Chomsky ja kielitiede

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Siirsin tämän tänne ketjusta "Bushin politiikka", koska asia meni siellä vähän off-topiciksi.

kaima
Kyllä, Chomskyn alkuperäinen teoria oli luultavasti virheellinen. Hän on kuitenkin kaikkien aikojen tärkein Lingvistikko ja yleinsäkin tiedemies.

Chomskyn väittäminen kaikkien aikojen merkittävimmäksi "lingvistikoksi" (lingvistiksi) osoittaa lähinnä tietämättömyyttä kielitieteen historiasta. Verrataanpa Chomskya vaikkapa Ferdinand de Saussureen (1857-1913), joka käytännössä loi pohjan strukturalistiselle kielitieteelle. Hänen merkityksensä koko tieteenalan kehityksessä oli valtava, kenties jopa verrattavissa Einsteiniin fysiikassa tai Darwiniin biologiassa. de Saussure julkaisi urallaan merkittäviä tutkimuksia useilta hyvinkin erilaisilta kielitieteen osa-alueilta (kielifilosofia, kielioppiteoria, indoeurooppalainen kielihistoria, jne.).

Mitä Chomsky on tehnyt häneen verrattuna? Ensinnäkin hän on tehnyt tutkimusta vain yhdellä kielitieteen osa-alueella (syntaksissa eli lauseopissa). Toisekseen hän on koko uransa aikana tutkinut vain yhtä kieltä (englantia). Tämän lisäksi hän on esittänyt spekulaatioita kielellisistä universaaleista, jotka perustuvat lähinnä hänen havaintoihinsa englannin lauseopista. Jotta tämän koko järjettömyys paljastuu, otetaanpa seuraava vertaus: kuvitelkaa eläintieteilijää, joka tutkii eläimiä koskevia universaaleja. Koska hän on perehtynyt ainoastaan kameleontteihin, hän päättelee kaikkien eläinten voivan muuttaa väriään ympäristön mukaan.

Kummaa kyllä, Chomsky on teoriallaan "englannin universaalista kieliopista" - kuten sitä on joskus osuvasti nimitetty - saanut koottua suurehkon joukon seuraajia USA:ssa. Muaalla hänen teoriansa eivät ole juurikaan suosiossa (Norjaa lukuunottamatta), ja USA:ssakin intiaanikieliä tutkivat lingvistit eivät yleensä kannata hänen ajatuksiaan. Tämä ei olekaan yllättävää, koska Chomskyn teoriat perustuvat pelkästään englannin kielioppirakenteeseen, joka poikkeaa melkoisesti Pohjois-Amerikan natiivikielistä.

Tämä ei tarkoita että Chomskyn lingvistinen tuotanto olisi kokonaan arvotonta. Hän on tehnyt paljon terävää analyysiä englannin lauseopista, mutta hänen teoreettisemmat kielitieteelliset pohdiskelunsa ovat silti vailla pohjaa. Missään tapauksessa häntä ei voi pitää kaikkien aikojen merkittävimpänä lingvistinä, vaikka hyvin vaikutusvaltaisena kylläkin.

Kommentit (7)

Vierailija
Argumenttianalyysi

Mitä Chomsky on tehnyt häneen verrattuna? Ensinnäkin hän on tehnyt tutkimusta vain yhdellä kielitieteen osa-alueella (syntaksissa eli lauseopissa). Toisekseen hän on koko uransa aikana tutkinut vain yhtä kieltä (englantia). Tämän lisäksi hän on esittänyt spekulaatioita kielellisistä universaaleista, jotka perustuvat lähinnä hänen havaintoihinsa englannin lauseopista. Jotta tämän koko järjettömyys paljastuu, otetaanpa seuraava vertaus: kuvitelkaa eläintieteilijää, joka tutkii eläimiä koskevia universaaleja. Koska hän on perehtynyt ainoastaan kameleontteihin, hän päättelee kaikkien eläinten voivan muuttaa väriään ympäristön mukaan.

Itse en alaa juuri seuraa, mutta arvioni Chomskyn merkittävyydestä lingvistiikalle perustuu lähinnä muiden sanomisiin. Se on totta että Chomsky on saanut myös valtavasti kritiikkiä vastaansa ja luultavasti sen vuoksi myös on niin korkealla sitaatti-indekseissä, jokainen alaan muutenkin tutustumaton tunteva tietää suurinpiirtein mitä tuo teoria pitää sisällään esimerkiksi minä. Ymmärtääkseni Chomskyn vaikutus on ollut suurempi behaviorismin aikaisemmin hallitsemassa jenkkiläisissä yliopistoissa, mannereuroopalla kehitys on ollut koko ajan toisensuuntaista eikä behaviorismi, jota ymmärtääkseni Chomsky nimenomaan kritisoi saanut yhtä vahvaa asemaa. Nuo työt ovat kuitenkin aika vanhoja, 1960 -luvulla, se etteivät ne sellaisenaan ole enää ajankohtaisia on vähintäänkin luonnollista. Turhan jälkiviisasta sanoa että teoria oli alusta asti "paska", paska tai ei se mullisti silloisen (jenkkiläisen) tutkimuksen, joka oli mitä ilmeisemmin vielä paskempaa.

Saussureen vertaaminen on ehkä aiheetonta, hänhän tutkii nimenomaan merkkijärjetelmien rakenteita eikä ota kantaa samalla tavalla psykologisiin prosesseihin tai kielen genesikseen yksilötasolla kuin Chomsky.

Samapa tuo, itse luen mieluummin vaikka Vygotskia jos kielen genesis kiinnostaa. Ajatus siitäkin että ihmiset tekisivät jatkuvasti kielellisiä "virheitä" normaalissa lähiryhmä kanssakäymisessä ei oikein tunnu mielekkäältä tavalta jäsentää aihetta.

Vierailija
kaima
Saussureen vertaaminen on ehkä aiheetonta, hänhän tutkii nimenomaan merkkijärjetelmien rakenteita eikä ota kantaa samalla tavalla psykologisiin prosesseihin tai kielen genesikseen yksilötasolla kuin Chomsky.

de Saussure ei tutkinut nimen omaan merkkijärjestelmien rakenteita. Juurihan Aa tuossa luetteli hänen laaja-alaisuuttaan. Tämä väärinkäsitys on laajalle levinnyt, koska suuresti moderniin ajatteluun vaikuttanut Jacques Derrida tulkitsi järjestelmällisesti de Saussurea väärin.

Chomskyn tieteellisten tekstien hyperteoreettisesta läpitunkemattomuudesta on tullut jo yleinen vitsi ja vastaavaa tekstiä voidaan tuottaa ohjelmallisesti The Chomskybot:

http://rubberducky.org/cgi-bin/chomsky.pl

Vierailija
kaima
Nuo työt ovat kuitenkin aika vanhoja, 1960 -luvulla, se etteivät ne sellaisenaan ole enää ajankohtaisia on vähintäänkin luonnollista.



En puhunut vain Chomskyn 60-luvun tutkimuksista, vaan yhtä lailla hänen myöhemmistä / nykyisistä tutkimuksistaan. Hänen ajatuksensa kielen biologisesta taustasta, lapsen kielenomaksumisesta ja kielellisistä universaaleista ovat muuttuneet koko ajan omituisemmiksi. Vielä 1960-luvulla nämä teemat eivät edes olleet keskeisiä hänen tuotannossaan. Sitä paitsi Chomsky ei ole koskaan edes pyrkinyt korjaamaan omia teorioitaan niitä vastaan esitetyn kritiikin pohjalta.

kaima
Turhan jälkiviisasta sanoa että teoria oli alusta asti "paska", paska tai ei se mullisti silloisen (jenkkiläisen) tutkimuksen, joka oli mitä ilmeisemmin vielä paskempaa.



Tästä päätellen et taida oikein tuntea ennen Chomskya vaikuttaneiden amerikkalaisten lingvistien tuotantoa. Jos lukee vaikka Bloomfieldin Languagen, niin huomaa että kyllä ennen Chomskya USA:ssakin tiedettiin kielestä yhtä ja toista. Edeltäjät eivät aina ole olleet jälkipolviaan tyhmempiä, vaikka niin usein luullaankin.

kaima
Saussureen vertaaminen on ehkä aiheetonta, hänhän tutkii nimenomaan merkkijärjetelmien rakenteita eikä ota kantaa samalla tavalla psykologisiin prosesseihin tai kielen genesikseen yksilötasolla kuin Chomsky.

Mistä olet päätynyt käsitykseen, että de Saussure muka tutki nimen omaan "merkkijärjestelmien rakenteita"? Tietenkin jos luet "merkkijärjestelmiin" myös kielen niin osut oikeaan - mutta silloinhan Chomskykin on tutkinut vain "merkkijärjestelmien rakenteita" eikä muuta. Joka tapauksessa voin suositella sinulle de Saussuren kirjaa Cours de linguistique générale , mutta myös mistä tahansa kielitieteen historian käsikirjasta saa varmasti vähän tarkemman kuvan hänen tuotannostaan ja sen merkityksestä alalla. de Saussure toki piti kielitedettä semiotiikan osa-alueena, mutta tuo mainittu kirja on suurelta osin vielä moderninkin kielitieteen teorian kovaa ydintä.

Kielen genesiksestä vielä - on totta, että de Saussure ei tutkinut tätä aihetta, mikä on hänen aikansa tieteellisessä kontekstissa vain ymmärrettävää. Mutta ei Chomskykaan ole koskaan tutkinut kielen genesistä ja kieleen liittyviä psykologisia prosesseja. Hän on vain esittänyt joukon villejä spekulaatioita kielellisistä universaaleista ja kielen biologisesta pohjasta omien englannin lauseoppia koskevien havaintojensa pohjalta.

Vierailija
Argumenttianalyysi

Kielen genesiksestä vielä - on totta, että de Saussure ei tutkinut tätä aihetta, mikä on hänen aikansa tieteellisessä kontekstissa vain ymmärrettävää. Mutta ei Chomskykaan ole koskaan tutkinut kielen genesistä ja kieleen liittyviä psykologisia prosesseja. Hän on vain esittänyt joukon villejä spekulaatioita kielellisistä universaaleista ja kielen biologisesta pohjasta omien englannin lauseoppia koskevien havaintojensa pohjalta.

Suurinpiirtein näin. En tiedä kielitieteestä juuri mitään, satunnaisten tuttavuuksia lukuunottamatta. Mutta johonkin se Chomskyn asema kuitenkin perustuu, eivät kai ihmiset muuten häneen viittailisi ja teoria olisi virheellisyydestään kuuluisa. Itse olen kohtalaisen pihalla aiheesta.

Vierailija
kaima
Mutta johonkin se Chomskyn asema kuitenkin perustuu

Tunnetumpi se ainakin taitaa olla poliittisen kirjoittelunsa vuoksi?

Vierailija
Johnny Too Bad

Tunnetumpi se ainakin taitaa olla poliittisen kirjoittelunsa vuoksi?

Ehdottomasti. Chomskyn tieteellinen teksti on oikeasti niin vaikeaselkoista, että korkeasti koulutetun kielitieteilijänkin on hyvin vaikea ymmärtää sitä. Jos hän ei olisi karismaattinen poliittinen kirjoittaja ja esiintyjä, vaan tyypillinen hieman huolimattomasti pukeutuva professori joka kirjoittaa raivoisasti alansa julkaisuihin mutkikkaita juttuja, niin ei hänestä olisi kukaan kuullut. Olemalla kielitieteilijä ei tule kuuluisaksi.

Suoraan sanottuna epäilen, että hänen julkinen poliittinen uransa ja karismaattinen persoonansa on syy siihen miksi hänen kehittämänsä generativismi on noussut valta-asemaan USA:n kielitieteessä. Hieman liioitellen voi sanoa että hänen vaikutuksensa on ollut vastaava kuin Trofim Lysenkolla Neuvostoliiton biologiaan, halvaannuttava.

Vaikutus ulottuu myös kielitieteen ulkopuolelle. Koska hänen asemansa rapakon takana on niin vahva, monet ei-kielitieteilijät olettavat että kielitiede=Noam Chomsky. Esimerkiksi Stephen Pinkerin Language Instinct on erinomainen teos, mutta sen keskeiset väitteet ovat mitä ilmeisemmin täysin pielessä, koska hän nojaa täysin Chomskyyn, eikä ilmeisesti ole koskaan kuullutkaan että tätä on kritisoitu oman tieteensä piirissä äärimmäisen rajusti.

Täsmennyksenä myönnän että hän on erittäin älykäs ja hänen nuoruutensa tuotanto on loistavaa, mutta pääosin hänen erikoisten teorioidensa takia nähdäseni hänen vaikutuksensa kielitieteeseen on negatiivinen.

Vierailija
kaima
Suurinpiirtein näin. En tiedä kielitieteestä juuri mitään, satunnaisten tuttavuuksia lukuunottamatta. Mutta johonkin se Chomskyn asema kuitenkin perustuu, eivät kai ihmiset muuten häneen viittailisi ja teoria olisi virheellisyydestään kuuluisa. Itse olen kohtalaisen pihalla aiheesta.

Kirjoitan vielä vähän tarkemmin tästä Chomskyn kieliteoriasta.

Voi todeta, että edes eri kielten lauseopin alalla tehtävästä tutkimuksesta (joka on siis Chomskyn ominta alaa) ei yleensä viitata Chomskyyn. Jos otan käteeni tutkimuksen Dyirbalin, Vepsän tai Havaijin lauseopista, on erittäin epätodennäköistä että siinä viitataan Chomskyyn. Viitteitä hänen tuotantoonsa löytyy lähinnä tietyn sisäpiirin porukan (Chomskyn seuraajien) tutkimuksista, jotka koskevat yleensä englannin lauseoppia. Hänen teoriansa ei ole kovinkaan suosittu niiden keskuudessa jotka tutkivat rakenteeltaan englannista poikkeavia kieliä. Kun teoria on kehitetty lähes pelkästään englannin pohjalta, se ei sovi useimpien kielten kieliopin kuvaamiseen.

Silti Chomsky on jo 1980-luvulla julistanut oman lauseopin kuvausmallinsa "universaaliksi": hänen mukaansa kaikissa kielissä on identtinen, hänen englantiin perustuvan teoriansa mukainen kieliopillinen "syvärakenne" (deep structure). Lisäksi tämä syvärakenne on Chomskyn mukaan myötäsyntyinen, siis ihmislajin biologinen ominaisuus, josta vastaa aivojen erityinen "kielielin". Näitä väitteitä voi luonnehtia lähinnä suuruudeenhulluiksi, kun ottaa huomioon ettei Chomsky edes ole tutkinut muita kieliä kuin englantia, ja kun muiden kielten tutkijat ovat toistuvasti osoittaneet ettei hänen teoriansa sovi niiden kielten kuvaukseen. Lisäksi hän ei ole koskaan perustellut "kielielintä" koskevia väitteitään neurologisesti tai biologisesti.

Nykyisin kieleen liittyvistä koginitiivisista ja neurologiasista prosesseista, kuten myös kielen evolutiivisesta taustasta, tehdään todella paljon tutkimusta. Tälläkään alalla Chomsky ei nykyään näytä olevan suosiossa.

Onkin hyvä kysymys, miksi Chomsky onnistui saavuttamaan niin suuren vaikutusvallan (joka nyt on kyllä hiipumaan päin) USA:n kielitieteessä. Bomt Kneder tarjosi jo ihan hyvän vastauksen, mutta asiaan on lisäksi voinut vaikuttaa myös älyllinen laiskuus. Chomskyn teorian myötä USA:n lingvistiikan tutkimuspainotuksessa tapahtui mullistus: kun 1900-luvun alkupuolen amerikkalaiset lingvistit tutkivat kieliä, alkoivat Chomsky ja hänen seuraajansa tutkia kieltä (lue: englantia). Amerikan intiaanikielet ovat rakenteeltaan todella vaikeita, ja oli varmasti helpotus uraansa aloitteleville lingvisteille, kun ei tarvinnut vaivautua opettelemaan niitä. Se kun oli julistettu tarpeettomaksi; nyt riitti, että istui omassa työhuoneessaan ja pohti omassa päässään millaiset englannin lauseet ovat mahdollisia ja millaiset eivät. Tämän voi ottaa hyvänä esimerkkinä siitä, että tiede ei mene aina eteenpäin, vaan tieteen historiaan mahtuu myös taantumakausia.

Uusimmat

Suosituimmat