Jumala vai alkuräjähdys?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kysymys on askarruttanut ihmisiä koko olemassa olomme ajan. Mistä olemme tulleet? Miksi olemme sellaisia kuin olemme? yms. Uskonnolla pyrittiin selittämään alussa ihmisen syntyä ja luonnoilmiöitä (joita ei ymmärretty). Uskonnolla oli voimakas vaikutus ihmisten elämään, keskiajalla kirkkolla oli käytännössä lähes kaikki valta.

Myöhemmin tiede alkoi kehittyä ja selittää omalla tavalla asioita joita uskonta oli aiemmin selittänyt. Nykyään tiede selittää lähes kaiken paremmin kuin uskonto, paitsi että maailman synnystä on yhä tiukkaa kädenvääntöä. Kummallakin on kannattajansa ja todistajansa. Mutta vaikka tiede on kumonnut jo niin monta uskonnon ennen selittämää asiaa, on uskonnoilla yhä voimakas kannatus. Tämä voi osittain johtua uskonnon moraalisesta merkityksestä ihmisille. Moni hakee lohtua ja/tai tukea elämäänsä uskonnosta eikä siitä siksi ole luovuttu.

Mutta voiko uskonto ja tiede elää rinnakkain ja täydentää toisiaan?
Vai tarvitaanko uskontoa edes enää?

Mielipiteitä asiasta molemmilta osapuolilta.

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija
Senssi
Nykyään tiede selittää lähes kaiken paremmin kuin uskonto,.

Minkähän asian uskonto selittää paremmin?

Vierailija

En tarkoittanut että uskonto selittäisi varsinaisesti paremmin mitään, mutta luomisteoria kuulostaa monelle tavalliselle ihmiselle kauniimmalta ja hyväksyttävämmältä kuin alkuräjähdys. Lause oli kieltämättä huonosti aseteltu.

(Itse en henkilökohtaisesti tue mitään uskonnon väitteitä)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Jos tietyt itämaiset periaatteessa jumalattomat uskonnot, kuten buddhalaisuus, lasketaan uskonnoiksi, niin ainakin ne voivat elää rinnakkain tieteen kanssa. Jälleensyntymisopin kanssa voi tosin olla vähän vaikeampaa.

Vierailija

Ei ole Jumalaa eikä ollut koskaan alkuräjähdystä. Otsikossa ne asetetaan toisensa vaihtoehdoiksi, joskaan ei äänestysesityksessä.
Boikotoin tätä äänestystä, koska johdatus oli tuollainen.

Vierailija

Hieman johdatellut vastausvaihtoehdot. Kuitenkaan tiede ei sulje pois jumalan olemassaoloa.
Oma kanta oli kyllä varsin selvä.
Mikäs teoria se sitten taas olikaan, jossa alkuräjähdystä ei oilisi ollutkaan, vaan kaikki olisi alkanut kahden ulottuvuuden törmäämisestä toisiinsa.

Vierailija
DedMoroz
Missä on vaihtoehto "En usko kumpaankaan"?

Voi tehdä itse vaihtoehtoja, hypoteeseja. Eihän niihin ole pakko uskoa. Mutta voi aina olettaa että olisikohan näin. En minäkään täydellisesti usko alkuräjähdykseen, mutta se on mielestäni parempi vaihtoehto noista kahdesta. Uskonnot on mielestäni vain ihmisten aivojen omaa tuotantoa, saadakseen hyvän olon ja uskonnon varjossa ajatus taivaasta ja niin edelleen. Ja noihin sitten uskotaan totuutena, 100% totuutena.

Tuon sijasta voi tehdä hypoteeseja, joihin ei tarvitse uskoa, muttavoi olettaa, että ehkä. Tuo on vähän eri asia kuin uskoa sokeasti.

Vierailija

Jaa-a, tuon Jumal-kuvan ollessa itselleni melko hämärä kallistun tieteeseen ja alkuräjähdykseen, onhan siitä edes teorian muodossa jotain näyttöä.
Mutta en äänestä sillä en näe syytäkään erottaa täysin toisistaan näitä kahta mielipidettä. Tämä on taas näitä kummalla puolella olet- äänestyksiä, ja en suostu valitsemaan mustavalkoisesti vain jompaa kumpaa.

Eli ota nyt kannastani selvää...
Siis maailmankuvassani alkuräjähdys ei sulje pois kaikkea muuta, vaan miljardien tähtien lämmössä voi olla syntynyt muutakin älyä tuloksena kuin me.
Ehkäpä jotain sellaista jota voisi pitää "Jumaluutena". Valitettavasti uskonto sotketaan aina tähän, ja uskonteeseihin nojaten tällainenkin maailmankuva on perusteltavissa turhaksi vedoten mielihyvän tunteeseen, kuten edellä viitattiin. Siitäpä se tietysti johtuu että joku raamatun alkuun sen luomisteorian tunki, ja omaa ajatustaan jostain universaalista korkeammasta kulttuurista on turha esittää ateistin tai uskovaisen siihen puuttumatta.

Näin se ajatus laukkaa aamusta =).

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Kun nyt gallupilla etsitään ratkaisua tällaiseen kysymykseen ajattelin minäkin boikotoida. En kuitenkaan viitsinyt uloskirjautua nähdäkseni tulokset, niin äänestin Jumalan puolesta koska arvelin ja tiesinkin sen olevan vähemmistössä. Ehkä saan tästä opitietoita viimeiselle tuomiolle.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Minua harmittaa se kun täällä useinkin asetetaan vaihtoehdoiksi asiat, joiden ei tarvitse olla toistensa vastakohtia. Mitä jumalatonta on alkuräjähdyksessä tai evoluutiossa?

Uskonto ei sitäpaitsi yritäkään SELITTÄÄ mitään. Se ei ole uskonnon tehtävä. Ainakaan kristinuskon. Uskonto puhuu TARKOITUKSESTA. Selitti tiede maailman miten tahansa, Tarkoituksen mahdollisuutta se ei voi sulkea pois.

Raamatun aikaan ainoa juutalaisten tuntema maailman syntyteoria oli 1 Mooseksen kirjan kertomus. Kristityt omaksuivat sen itselleen, koska ainoat vaihtoehdot olivat muiden antiikin kansojen pakanalliset tarinat. Juutalaisille se oli ehkä aikoinaan historiallinen totuus, nykykristitylle Jumalan luomistyön ylistyslaulu.

Monetkaan eivät tosin nykyäänkään halua ajatella sen pidemmälle. Joitakin kristittyjä tieteen tekemät löydöt pelottavat, joitakin ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään.

(Tästä tietysti seuraa että uskovaiset ovat jatkuvasti sisällissodassa tästä ja monesta muustakin syystä... Tällä hetkellä enemmän pinnalla ovat vanhat suosikkiaiheet, kuten naispappeus ja HPE.)

Minusta jumalakäsityksen pitäisi antaa muuttua sen mukaan mitä uutta saamme selville maailmasta. Niin on tapahtunutkin, ja Jumala on sillä tavoin muuttunut suuremmaksi mysteeriksi. Tämän toivoisin myös tiedemies-ateistien ymmärtävän. Oikeastaan on vähän hölmöä kysyä "Onko Jumala olemassa", koska Jumala on Olemassaolo itse!

Tällöin Jumalan voidaan pelätä menettävän "kasvonsa" eli persoonallisen olemuksensa, mutta jos Jumala ei olisi persoonallinen olento, mistä kaikki persoonallisuus sitten olisi peräisin? Miten olisi mahdollista että on yleensä olemassa mitään persoonallista? Tai että persoonallisuudella katsotaan olevan merkitystä?

Jumala on Suuri Tieteilijä. Tai paremminkin itse TIEDE. Tämä on uusi arvonimi, jota Jumalalle ei osattu antaa vielä silloin kun häntä kutsuttiin pelosta vapisten nimillä "Ikuinen" ja "Hän joka on".

Raamatun ajan ihmiset yrittivät kuvailla Jumalaa tuntemillaan käsitteillä. Samoin me. Nykyajan psalmirunoilijat tekevät Jumalan ja olemassaolon mysteeriä ylistäviä lauluja:

"Et mahdu sanoihin, et muottiin ihmisten, ei järki sinua voi saavuttaa..."

Vierailija

nm kirjoitti:

> nm: Minkähän asian uskonto selittää paremmin?

Uskontojen perustajaprofeetat selittävät aineettomien ominaisuuksien ilmentymiä kuten oikeudenmukaisuus, ymmärrys ja ahneus, jotka eivät ole aineen ominaisuuksia vaikka ainekoostumus nimeltään ihminen heijastaa niitä.

Jumalasta ei voida sanoa, että hän on olemassa, koska olemassa oleminen viittaa aineelliseen olemassaoloon, eikä Jumalalalla ole aineellista muotoa ja olemassa oloa. Jumala on. Kuten äly on. Ei ole olemassa sellaista ainetta, josta voisimme sanoa, tuossa on äly. Äly ei ole olemassa. Äly ilmenee aineen toiminnan kautta.
Sama liittyy aiemmin mainittuun sanaan taivas. Taivas ei ole paikka, vaan ihmismielen intellektuaalinen yhteys ja läheisyys häntä itseään suurempaan älylliseen todellisuuteen, mikä välittyy hänelle häntä itseään älyllisemmän yksilön tai universumin ominaisuuksien kautta.

Laitoin ruksin Jumalalle, vaikka kysymys ei vastaakaan käsitystäni

Vierailija
Verity
Uskonto ei sitäpaitsi yritäkään SELITTÄÄ mitään. Se ei ole uskonnon tehtävä. Ainakaan kristinuskon. Uskonto puhuu TARKOITUKSESTA. Selitti tiede maailman miten tahansa, Tarkoituksen mahdollisuutta se ei voi sulkea pois.

Selittely alkaa ainakin Raamatussa heti ensimmäisessä luvussa. Raamatusta löytyy selityksiä jos jonkinlaisiin asioihin (sairauksiin yms). Raamatun kertomuksilla ei ole mitään tekemistä havaittujen tosiasioiden kanssa.

Ei kaukanakaan menneisyydessä näillä Raamatun kertomuksilla oli aivan eri painoarvo kuin nykyään. Joidenkin lehtien yleisönosastokirjoituksista voi päätellä vielä nykyäänkin, ettei tämä aika ole vieläkään kovin (tarpeeksi) kaukana. Kansan syvät rivit eivät loppujen lopuksi vieläkään tiedä tieteistä juuri mitään. Paitsi ovat tietysti kuulleet, että on olemassa "tiede", joka hyökkää heidän uskoaan vastaan.

Tarkoitus on mielestäni hyvin epämääräinen käsite. Jos sitä ajattelee esim ihmisyksilön näkökulmasta, on erilaisia tarkoituksia suuri määrä. Mutta tällöin ei todellakaan voida puhua vielä mistään universaalista tarkoituksesta.

Jos ajatellaan sanaa tarkoitus luojan näkökulmasta, päästään uskonnon tapaan määritellä tarkoitus.

Mutta elämän tarkoitus voi olla myös luonnon evoluutiolla aikaansaama:
A man's got to do what a man's got to do

Eli ei siis mitään sen syvällisempää... Saadaksemme tästä luonnon tarjoamasta tarkoituksesta itsemme kannalta mahdollisimman mielekkään - hmm - tehkäämme työtä vähentääksemme kärsimystä maailmassa.

Verity
"Et mahdu sanoihin, et muottiin ihmisten, ei järki sinua voi saavuttaa..."

Näin voisi sanoa myös esim Zeuksesta, jolla aikoinaan oli hänelläkin oma vankka kannattajakuntansa.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Verityltä haluan kysyä: Miten erotat muunuskoiset pakanat ja oman uskosi toisistaan? Kaikille uskovaisille henkilökohtainen Jumala on totuus. Vai oletko tosissaan sitä mieltä että vain sinulle ja uskonveljillesi/sisarillesi hän katsoi parhaaksi esittäytyä?

Lierikki Riikonen

Vierailija

kingofthelake kirjoitti:

>kingofthelake: Jos ajatellaan sanaa tarkoitus luojan näkökulmasta, päästään uskonnon tapaan määritellä tarkoitus.

Uskontojen perustajaprofeetat eivät tarkoitusta määritä. Määrittäminen kuuluu rajallisuuteen ja rajaamiseen, he tuovat esille rajattomuutta. Saavutettavissa olevia tavoitteita he kyllä ilmaisevat.

> kingofthelake: Mutta elämän tarkoitus voi olla myös luonnon evoluutiolla aikaansaama:
A man's got to do what a man's got to do.

Minusta tiede kieltää evoluutiolla olevan minkäänlaista tarkoitusta, miten se sitten saisi sen aikaan. Tarkoitus liittyy ihmistodellisuuden intellektuaalisuuden piiriin, kuten lainauksestasikin ilmenee.

> kingofthelake: Eli ei siis mitään sen syvällisempää... Saadaksemme tästä luonnon tarjoamasta tarkoituksesta itsemme kannalta mahdollisimman mielekkään - hmm - tehkäämme työtä vähentääksemme kärsimystä maailmassa.

Miltä sinusta näyttää? Olemmeko mielestäsi pystyneet vähentämään kanssaihmistemme kärsimysten määrää vai lisäämään sitä. Missä ajattelet olevan syyn, jos se tuntuu lisääntyvän?
Minusta Darwinismin ulottaminen ihmisen henkissosiaalisen käyttäytymisen esikuvaksi, ”vahvin pärjää ja muut sietävätkin kuolla geeniperimää huonontamasta” on suurin este huomioida lähimmäistemme kärsimyksiä.
Jos hylätään uskontojen evoluutio ja hyväksytään vain aineellinen evoluutio, puhutaan tieteen vastaisesti. Ei ole ainetta ilman sen heijastamia ominaisuuksia eikä ominaisuuksia ilman ainetta.
Ihminen on enemmän kuin fyysiset tarpeensa, kuten mielestäni sinkin toit esille syvällisten mietintöjesi aarrearkusta. Miksi sitten uskontojen perustajaprofeetat eivät saisi tehdä samoin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat