LTO

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Semmoista olen tässä ihmetellyt, että kun tietääkseni parhaissa LTO-härveleissä on pyörivät kennot, niin miten estetään poisto- ja tuloilman sekoittuminen? Ainakin näin maalaisjärjellä pohdittuna vaikuttaisi siltä että kennoon jää ilmaa, ja ne sekoittuvat väkisinkin...

Ja toisaalta ihmetyttää koko ajatuskin, eli miksi kennon pitää pyöriä?

Eli miksi kiinteäkennoiset pääsevät niinkin vaatimattomiin lukuihin (40-60%), verrattuna pyöriväkennoisten jopa 80 prosenttiin?

Itse olen tässä pohdiskellut semmoista vaihtoehtoa, että noiden kennojen suunnittelijoilta olisi unohtunut jotain tärkeää, mutta vaikuttaa jotenkin epärealistiselta että kaltaiseni tavis keksisi jotain niin älyttömän yksinkertaista, eikä yksikään asiaa työkseen pohtiva ei olisi sitä jo vähintään kertaalleen ajateltuna...

Kerran näin jossain periaatekaavion eräästä kiinteäkennoisesta, siinä ilmavirtaukset olivat ristissä... Minun mielestäni virtauksien pitäisi olla kohtisuorassa toisiaan vastaan, tällöin juuri ulkoa tullut ilma ottaa poistoilmasta viimeisetkin lämmönrippeet, ja toisaalta LTO:sta poistuva tuloilma lämpenee ihan loppuun saakka lähestyessään sitä kohtaa missä poistoilmakanava liittyy LTO:n.

Yksinkertaisimmillaan tämä minun kehittelmäni LTO olisi esim. kaksi sisäkkäistä putkea, joissa ilma virtaa siis vastakkaisiin suuntiin. Hyötysuhde olisi ainakin teoriassa sitä parempi mitä pidempi se putki olisi, ja ainoat esteet putken pidentämiselle ovat käytettävissä oleva tila, ja virtausvastus. Ymmärtääkseni lämpöä kuitenkin johtuu seinämän läpi jos niiden välillä on pienikin lämpötilaero, ja siksi olisi loogista odottaa tällaiselta putkelta melko hyvää hyötysuhdetta... Ja tottakai kannattaa muistaa, että tämä on vain yksinkertaistettu malli ideastani, tilankäytön tehostamiseksi voisi putkia olla vaikka enemmänkin, jolloin putkien halkaisijat ovat pienempiä, ja siten pinta-alat suurempia -> lämmönvaihto tehokkaampaa -> lämpötilaerot pienempiä -> parempi hyötysuhde pituusyksikköä kohden -> lyhyempi putki. Myös yhden suuremman putken sisällä voisi olla useampi putki... Vaihtoehtoja on paljon, mutta perusperiaate on kuitenkin sama.

Sivut

Kommentit (79)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Unterseeboot
Semmoista olen tässä ihmetellyt, että kun tietääkseni parhaissa LTO-härveleissä on pyörivät kennot, niin miten estetään poisto- ja tuloilman sekoittuminen? Ainakin näin maalaisjärjellä pohdittuna vaikuttaisi siltä että kennoon jää ilmaa, ja ne sekoittuvat väkisinkin...



Aivan oikein, ne sekoituvat - osin. Tämä ei yleensä kuitenkaan ole ongelma normaaleissa kotitalauksissa. Liesituulettimen kärythän ohjataan yleensä erillisiellä hormilla ulos.

Unterseeboot

Ja toisaalta ihmetyttää koko ajatuskin, eli miksi kennon pitää pyöriä?

Eli miksi kiinteäkennoiset pääsevät niinkin vaatimattomiin lukuihin (40-60%), verrattuna pyöriväkennoisten jopa 80 prosenttiin?




Pyörivä kenno tuo lisää pinta-alaa.

Unterseeboot

Kerran näin jossain periaatekaavion eräästä kiinteäkennoisesta, siinä ilmavirtaukset olivat ristissä... Minun mielestäni virtauksien pitäisi olla kohtisuorassa toisiaan vastaan, tällöin juuri ulkoa tullut ilma ottaa poistoilmasta viimeisetkin lämmönrippeet, ja toisaalta LTO:sta poistuva tuloilma lämpenee ihan loppuun saakka lähestyessään sitä kohtaa missä poistoilmakanava liittyy LTO:n.



Vitaukset kohtaavat toisensa 90 asteen kulmassa. Tämä siksi, että näin voidaan johtaa sekä tulo-, että poistoilma omalla putkellaan lämmönvaihtimeen.

Jos virtaukset olisivat toisiaan vastaan, niin ilmavirrat pitäisi ensin hajoittaa n:ään kpl ohuita kanavia. Tästä taas syntyy virtausvastusta, joten järjestelmään tarvitaan lisää tehoa puhaltimien muodossa. Tämä taas on LTO:n toiminnan periaatteiden vastaista: Senhän pitää nimenomaan säästää energiaa.

Unterseeboot

Yksinkertaisimmillaan tämä minun kehittelmäni LTO olisi esim. kaksi sisäkkäistä putkea, joissa ilma virtaa siis vastakkaisiin suuntiin. Hyötysuhde olisi ainakin teoriassa sitä parempi mitä pidempi se putki olisi, ja ainoat esteet putken pidentämiselle ovat käytettävissä oleva tila, ja virtausvastus. Ymmärtääkseni lämpöä kuitenkin johtuu seinämän läpi jos niiden välillä on pienikin lämpötilaero, ja siksi olisi loogista odottaa tällaiselta putkelta melko hyvää hyötysuhdetta... Ja tottakai kannattaa muistaa, että tämä on vain yksinkertaistettu malli ideastani, tilankäytön tehostamiseksi voisi putkia olla vaikka enemmänkin, jolloin putkien halkaisijat ovat pienempiä, ja siten pinta-alat suurempia -> lämmönvaihto tehokkaampaa -> lämpötilaerot pienempiä -> parempi hyötysuhde pituusyksikköä kohden -> lyhyempi putki. Myös yhden suuremman putken sisällä voisi olla useampi putki... Vaihtoehtoja on paljon, mutta perusperiaate on kuitenkin sama.

Metallit siirtävät lämpöä hyvin, siksi niitä käytetään lämmönsiirtimissä. Toisaalta myös ne varaavat lämpöä hyvin. Tästä syystä metallikerroksen paksuus on oltava mahdollisimman ohut ja silti kestävä.

Ilman virtaus kennostoon tulee olla mahdollisimman kitkatonta. Mitä ohuempi putki, sen nopeampi virtausnopeus ja sitä suurempi kitka.

Mitenkäs ajattelit johtaa tulo- ja poistoilman kennostoosi?- Keksinet vastauksen kysymykseesi itse

Vierailija
Volitans
Jos virtaukset olisivat toisiaan vastaan, niin ilmavirrat pitäisi ensin hajoittaa n:ään kpl ohuita kanavia. Tästä taas syntyy virtausvastusta, joten järjestelmään tarvitaan lisää tehoa puhaltimien muodossa. Tämä taas on LTO:n toiminnan periaatteiden vastaista: Senhän pitää nimenomaan säästää energiaa.



Joka tapauksessa virtaukset pitää ohjata kapeiden säleikköjen tai ohuiden kanavien läpi, siis näin ainakin kiinteäkennoisissa malleissa... Sillä muuten pinta-alat jäisivät tilavuuteen nähden todella pieniksi, ja siten laitteista tulisi joko tehottomia tai suuria.

Ja mitä puhaltimien tehoon tulee, niin ne ovat aika vaatimattomia. Pientaloissa tuskin on tarvetta edes 100 watin puhaltimelle. Tulo-/poistoilmanvaihto järjestelmässä tosin puhaltimien yhteenlaskettu teho saattaa ylittää tuon 100 wattia, mutta kun ottaa huomioon että samoilla tilavuuksilla lämmitykseen menee useampia kilowatteja, niin ei voi kuin todeta puhaltimien tehon melko vähäpätöiseksi seikaksi... Mutta sekään ei tietenkään ole mikään peruste jättää virtausvastusta kokonaan huomiotta.

Ja on huomattava, että monta ohutta kanavaa ei vastusta virtauksia paljon sen enempää kuin yksi iso kanava, kunhan vain poikkipinta-alat ovat samat, jotain eroa varmaan asiaan tuo se, että pienillä kanavilla on enemmän pinta-alaa... Eli jonkinlainen ero noilla on, mutta jos virtausvastus kasvaa, niin sitä voi yleensä helpottaa suurentamalla poikkipinta-alaa.

Mitenkäs ajattelit johtaa tulo- ja poistoilman kennostoosi?- Keksinet vastauksen kysymykseesi itse



Olen tässä ajatellut, että saattaisi olla mahdollista rakentaa prototyyppi ihan tavallisista ilmanvaihtokanavien osista.

Toiseksi putkeksi kelpaisi vaikka ihan suora putki. Ja sitten sille pitäisi laittaa vaipaksi joku suurempi putki, suuremman putken koon voisi laskea vastaamaan pientä putkea niin, että sisäkkäin aseteltuna niillä olisi suurinpiirtein sama poikkipinta-ala.

Suoraan putkeen ilman saa helposti, sitä ei tarvinne selittää. Suurempi putki on sen sijaan hieman ongelmallisempi, joskaan ei sekään mitenkään vaikea. Eli suuremman putken päihin laitetaan vain T-kappaleet, ja sitten tukitaan T-kappaleiden vapaat päät, eli tiivistetään isomman ja pienemmän putken väliin jäävä rako.

Pinta-alan lisäämiseksi voisi sisäputken korvata esim. useammalla pienellä putkella, mikä hieman vaikeuttaa poikkipintojen laskentaa, ja siten kennon mitoitusta, mutta lyhentää putkea. Myös päiden tukkiminen vaikeutuu, mutta se tuskin olisi mikään ongelma tuotantomallissa. Eihän siihen tarvittaisi kuin joku levy, jossa on valmiit reiät. Tiivisteet rakoihin, ja siinä se. Vielä kun lisää mahdolliselle kondenssivedelle poistoputket, ja luonnollisesti eristeet koko paketin ympärille, niin siinä se on ainakin noin pääpiirteittäin.

Aivan oikein, ne sekoituvat - osin. Tämä ei yleensä kuitenkaan ole ongelma normaaleissa kotitalauksissa. Liesituulettimen kärythän ohjataan yleensä erillisiellä hormilla ulos.

Juu, eihän se sinänsä mikään ongelma olekaan, sekoittuuhan se raitisilma joka tapauksessa huoneilmaan... Mutta kun puhaltimia käytetään - osin - poistoilman takaisin imurointiin, niin tosiasiassa vaihtuva ilmamäärä alenee, ja tarvitaan tehokkaammat puhaltimet jotta päästään samoihin tilavuuksiin. Toisaalta ehkäpä se 20 prosenttiyksikön erotus siinä kennon hyötysuhteessa korvaa tämän pienen kierrätyksen mennen tullen, joten ei siitä sen enempää.

Vierailija

En oikein usko noihin ilmoitettuihin jopa 85% hyötysuhteisiin. Etteivät vain olisi noita "markkinamiesten" rosentteja. Mutta saattaahan ideaaliolosuhteissa lyhyehkön ajan tuollaisen hyötysuhteen saavuttaakin, mutta tuskin kyse voi olla jatkuvasta hyötysuhteesta. Liekö asiasta ihan puolueetonta tutkimustietoa saatavissa?

Eri asia on sitten jos LTO on varustettu PILP:illä, silloinhan päästään 300% hyötysuhteisiin tai oikeamin toimintakertoimiin luokkaa 2-3. Ja onhan PILP:istä sitten kesäaikaan iloa kun sillä pystyy jonkinverran jäähdyttämään tuloilmaa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Tavallinen LTO-kuutio on mitoiltaan tehty ottamaan noin puolet energiasta takaisin. On koneita, joissa kuutioita on kaksi peräkkäin. Jäljellä olevasta energiasisällöstä saadaan taas puolet tuolla toisella. Kun kennoja lisätään riittävästi, niin lähes kaikki saadaan takaisin. Vastavirtausperiaate toteutuu selvästi jo kahden kuution tapauksessa. Yhdellä kuutiolla vastavirtaus on osittaista.

Sisäkkäiset putket ovat klassinen esimerkki vastavirtauslämmönvaihtimesta. Sehän on tuttu väline kaikille normaaleille viinankeittäjille.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Kyllä minä jotenkin aavistelisin, että näissä LTO-laitteissa rakenteellisiin seikkoihin vaikuttaa aikas paljon valmistettavuus. Jos tarkastellaan perinteistä LTO-kennoa jossa ilmavirrat muodostavat keskenään 90 asteen kulman, niin luulempa että kyseisessä kennotyypissä pääasiallisin oivallus on nerokas konstruktio, jolla voidaan minimoida valmistuskustannukset ja siten saada tuotteelle enemmän katetta. Tällainen kenno kun muodostuu keskenään täsmälleen samanlaisista, päällekkäin ladotuista peltilevyistä, joihin on prässätty nerokas uritus niin että levyt sopivat yhteen ja niiden väliin muodostuu 90 asteen kulmassa olevat virtauskanavat mahdollisimman suurella poikkipinta-alalla. Tällaisen härvelin kokoonpanoeminen voidaan helposti automatisoida. Jos rakennetta lähdetään konstruoimaan jostain putkista, tarvitaan rutkasti ohutta putkea (jonka otaksuisin olevan peltiä kalliimpaa), molempiin päihin tarvitaan reikälevyt joihin putket asennetaan (lävistetty levy on varmasti kalliimpi kuin lävistämätön) ja putket pitää varmasti jotenkin tiivistää paikalleen ellei kennosta halua jotain väljää horoa... Hitsaaminen tuskin tulee kysymykseen, tarvittaneen jokin mekaaninen vippaskonsti, kuten ahdistussovitus tjs.

Minulla on jotenkin sellainen aavistus, että näissä kennoasioissa on lopulta kysymys hyötysuhteen ja kustannusten välisestä kompromissista.

Vierailija
Heksu
Hitsaaminen tuskin tulee kysymykseen, tarvittaneen jokin mekaaninen vippaskonsti, kuten ahdistussovitus tjs.

Minä veikkaisin, että yksinkertaisin ja halvin tiivistysmetodi saattaisi kuitenkin olla kumitiivisteet, niillähän nuo ilmastointiputket tiivistetään muutenkin. Ja koska paineet ovat käytännössä olemattomia on liitoksissa reilusti välyksiä, ja isot kumit joilla aukot täytetään. Ja jos aukkoja ei muuten saa tiiviiksi, niin sitten on aina se ilmastointiteippi. Tosin tehtaissa tuskin teippaillaan mitään, vaan teippiä käytetään enemmänkin asennusvaiheessa liitoksien varmistamiseen...

Kustannustehokkuus kuulostaa jo sen verran uskottavalta selitykseltä, että taidan uskoa sen, ja jätän jatkossa tällaiset pohdinnat muille.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Tuollaisia putkistoihin perustuvia lämmönsiirtimiäkin on, mutta ne ovat hyötysuhteeltaan huonompia, kuin levylämmönsiirtimet - Niitä kuitenkin käytetään, koska niihin saadaan parempi paineenkesto, kuin levyillä toimiviin. Ilmastoinnissa paineet ovat sen verran pieniä, että levylämmönsiirtimiä voidaan käyttää.

http://en.wikipedia.org/wiki/Heat_exchanger

Vierailija

Noita LTO laitteita en tunne kovinkaan hyvin. Mutta näin kalliin energian aikoina tuli mieleeni vain tämmöinen asia, että onko kukaan laskeskellut sitä kuinka paljon lämpöä häviää viemäreiden kautta "harakoille". Lämmintä vettähän käytetään pesualtaissa, suihkuissa, pyykinpesukoneissa, astianpesukoneissa jne. eli aika paljon. Tehtäisiin näille lämpimille jätevesille oma viemäriputkisto jossa olisi jonkinlainen lämmön talteenotto putkisto, esimerkiksi pohjaviemäreissä.
Tottakai se vaatisi jonkinlaisen lämpöpumppu järjestelmän (vrt. maalämpö) ja tietenkin oman viemäriputkiston wc vesille (kylmää vettä). Onkohan tuossa mitään järkeä?

Lämpimänkäyttöveden osuus asuintalojen käyttökustannuksista on käsittääkseni aika suuri.
Näin perstuntumalla vaikuttaisi siltä, että pientaloihin se ei kannattaisi, mutta kerrostaloihin ehkä?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005
ergaster
Noita LTO laitteita en tunne kovinkaan hyvin. Mutta näin kalliin energian aikoina tuli mieleeni vain tämmöinen asia, että onko kukaan laskeskellut sitä kuinka paljon lämpöä häviää viemäreiden kautta "harakoille". Lämmintä vettähän käytetään pesualtaissa, suihkuissa, pyykinpesukoneissa, astianpesukoneissa jne. eli aika paljon. Tehtäisiin näille lämpimille jätevesille oma viemäriputkisto jossa olisi jonkinlainen lämmön talteenotto putkisto, esimerkiksi pohjaviemäreissä.
Tottakai se vaatisi jonkinlaisen lämpöpumppu järjestelmän (vrt. maalämpö) ja tietenkin oman viemäriputkiston wc vesille (kylmää vettä). Onkohan tuossa mitään järkeä?

Lämpimänkäyttöveden osuus asuintalojen käyttökustannuksista on käsittääkseni aika suuri.
Näin perstuntumalla vaikuttaisi siltä, että pientaloihin se ei kannattaisi, mutta kerrostaloihin ehkä?

Lämpimän käyttöveden mukana voi mennä kolmannes taloon tuodusta lämmitysenergiasta. Eli on se merkittävä.

Joskus hahmottelin systeemiä, jossa eräänlainen jakaja valitsee eri lämpöiset nesteet tai oikeastaan lämmönsiirtimestä vasta valitaan noita erilämpöisiä. Jätevesi kaipaa siirrintekniikan, koska niljakkeet tukkivat kaiken.

Joku pesukone voisi poistaa vetensä välivaraston kautta ja uusi täyttövesi otettaisiin tuon kautta. AP-koneet on liitetty usein kuumaan veteen, mutta kylmään veteen liitetty pelaisi tuolla systeemillä lämpöä säästäen. Pyykinpesussa varsinkin otetaan kylmänä vesi koneeseen. Siitä ei kyllä ole mitään iloa. Jos veden saisi vaikka 25-asteisena, olisi lähtötilanne aivan eri kuin 4-asteisen veden kanssa tunatessa. Mutta pesukoneissakin on tuo niljakeongelma. Joku 10 litran tukkeutunut lämmönottorumpu olisi aika tylsä värkki purettavaksi kotioloissa. Eli pitäisi olla täysin huoltovapaita vehkeitä. Viemärit ovat hankalia jopa suorina putkina jos ne sille päälle sattuvat.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

vorrester
Seuraa 
Viestejä613
Liittynyt22.7.2005

Mitenkä toteutus onnistuisi?

Viemäröintiin kaksiputki järjestelmä. WC vedet suoraan eteenpäin jätevesi käsittelyyn. WC vesiinhän ei kovin paljon sitoudu energiaa.
Muut vedet eristettynä, eristettyyn jätevesi kaivoon jossa vastaava lämmöntalteenotto kuin maalämmössä tai osana maalämpö järjestelmää. Tarvittaessa termostaatilla pysäytettävä talteenotto, ettei kaivo vedä jäähän. Kylmät vedet jätevesi käsittelyyn lämmön talteenoton jälkeen.

Aivopierun tunnistaa rivin alun merkistä *

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Omia mielipiteitäni tuohon viemärivesien lämmöntalteenottoon:

Itseänikin on muutamaan kertaan pohdituttanut tuon viemäriin menevän lämpöenergian talteenoton mahdollisuudet.

Energiaa tuosta varmasti saadaan haluttaessa talteen ja jopa varsin hyvällä hyötysuhteellakin niin halutessamme.

Talteenotettu energia olisi kuitenkin myös joko heti hyödynnettävä tai sitten varastoitava. Talvella lämmintä kaivataan, mutta toisaalta kesällä vastaavaa tarvetta ei ole - usein jopa päinvastoin: tarvittaisiin jäähdytystä (joka sekin onnistuisi, kun ensin muunnettaisiin lämpöenergia sähköksi).

Kesällä lämmön talteenotosta ei siis juuri ole hyötyä. Vaikka suihkussa oleva ihminen voi kuluttaa jopa kolminkertaisen määrän energiaa verrattuna talon lämmityksen tarpeeseen kovilla pakkasilla, niin vuorokautinen viemäriin menevän energian määrä on suhteellisen vähäinen. Vaikka lämpö saataisiinkin talteen talvella, niin kesällä siitä ei ole yleisestiottaen hyötyä.

Lämmön talteenotto on hankalaa viemärivedestä, koska mukana kulkee "kökköjä". Virtaus on lisäksi vaihtelevaa. Tämän lisäksi viemäriveden lämpötila vaihtelee.

Talteenoton kannalta lämmintä vettä viemäreihin johtuu yleensä suihkun ja pesukoneiden käytön yhteydessä - yleistäen siis lähinnä aamuisin ja iltaisin. Lämmintä vettä johdetaan viemäriin tyypillisesti vain minuuttien ajan.

Äkkiseltään ajateltuna tuollainen viemäriveden LTO-järjestelmä tulee kalliiksi rakentaa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.

Pitäisi kehittää jonkinlainen LTO-viemäriputki, josta saataisiin suoraan sähköä.

Vierailija

Volintas kirjoitti:
Kesällä lämmön talteenotosta ei siis juuri ole hyötyä. Vaikka suihkussa oleva ihminen voi kuluttaa jopa kolminkertaisen määrän energiaa verrattuna talon lämmityksen tarpeeseen kovilla pakkasilla, niin vuorokautinen viemäriin menevän energian määrä on suhteellisen vähäinen. Vaikka lämpö saataisiinkin talteen talvella, niin kesällä siitä ei ole yleisestiottaen hyötyä.

Mites olisi tällainen järjestelmä: Kaksiputkiviemäröinti, erikseen WC vedet ja erikseen vedet joista tulee lämmintä vettä, ja lämpöiset vedet eristetyissä viemäriputkissa. Johdettaisiin lämpöiset vedet lämpöeristettyyn säiliöön jossa olisi lämmönvaihdin joka ottaa talteen poistuvasta lämpimästä viemärivedestä saatavan lämmön (ensiö). Lämminvesivaraajalle syötettävä kylmävesi ajettaisiin ensin kaivossa olevan vaihtimen kautta (toisio). Eli vaihdin toimisi esilämmittimenä varaajalle menevälle kylmälle vedelle. Kökköjähän näin ei olisi. Hyöty olisi ympärivuotinen, eikä käsitykseni mukaan tarvitsisi juuri muuta tekniikkaa.

Vierailija
ergaster
Volintas kirjoitti:
Kesällä lämmön talteenotosta ei siis juuri ole hyötyä. Vaikka suihkussa oleva ihminen voi kuluttaa jopa kolminkertaisen määrän energiaa verrattuna talon lämmityksen tarpeeseen kovilla pakkasilla, niin vuorokautinen viemäriin menevän energian määrä on suhteellisen vähäinen. Vaikka lämpö saataisiinkin talteen talvella, niin kesällä siitä ei ole yleisestiottaen hyötyä.

Mites olisi tällainen järjestelmä: Kaksiputkiviemäröinti, erikseen WC vedet ja erikseen vedet joista tulee lämmintä vettä, ja lämpöiset vedet eristetyissä viemäriputkissa. Johdettaisiin lämpöiset vedet lämpöeristettyyn säiliöön jossa olisi lämmönvaihdin joka ottaa talteen poistuvasta lämpimästä viemärivedestä saatavan lämmön (ensiö). Lämminvesivaraajalle syötettävä kylmävesi ajettaisiin ensin kaivossa olevan vaihtimen kautta (toisio). Eli vaihdin toimisi esilämmittimenä varaajalle menevälle kylmälle vedelle. Kökköjähän näin ei olisi. Hyöty olisi ympärivuotinen, eikä käsitykseni mukaan tarvitsisi juuri muuta tekniikkaa.

Itse olen kehitellyt seuraavanlaista patenttia.

Suihkukaapin alla olevassa tilassa on pitkä sisäkkäinen putki. Muoviputki jonka sisään tungettu ohutseinäinen kupariputki. Viemärivesi lämmittää suihkun vaatimaa kylmää vettä. Kylmä vesi on normaalisti n. 10 C ja viemärivesi 40 C. Sopivan pituisella putkella kylmävesi voisi olla vaikka 30 C tullessaan sekoittajalle. Varsinkin jos käytössä on termostaattihana niin turhilta jälkisäädöiltä vältytään. Lämpimnän veden kulutus tippuu kummasti.

Vierailija

Kävin eilen saunassa, ja suihkussa ollessani kuulin polttimen käynnistyvän, jolloin tuli mieleeni, että puupolttoisen kiukaan ja savupiipun väliin voisi viritella jonkinlaisen lämmönvaihtimen. Lämmönvaihdin voisi olla melko yksinkertainen ja pienikokoinen, sillä kiukaan savukaasut ovat todella kuumia. Siitä vaan putket pannuun tai varaajaan, tai millä sitten vetensä lämmittääkin.

Tuollaisella härvelillä voisi parantaa kiukaan hyötysuhdetta, ja kun ottaa huomioon että lämpimälle vedelle on yleensä aika hyvä kysyntä silloin kun kiuas on kuumana, niin kattila/varaaja-veden lämpötilan nosto tulisi hyödynnettyä melko nopeasti, ja siten hyvällä hyötysuhteella.

Ymmärtääkseni järjestelmä olisi teknisesti aika yksinkertainen, ja jos toteutus olisi samaa tasoa kuin puupannuilla, niin laitteiston käyttöikä laskettaisiin sekin kymmenissä vuosissa. Herkimpiä osia olisivat todennäköisesti sekoitusventtiilit ja kiertovesipumppu, jotka nekin kestävät ainakin 10 vuotta ilman huoltoa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Norppa

Itse olen kehitellyt seuraavanlaista patenttia.

Suihkukaapin alla olevassa tilassa on pitkä sisäkkäinen putki. Muoviputki jonka sisään tungettu ohutseinäinen kupariputki. Viemärivesi lämmittää suihkun vaatimaa kylmää vettä. Kylmä vesi on normaalisti n. 10 C ja viemärivesi 40 C. Sopivan pituisella putkella kylmävesi voisi olla vaikka 30 C tullessaan sekoittajalle. Varsinkin jos käytössä on termostaattihana niin turhilta jälkisäädöiltä vältytään. Lämpimnän veden kulutus tippuu kummasti.

Suihkun viemäriliitäntä on yleensä noin 30 mm:ä halkaisijaltaan. Tämä on käsittääksen pienin viemärille rakennusmääräyksissä hyväksyttävä halkaisija. Lämmönvaihtimen toteuttaminen tuolle halkaisijalle merkitsisi siis kylmän veden johtamista 30 mm:sen viemäriputken ulkopuolelta. Tuloveden putkien halkaisija on yleensä 8 tai 10 mm.

Lämmönsiirtimen tulisi olla ensinnäkin kovin pitkä, jotta siihen saataisiin tarvittavaa pinta-alaa. Toisekseen sisällä kulkevassa viemärissä virtaus on yleensä vain osittaista, jolloin suurin osa on ymppäröivää ilmaa.

Ulkovaipalla kulkeva kylmävesiputki, jolla on siis normaaliin nähden suhteellisen suuri pinta-ala taas on ympäristöään kylmempi, jolloin ilman kosteus kondensoituu siihen, joka taas haihtuessaan viilentää putkea.

Ja koska tuollaisen järjestelmän tulee kestää vesijohtoverkoston paine noin 10 bar, niin sen on oltava myös suhteellisen suuri massainen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että noin 10 minuutin suihkussa käynti ei juurikaan ehdi lämmittämään edes metallista vaippaa, saati sisäänvirtaavaa vettä.

Tuollainen viritelmä saataisiin varmasti paperilla toimivaksi, mutta kun ottaa huomioon hankkeen taloudelliset vaikutukset, niin rakentamatta jää.

Sen sijaan ilmasoinnin kautta suihkussakin käytettyä lämpöenergiaa saadaan helposti talteen lämmöntalteenoton avulla. Ilma liikkuu helpommin kuin vesi: siinä ei ole kiinteitä hiukkasia haitaksi asti ja se virtaa jo pienilläkin paine-eroilla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat