Vapaa sana: Kannabiksen haittavaikutukset ja myytit

Kannabiksen haittavaikutukset ja myytit

4.5 Haittavaikutukset ja myytit

Kannabis on kaikesta positiivisuudestaan huolimatta päihde. Jokaisella päihteellä on myös oma synkempi puolensa, joka kannattaa tiedostaa, oli suhde kyseiseen päihteeseen mikä tahansa.

Kannabiksen haittavaikutuksista löytyy varsin ristiriitaisia tietoja ja harhaluuloja. Tähän kappaleeseen kirjattu ne haitat, jotka on tieteellisesti todistettu. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mikään kannabiksen haitoista ei ole suurempi kuin alkoholin tai tupakan haitoista, lukuunottamatta lainsäädännön mukanaan tuomia lisärasitteita. Haittojen mittasuhteita esitetäänkin vertaamalla kannabista tupakkaan tai alkoholiin sen mukaan, kumpi on paremmin vertailukelpoinen.

Tekstissä on lopuksi käyty läpi myös kannabikseen ja sen käyttöön liittyviä uskomuksia, myyttejä, joille ei ole tieteellistä näyttöä. Näiden totuuspohja on selitetty kunkin myytin jälkeen lähdeviitteineen. Kaikki lähteet on lueteltu kappaleessa 4.5.4.

4.5.1 Fyysiset haitat

Kannabiksen vaikuttavat aineet (mm. THC ja CDB) eivät aiheuta merkittäviä fyysisiä haittoja. Yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemantapausta tai myrkytystä ei tunneta. (Hall & Solowij 1998)

Kannabiksen polttamisessa syntyvä savu ja sen sisältämät kemikaalit - terva, karsinogeenit ja häkä - ovat sen sijaan myrkkyjä, jotka aiheuttavat somaattisia oireita etenkin jos niille altistuu toistuvasti. Oletettavasti kannabiksen poltossa syntyvä savu sisältää enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi tupakan savu. Toisaalta kannabissavua yleensä hengitetään huomattavasti harvemmin ja vähemmän kuin tupakansavua, johtuen erilaisista käyttötavoista. (Hall & Solowij 1998)

Raskauden aikaiseen kannabiksenkäyttöön tulisi suhtautua kuin tupakointiin, ennen kaikkea savun sisältämien haitallisten aineiden vuoksi (English & Hulse 1997). Todennäköisesti kannabiksen, samoin kuin tupakankin käyttö raskauden aikana, voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskauden aikaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutusta sikiöön ja syntymän jälkeiseen elämään ei ole tutkittu juurikaan, joten siihen on syytä suhtautua varovaisesti. Ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että raskaudenaikainen kohtuullinen kannabiksenkäyttö vaikuttaisi lapsen aivotoimintaan tai muuhun kehitykseen.

4.5.2 Psyykkiset haitat

Psyykkinen riippuvuus - Kannabis saattaa muodostaa käyttäjälleen riippuvuuden kuten kaikki muutkin päihteet. Kannabisriippuvuuden vaikeusaste muodostuu vain harvoin vakavaksi ja sen luonne on psyykkinen; fyysinen riippuvuus on pahimmillaankin lievä. Kannabiksen vieroitusoireet ovat unettomuus, hikoileminen ja rauhattomuus. (Kiianmaa & Hyytiä 1998)

Kognitiiviset häiriöt - Kannabis on päihde, joka vaikuttaa ajan-, paikan- ja tilanteentajuun päihtymyksen aikana. Kannabispäihtymys heikentää suoriutumista vaativissa tehtävissä, esimerkiksi autolla ajossa. (Heishman & al. 1997;Kurzthaler & al. 1999)

Kannabis heikentää päihtymyksen aikana ajattelu- ja havaintotoimintoja sekä muistia (Adams & Martin 1996; Hall & Solowij 1998). Se heikentää myös päihtyneen henkilön tarkkaavaisuutta ja motorista koordinaatiota (Adams & Martin 1996). Lisäksi kannabis vaikuttaa subjektiiviseen ajantajuun siten, että kulunut aika yliarvioidaan (Adams & Martin 1996). Erityisesti kokemattomilla kannabiksen käyttäjillä voi esiintyä ahdistus- ja paniikkireaktioita.

Kannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutukset - Kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä lienee lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia (Hall & Solowij 1998). Askettäin raportoidun laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei ole pysyviä negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin (Lyketsos & al. 1998).

Mielenterveysongelmat - Kannabiksen käytöllä on tutkimusten mukaan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen, muttei itse taudin esiintymistiheyteen. Kyse lienee siitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa skitsofrenian puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä. A. Tien ja J. Anthony (1990) päätyivät epidemiologisessa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyvä psykoosiriski on nelinkertainen verrattuna kannabiksen käytön psykoosiriskiin.

Amotivaatiosyndrooma - Kannabiksen käyttöön yhdistetystä amotivaatiosyndroomasta, joka esiintyy myös suomalaisessa huumevalistuksessa, ei ole tieteellistä näyttöä (Adams & Martin 1996). Kannattaa kuitenkin muistaa, että minkä tahansa päihteen liiallinen käyttö johtaa todennäköisesti henkiseen taantumiseen virikkeiden puuttumisen vuoksi.

4.5.3 Myytit

MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja.
SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall & Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan hermosoluihin (ja myös kaikkiin muihin elimistön soluihin) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB1) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB2), paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen.

MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä.
SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata dejavu-ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole olemassa.

MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta.
SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen (Abel 1977). On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen.

MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua.
SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa.

MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja.
SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin. Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten.

MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön.
SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaalle on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi heroiinin riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi Hollannin tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista.

MYYTTI : Kannabis on huume.
SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta, sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista "huumeen" kriteerit täyttävät lähinnä laittomuus, ja jossain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia "huume-kriteerilistalta" kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisi parempi puhua päihteenä kuin huumeena.

4.5.4 Lähdeluettelo

Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.

Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.

English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.

Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.

Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.

Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.

Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.

Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.

Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.

Rauhaa! icon_smile.gif

[quote author="JohnDoe" time="03.11.2005 klo 10:12"]

4.5 Haittavaikutukset ja myytit

Kannabis on kaikesta positiivisuudestaan huolimatta päihde. Jokaisella päihteellä on myös oma synkempi puolensa, joka kannattaa tiedostaa, oli suhde kyseiseen päihteeseen mikä tahansa.

Kannabiksen haittavaikutuksista löytyy varsin ristiriitaisia tietoja ja harhaluuloja. Tähän kappaleeseen kirjattu ne haitat, jotka on tieteellisesti todistettu. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mikään kannabiksen haitoista ei ole suurempi kuin alkoholin tai tupakan haitoista, lukuunottamatta lainsäädännön mukanaan tuomia lisärasitteita. Haittojen mittasuhteita esitetäänkin vertaamalla kannabista tupakkaan tai alkoholiin sen mukaan, kumpi on paremmin vertailukelpoinen.

Tekstissä on lopuksi käyty läpi myös kannabikseen ja sen käyttöön liittyviä uskomuksia, myyttejä, joille ei ole tieteellistä näyttöä. Näiden totuuspohja on selitetty kunkin myytin jälkeen lähdeviitteineen. Kaikki lähteet on lueteltu kappaleessa 4.5.4.

4.5.1 Fyysiset haitat

Kannabiksen vaikuttavat aineet (mm. THC ja CDB) eivät aiheuta merkittäviä fyysisiä haittoja. Yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemantapausta tai myrkytystä ei tunneta. (Hall & Solowij 1998)

Kannabiksen polttamisessa syntyvä savu ja sen sisältämät kemikaalit - terva, karsinogeenit ja häkä - ovat sen sijaan myrkkyjä, jotka aiheuttavat somaattisia oireita etenkin jos niille altistuu toistuvasti. Oletettavasti kannabiksen poltossa syntyvä savu sisältää enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi tupakan savu. Toisaalta kannabissavua yleensä hengitetään huomattavasti harvemmin ja vähemmän kuin tupakansavua, johtuen erilaisista käyttötavoista. (Hall & Solowij 1998)

Raskauden aikaiseen kannabiksenkäyttöön tulisi suhtautua kuin tupakointiin, ennen kaikkea savun sisältämien haitallisten aineiden vuoksi (English & Hulse 1997). Todennäköisesti kannabiksen, samoin kuin tupakankin käyttö raskauden aikana, voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskauden aikaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutusta sikiöön ja syntymän jälkeiseen elämään ei ole tutkittu juurikaan, joten siihen on syytä suhtautua varovaisesti. Ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että raskaudenaikainen kohtuullinen kannabiksenkäyttö vaikuttaisi lapsen aivotoimintaan tai muuhun kehitykseen.

4.5.2 Psyykkiset haitat

Psyykkinen riippuvuus - Kannabis saattaa muodostaa käyttäjälleen riippuvuuden kuten kaikki muutkin päihteet. Kannabisriippuvuuden vaikeusaste muodostuu vain harvoin vakavaksi ja sen luonne on psyykkinen; fyysinen riippuvuus on pahimmillaankin lievä. Kannabiksen vieroitusoireet ovat unettomuus, hikoileminen ja rauhattomuus. (Kiianmaa & Hyytiä 1998)

Kognitiiviset häiriöt - Kannabis on päihde, joka vaikuttaa ajan-, paikan- ja tilanteentajuun päihtymyksen aikana. Kannabispäihtymys heikentää suoriutumista vaativissa tehtävissä, esimerkiksi autolla ajossa. (Heishman & al. 1997;Kurzthaler & al. 1999)

Kannabis heikentää päihtymyksen aikana ajattelu- ja havaintotoimintoja sekä muistia (Adams & Martin 1996; Hall & Solowij 1998). Se heikentää myös päihtyneen henkilön tarkkaavaisuutta ja motorista koordinaatiota (Adams & Martin 1996). Lisäksi kannabis vaikuttaa subjektiiviseen ajantajuun siten, että kulunut aika yliarvioidaan (Adams & Martin 1996). Erityisesti kokemattomilla kannabiksen käyttäjillä voi esiintyä ahdistus- ja paniikkireaktioita.

Kannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutukset - Kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä lienee lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia (Hall & Solowij 1998). Askettäin raportoidun laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei ole pysyviä negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin (Lyketsos & al. 1998).

Mielenterveysongelmat - Kannabiksen käytöllä on tutkimusten mukaan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen, muttei itse taudin esiintymistiheyteen. Kyse lienee siitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa skitsofrenian puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä. A. Tien ja J. Anthony (1990) päätyivät epidemiologisessa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyvä psykoosiriski on nelinkertainen verrattuna kannabiksen käytön psykoosiriskiin.

Amotivaatiosyndrooma - Kannabiksen käyttöön yhdistetystä amotivaatiosyndroomasta, joka esiintyy myös suomalaisessa huumevalistuksessa, ei ole tieteellistä näyttöä (Adams & Martin 1996). Kannattaa kuitenkin muistaa, että minkä tahansa päihteen liiallinen käyttö johtaa todennäköisesti henkiseen taantumiseen virikkeiden puuttumisen vuoksi.

4.5.3 Myytit

MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja.
SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall & Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan hermosoluihin (ja myös kaikkiin muihin elimistön soluihin) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB1) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB2), paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen.

MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä.
SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata dejavu-ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole olemassa.

MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta.
SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen (Abel 1977). On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen.

MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua.
SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa.

MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja.
SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin. Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten.

MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön.
SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaalle on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi heroiinin riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi Hollannin tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista.

MYYTTI : Kannabis on huume.
SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta, sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista "huumeen" kriteerit täyttävät lähinnä laittomuus, ja jossain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia "huume-kriteerilistalta" kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisi parempi puhua päihteenä kuin huumeena.

4.5.4 Lähdeluettelo

Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.

Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.

English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.

Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.

Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.

Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.

Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.

Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.

Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.

Rauhaa! icon_smile.gif

[/quote]

-no plant should be illegal-

Niin kannabis on niin terveellistä että sitä pitäisi syöttää lapsille jo esikoulussa.

Netti on täynnä näitä kannabis saarnaajia yleensä aina jaksetaan päivitellä sitä miten alkoholi on niin paljon vaarallisempaa kuin kannabis.

Kannabis aiheuttaa riippuvuuttaa altistaa mielisairauksille ym. ja maistuu ihan kamelin paskalta.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2005 klo 10:40"]

Niin kannabis on niin terveellistä että sitä pitäisi syöttää lapsille jo esikoulussa.

Netti on täynnä näitä kannabis saarnaajia yleensä aina jaksetaan päivitellä sitä miten alkoholi on niin paljon vaarallisempaa kuin kannabis.

Kannabis aiheuttaa riippuvuuttaa altistaa mielisairauksille ym. ja maistuu ihan kamelin paskalta.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Hehe, eihän päihteitä lapsille pitäisi antaa.

"Kannabis aiheuttaa riippuvuuttaa altistaa mielisairauksille ym. ja maistuu ihan kamelin paskalta."

... etkä tainnut lukea koko artikkelia icon_neutral.gif

[quote author="JohnDoe" time="03.11.2005 klo 10:48"]

Hehe, eihän päihteitä lapsille pitäisi antaa.

"Kannabis aiheuttaa riippuvuuttaa altistaa mielisairauksille ym. ja maistuu ihan kamelin paskalta."

... etkä tainnut lukea koko artikkelia icon_neutral.gif

[/quote]

-no plant should be illegal-

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Hehe, eihän päihteitä lapsille pitäisi antaa.

"Kannabis aiheuttaa riippuvuuttaa altistaa mielisairauksille ym. ja maistuu ihan kamelin paskalta."

... etkä tainnut lukea koko artikkelia icon_neutral.gif

No itseasiassa tuo oli vielä kohtuullisen asiallinen kirjoitus kannabiksesta. Muutomista kohdista olen eri mieltä (lähinnä se viimeinen kappale) ja lisäksi ihmetyttää ainainen kahden niin erinlaisen huumeen kuin alkoholin ja kannabiksen vertailu.

Omassa tuttavapiirissä löytyy paljon sekä alkoholin että kannabiksen käyttäjiä. Ongelmia on ollut lähinnä kannabiksen käyttäjillä.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2005 klo 11:10"]

[quote author="JohnDoe"]Hehe, eihän päihteitä lapsille pitäisi antaa.

"Kannabis aiheuttaa riippuvuuttaa altistaa mielisairauksille ym. ja maistuu ihan kamelin paskalta."

... etkä tainnut lukea koko artikkelia icon_neutral.gif[/quote]
No itseasiassa tuo oli vielä kohtuullisen asiallinen kirjoitus kannabiksesta. Muutomista kohdista olen eri mieltä (lähinnä se viimeinen kappale) ja lisäksi ihmetyttää ainainen kahden niin erinlaisen huumeen kuin alkoholin ja kannabiksen vertailu.

Omassa tuttavapiirissä löytyy paljon sekä alkoholin että kannabiksen käyttäjiä. Ongelmia on ollut lähinnä kannabiksen käyttäjillä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Tuo kirjoitus on kopioitu hamppu.netistä. Siinä on ehkä pyritty hieman tiedettä muistuttavaan ulkoasuun, mutta ei sitä oikein objektiivisena voi pitää. Suurin ongelma on kuitenkin lähdeluettelo. Siinä ei ole yhtään julkaisua tältä vuosikymmeltä. Aivan viime vuosina kannabiksen haittavaikutuksissa on tehty läpimurto ja useissa erillisissä tutkimuksissa on todettu sillä olevan selviä mielenterveydellisiä haittoja ja sen käytön yhteys skitsofreniaan on varmistunut.

Aiheesta voi etsiä lääketieteellisiä artikkeleita pubmedistä, missä on kaikki merkittävät lääketieteelliset artikkelit:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... &DB=pubmed

Tämä on muuten jo ainakin kolmas keskustelu aiheesta tänä vuonna.

[quote author="Bomt Kneder" time="03.11.2005 klo 11:37"]

Tuo kirjoitus on kopioitu hamppu.netistä. Siinä on ehkä pyritty hieman tiedettä muistuttavaan ulkoasuun, mutta ei sitä oikein objektiivisena voi pitää. Suurin ongelma on kuitenkin lähdeluettelo. Siinä ei ole yhtään julkaisua tältä vuosikymmeltä. Aivan viime vuosina kannabiksen haittavaikutuksissa on tehty läpimurto ja useissa erillisissä tutkimuksissa on todettu sillä olevan selviä mielenterveydellisiä haittoja ja sen käytön yhteys skitsofreniaan on varmistunut.

Aiheesta voi etsiä lääketieteellisiä artikkeleita pubmedistä, missä on kaikki merkittävät lääketieteelliset artikkelit:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... &DB=pubmed

Tämä on muuten jo ainakin kolmas keskustelu aiheesta tänä vuonna.

[/quote]

If this be error and vpon me proued,
I neuer writ, nor no man euer loued.

W.S. s.116, 1609 A.D.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Kannataisiko tutkijoiden keskittyä löytämään keino(ja) siihen, kuinka ihminen pääsee irti päihteistä, niin halutessaan? Sehän jo tiedetään, miksi päihteitä (väärin) käytetään.

[quote author="qaz" time="03.11.2005 klo 11:40"]

Kannataisiko tutkijoiden keskittyä löytämään keino(ja) siihen, kuinka ihminen pääsee irti päihteistä, niin halutessaan? Sehän jo tiedetään, miksi päihteitä (väärin) käytetään.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Minä en käytä päihteitä enkä suosittele niitä kenellekään. Mutta merkittävä osa hyvästä musiikista on tehty kannabispilvessä, ainakin Bob Dylanin, Bob Marleyn ja Beatlesin tuotantoa. Uskon että populaarikulttuuri olisi köyhempää ilman kannabista. Tuota puolta harvoin tuodaan esille, mutta minusta kulttuurin edistäminen on validi näkökulma muiden joukossa...

[quote author="Ding Ding" time="03.11.2005 klo 15:41"]

Minä en käytä päihteitä enkä suosittele niitä kenellekään. Mutta merkittävä osa hyvästä musiikista on tehty kannabispilvessä, ainakin Bob Dylanin, Bob Marleyn ja Beatlesin tuotantoa. Uskon että populaarikulttuuri olisi köyhempää ilman kannabista. Tuota puolta harvoin tuodaan esille, mutta minusta kulttuurin edistäminen on validi näkökulma muiden joukossa...

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Minä en käytä päihteitä enkä suosittele niitä kenellekään. Mutta merkittävä osa hyvästä musiikista on tehty kannabispilvessä, ainakin Bob Dylanin, Bob Marleyn ja Beatlesin tuotantoa. Uskon että populaarikulttuuri olisi köyhempää ilman kannabista. Tuota puolta harvoin tuodaan esille, mutta minusta kulttuurin edistäminen on validi näkökulma muiden joukossa...


Niinpä. Samoin huomattava osa hienosta musiikista Billie Hollidaysta ja John Coltranesta Janis Jopliniin ja Red Hot Chili Peppersiin olisi jäänyt tekemättä ilman heroiinia.

[quote author="Bomt Kneder" time="03.11.2005 klo 16:11"]

[quote author="Ding Ding"]Minä en käytä päihteitä enkä suosittele niitä kenellekään. Mutta merkittävä osa hyvästä musiikista on tehty kannabispilvessä, ainakin Bob Dylanin, Bob Marleyn ja Beatlesin tuotantoa. Uskon että populaarikulttuuri olisi köyhempää ilman kannabista. Tuota puolta harvoin tuodaan esille, mutta minusta kulttuurin edistäminen on validi näkökulma muiden joukossa...[/quote]

Niinpä. Samoin huomattava osa hienosta musiikista Billie Hollidaysta ja John Coltranesta Janis Jopliniin ja Red Hot Chili Peppersiin olisi jäänyt tekemättä ilman heroiinia.

[/quote]

If this be error and vpon me proued,
I neuer writ, nor no man euer loued.

W.S. s.116, 1609 A.D.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Ja jos jotkut monet muut taiteilijat olisivat käyttäneet niin ei olisi syntynyt yhtään mitään. Pelkkä kannabiksen passivoiva vaikutus on jo niin suuri heroiinista puhumattakaan.
Yleisesti ottaen olen kannabiksen kotikasvatuksen laillistamisen kannalla.
Mutta senkin kaikki myynti edelleen rangaistavaa kuten tietenkin luovuttaminenkin alaikäiselle. Erottuisi kenties vähitellen kokonaisuudessaan rikollisuudesta kun ei olisi tarvetta millekään venäjän/viron tms mafian hassikselle.
En muuten ole minäkään koskaan nähnyt kenenkään muuttuvan väkivaltaiseksi kannabiksen vaikutuksesta, täysinkin päinvastoin.
Elkää poltelko humalassa. Voi alkaa huimaamaan. Peace.

edit: typot

[quote author="sähköputkimies" time="03.11.2005 klo 17:41"]

Ja jos jotkut monet muut taiteilijat olisivat käyttäneet niin ei olisi syntynyt yhtään mitään. Pelkkä kannabiksen passivoiva vaikutus on jo niin suuri heroiinista puhumattakaan.
Yleisesti ottaen olen kannabiksen kotikasvatuksen laillistamisen kannalla.
Mutta senkin kaikki myynti edelleen rangaistavaa kuten tietenkin luovuttaminenkin alaikäiselle. Erottuisi kenties vähitellen kokonaisuudessaan rikollisuudesta kun ei olisi tarvetta millekään venäjän/viron tms mafian hassikselle.
En muuten ole minäkään koskaan nähnyt kenenkään muuttuvan väkivaltaiseksi kannabiksen vaikutuksesta, täysinkin päinvastoin.
Elkää poltelko humalassa. Voi alkaa huimaamaan. Peace.

edit: typot

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Me Naiset