistamme että Eta Carinae on tussahdellut viime vuosisadalla (siis 1800 luvun puolivälissä) tosi julmasti. Yksi kosmoksen suurimmista tähtipurkauksista. Viittä vaille ettei tähti hajonnut kappaleiksi. Sen kumppani on tämän kestänyt, eiköhön se kestä jatkossakin.

Tähtien kehitys tietystä alkumassasta noudattaa selvää logiikkaa. Jos alkumassa on kymmenesosa aurinkomme massasta, tällainen pikkuaurinko nopeasti jäähtyy ja supisuu, kuten Jupiter.

Jos taas alkumassa on suurempi kuin 30 aurinkomassaa, syntyy mahdollisesti kaksoistähti. Tämä vastaa suurin piirtein astronomien tietoja asiasta.

Jos alkumassa on hyvin suuri, saattaa siis syntyä miljoonia tähtiä yhdestä vetykaasupilvestä, kuten oli aikaisemmin puhetta ketjussa Galaksiydinten suihkut.

Tässä hieman tietoja Eta Carinae ”tähdestä” netistä. Ja oliosiko peräti maininta tästä lähteestä myöskin Urantia-kirjassa?

---
Eta Carinae:

Eta Carinae is one of the most massive stars in the universe, with probably more than 100 solar masses (Jeff Hester of the ASU, who made this HST image, has estimated 150 times the mass of our sun, Robert Zimmermann gives 120 solar masses in his article in Astronomy, Feb. 2000 issue). It is about 4 million times brighter than our local star, making it also one of the most luminous stars known. Eta Carinae radiates 99 % of its luminosity in the infrared part of the spectrum, where it is the brightest object in the sky at 10-20 microns wavelength.

Previous models of such bipolar flows predict a dense disk surrounding the star which funnels the ejected material out of the poles of the system. In Eta Carinae, however, high velocity material is spraying out in the same plane as the hypothetical disk, which is supposed to be channeling the flow.

http://www.seds.org/messier/xtra/ngc/etacar.html
---

U-kirjasta:

SIVU.458 - §4 Ollessaan kooltaan vajaan kymmenesosan teidän
aurinkoanne nämä tuliset sfäärit painuvat nopeasti kasaan, tiivistyvät
ja jäähtyvät. Milloin auringot ovat yli kolmekymmentä kertaa
aurinkonne kokoisia __ tai paremminkin, kun ne sisältävät
kolmekymmentä kertaa aurinkonne sisältämän kokonaismäärän aktuaalista
ainetta __ ne ennen pitkää halkeavat kahdeksi erilliseksi
kappaleeksi, joista tulee joko uusien planeettajärjestelmien keskuksia
tai muussa tapauksessa ne pysyvät toistensa vetovoiman otteessa ja
kiertävät yhteistä keskusta yhdentyyppisenä kaksoistähtenä.

SIVU.460 - §4 Orvontonin erään toisen jättiläisen pintalämpötila on
nyt noin 1.600 astetta. Sen halkaisija on yli
neljäsataakahdeksankymmentämiljoonaa kilometriä __ niin suunnaton
tila, että sinne mahtuisivat sekä aurinkonne että maan nykyinen
kiertorata. Ja kaikesta tästä valtavasta koostaan huolimatta __ yli
neljäkymmentämiljoonaa kertaa aurinkonne koko __ sen massa on
kuitenkin vain noin kolmekymmentä kertaa suurempi. Näillä suunnattoman
suurilla auringoilla on pitkälle jatkuva reunus, joka ulottuu melkein
auringosta toiseen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005

Miksi ihmeessä tähti, painovoiman koossapitämä kaasupallo, siitä hajoaisi jos naapurissa vähän paukkuu? Joka tapauksessa tähteen törmäävät kaasumassat ovat vain hyvin pieni osa sen masasta, jos kiertoaika on noinkin pitkä. Ehkä ne aikaansaavat hieman aaltoilua tähdessä, mutta pian tilanne rauhoittuu ja toinen tähti jatkaa eloaan.

Täytyy nyt vain toivoa, että tuo pamahtaisi pian, jotta saataisiin hieman valoshowta yötaivaalle. Vai näkyykö se edes Suomessa?

Vierailija

Jotkut on veikannu että 100 valovuoden sisällä tapahtuva supernova vois synnyttää sen verran voimakkaan hiukkastuulen, et se saattais puhaltaa meidän ilmakehän poies. Jos tämmöinen räjähdys tapahtuu valominuuttien päässä, voi sillä kyllä olla kovat seuraukset, mut enemmän veikkaisin hyvin turbulenttia käytöstä kaksoiskappaleelta, en sen hajoamista riekaleiks. Jos se kaksoiskappale on hyvin massiivinen, niin silloin se viereisen kumppanin räjähdys vois kyl aikaansaada jonkun tuhoisan ketjureaktion, joka räjäyttäis kumppaninkin. Mut paha mennä sanomaan.

Betelgeuzehan saattaa räjähtää hetkellä millä hyvänsä (nyt tai 100 miljoonan uoden päästä, tai voihan se olla räjähtäny jo), siitä tulis aikamoinen valotäplä meidänkin taivaalle, etäisyys oli musta jotain 400 valovuoden hujakoilla, kooltansa Betelgeuze on kumminki semmoinen jötkäle, että me oltais puolessa välissä sen sisällä, jos se olis meidän auringon paikalla... Miettikääpäs niitä mittakaavoja... Jupiterin maapallon kokoinen myrsky kutistuu sekin aika pieneks ton rinnalla.

Vierailija
Neutroni
Miksi ihmeessä tähti, painovoiman koossapitämä kaasupallo, siitä hajoaisi jos naapurissa vähän paukkuu? Joka tapauksessa tähteen törmäävät kaasumassat ovat vain hyvin pieni osa sen masasta, jos kiertoaika on noinkin pitkä. Ehkä ne aikaansaavat hieman aaltoilua tähdessä, mutta pian tilanne rauhoittuu ja toinen tähti jatkaa eloaan.

Täytyy nyt vain toivoa, että tuo pamahtaisi pian, jotta saataisiin hieman valoshowta yötaivaalle. Vai näkyykö se edes Suomessa?

Carinae tähtikuvio on vain nähtävissä eteläisellä pallonpuoliskolla. ”Etelän risti” (Southern Crux Constellation) on sen lähin tähtikuvio. Ja molemmat ovat siis varsin lähellä taivaan etelänapaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005

Tuohan oli 7500 valovuiden päässä, joten haittaa ei olisi. Eipä silti, ei siitä valoshowmielessä iloakaan meille olisi, jos se kerran noin etelässä on. Mutta voisi se silti poksahtaa vaika tänä iltana, avaruustutkimus varmaan hyötyisi paljon lähellä räjähtäneen novan tutkimisesta.

Vierailija

tuskin supernovana räjähtävän Carinaen jäännösmassat mitää tekisivät kun osuisivat sen kumppaniin, mutta shokkiaalto on sen sijaan aiheuttaisi suurta tuhoa mikäli carinaeta kiertää planeettoja, niin ne shokki aalto jauhaisi varmaan palasiksi, lähellä olevat ehkä atomeiksi. mm. avaruus teleskooppi hubble on kuvannut supernovasta syntyneen shokkiaallon. se liikkuu huimaavalla 600 000 km tuntinopeudella avruudessa vaikka räjähdyksestä on kulunut jo 5000 vuotta. sekunteina se liikkuu 166 km sekunnissa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
tietäjä
tuskin supernovana räjähtävän Carinaen jäännösmassat mitää tekisivät kun osuisivat sen kumppaniin, mutta shokkiaalto on sen sijaan aiheuttaisi suurta tuhoa mikäli carinaeta kiertää planeettoja, niin ne shokki aalto jauhaisi varmaan palasiksi, lähellä olevat ehkä atomeiksi.

Olikos se nyt niin, että Maa peittää noin miljardisosan Auringosta mitatusta avaruuskulmasta. Eli Auringon räjähtäessä se saisi noin miljardisosan, 2E21 kg, rojua niskaansa (oletetaan nyt, että koko tähti räjähtää taivaan tuuliin pallosymmetrisesti). Kyllä se varmaan jossain tuntuisi 6E24 kilon pallolla.

Planeetathan ovat käytännössä aika nestemäisiä. Niitä on paha jauhaa, mutta epäilemättä maankuori sulaisi. Tuo kama tulisi sellaisella liike-energialle, että taitaisi koko roska höyrystyä samaan kyytiin. No, puhaltaisipahan kerrankin näillä ryssän helvetin leveysasteillakin leppeä (tai no, ainakin lämmin) kesätuuli Auringon paistaessa iloisesti.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005
Stefan Tallqvist
Carinae tähtikuvio on vain nähtävissä eteläisellä pallonpuoliskolla. ”Etelän risti” (Southern Crux Constellation) on sen lähin tähtikuvio. Ja molemmat ovat siis varsin lähellä taivaan etelänapaa.

Jos vähän saivarrellaan, niin Carina on Kölin tähdistön latinankielinen nimi. Carinae on nimen genetiivi jota käytetään tähtien nimissä. Kölin naapuritähdistöjä ovat mm. Purje (Vela), Peräkeula (Puppis), Kärpänen (Musca) ja Kameleontti (Chamaelon), mutta Etelän Risti (Crux) on vasta naapurin naapuri. Eta Carinae löytyy osapuilleen kun vetää linjan Kölin päätähdestä Canopuksesta Etelän ristiin; Eta Carinae on suunnilleen tämän linjan kolmasosan kohdalla Etelän Ristin puolella, karvan verran kohti Purjeen tähdistöä.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Niin, Eta Carinae ei näy Suomen leveysasteille...

Valoshowta on siis turha odotella siltä taholta. Betelgeuze sen sijaan... Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato ja eli Toivossa.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Heksu
Stefan Tallqvist
Carinae tähtikuvio on vain nähtävissä eteläisellä pallonpuoliskolla. ”Etelän risti” (Southern Crux Constellation) on sen lähin tähtikuvio. Ja molemmat ovat siis varsin lähellä taivaan etelänapaa.



Jos vähän saivarrellaan, niin Carina on Kölin tähdistön latinankielinen nimi. Carinae on nimen genetiivi jota käytetään tähtien nimissä. Kölin naapuritähdistöjä ovat mm. Purje (Vela), Peräkeula (Puppis), Kärpänen (Musca) ja Kameleontti (Chamaelon), mutta Etelän Risti (Crux) on vasta naapurin naapuri. Eta Carinae löytyy osapuilleen kun vetää linjan Kölin päätähdestä Canopuksesta Etelän ristiin; Eta Carinae on suunnilleen tämän linjan kolmasosan kohdalla Etelän Ristin puolella, karvan verran kohti Purjeen tähdistöä.

Hieman saivartelua tuo kyllä oli. Kyllä ”Carina” tarkoittaa laivan köliä, ja muinaiset sivistykset näkivät siinä kokonaisen laivan, kuvan mukaan. Samassa kuvassa näkyy vieressä Etelän Risti, Crux:

http://chandra.harvard.edu/graphics/con ... s_hev2.jpg

Coordinates:
Right Ascension: 09h
Declination: -60º

Source: Modern Constellation by astronomer Abbe Nicholas de Lacaille, from Argo Navis; Greek mythology, also Egyptian and Indian

http://chandra.harvard.edu/photo/conste ... arina.html

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005
Stefan Tallqvist
Hieman saivartelua tuo kyllä oli. Kyllä ”Carina” tarkoittaa laivan köliä, ja muinaiset sivistykset näkivät siinä kokonaisen laivan, kuvan mukaan.

Saivartelua tai ei, tähdistöjen nimet ja rajat ovat kyllä ihan virallisia. Carinan tähdistön suomenkielinen nimi on ihan virallisestikin Köli. Köli kuului alunperin osana Argo-laivan tähdistöön, joka oli epäkäytännöllisen iso ja pilkottiin kolmeen osaan (Carina, Puppis ja Vela elikäs Köli, Peräkeula ja Purje).

Tähdet on jaettu tähdistöihin, koska pelkät koordinaatit ja muut kryptiset ilmaukset ovat hankalia hahmottaa. Pelkkä Eta Carinae kertoo vähänkin tähtitaivasta tuntevalle mihinpäin kannattaa alkaa tähyilemään - ja tässä tapauksessa nimi kertoo jo sen ettei mokoman takia kannata vaivautua ulos ainakaan näillä leveysasteilla.

Uusimmat

Suosituimmat