Voisiko "nälässä" oleminen lisätä elämisen laatua?

Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005

Eläinkunta säilyy kunnossa ollessaan jatkuvalla "dieetillä"

Uusin Tiede-lehti (8/2005) artikkelissaan toteaa nälässä olemisen kehittävän pidemmän eliniän ja terveemmän elontaipaleen. Esimerkkinä on käytetty eläinkuntaa, jossa keskimäärin vallitsee jatkuva nälkä ja "puute" kaloreista. Tutkimuksien mukaan pienessä nälässä eläminen on terveellisempää kuin ne liikakalorit, joilla saamme kulutustaloustunnusmerkit vyätäröllemme.

Nykyaikana energiatarve on entisestään vähentynyt; naisilla 2000 kcal ja miehillä 2500. Tutkijoiden mielestä jatkuva "kalorivaje" voisi pudottaa tarpeen naisilla 1400 kaloriin ja miehillä 1750:een, terveyden kärsimättä. Huomio kiinnittyy enemmänkin laatuun ja monipuolisuuteen kuin määrään. Ihmisen kulttuuri on vuosituhansien saatossa korostanut syömisen nautinnnontarpeen tärkeyttä yli sen perustarpeen elintoimintojen ylläpitäjänä. Ravintolaillallinen ei tarvitsisi olla pöydät notkuttava, vaan vähyydessään arvostusta saavuttava (kaloriarvot otettu Tiede 8/2005 lehdestä tyypillisille nykyajan ihmisille).

Mikäli Tiede-lehden artikkelin asiantuntijoiden ja tutkijoiden päätelmät johtaisivat syötävän määrän vähentymiseen ja niukkuuden laadun lisääntymiseen, olisiko tuloksena terveempi elämä? Mikäli näin, yhteiskuntamme säästäisi merkittävät rahat sairaudenhoidosta terveyden vaalimiseen, ehkä säästynyttä rahaa riittäisi myös koulutuksen kohdentamiseen ja - jatkuvuuteen.

Kuinka itse ruokahuolto voisi hyötyä määrältään pienemmästä kulutuksesta? Olisiko nykyaikainen määrän tavoittelu peltohehtaarilta muuttumassa laadun tavoitteluksi kilohinnan noustessa ja viljelyn muuttuessa luonnonmukaisemmaksi? Kuinka maaperäköyhtyminen muuttuisi, jos emme ottaisi maksimaalista hehtaarihyötyä, vaan suuntaisimme kehityksen itse ruoan raaka-aineen sisältöön ennemmin kuin kilomäärän lisäämiseen.

Kuinka itse ihmisen elämäntapa ja tottumusmuutokset pieneen jatkuvaan "nälkään" suhtautuisivat? Olisiko kuitenkin tuloksena sopeutuma, koska viime vuosisadan aikana fyysisen työmme määrä on ratkaisevasti vähentynyt ja sen myötä entinen normaalisyöminen on muuttunut monilla ylensyömiseksi aiheuttaen joukon nykyajan markkinataloussairauksia kohentamaan lisääntyvää verotustarvettamme hoitojärjestelmien laajentamiseksi? Voisiko kehomme tasaantua sille normaalille, siis vähentyvälle kalorimäärälle, joka ylläpitää optimaalista energiakulutusta tehtyyn lihastyöhön nähden?

Onko eläinkunta ilman ihmisaiheuttajien vaikutusta terveempi ja elinvoimaisempi? Keskimäärin eläinkunta on ravinnon niukkuudessa ja mikäli ravintoa on yllinkyllin ja ehkä ylikin, korreloituu se laajempana suvunjatkantona, aikaansaaden ravintoketjussa runsaamman tarjonnan, jolloin luonnontasapainoa mm. ylläpitävä syödyksi tulemisen laki hoitaa populan liiallisen ylikasvun.

Näin kaupunkilaistuneen maatiaisjärjellä ajatellen tämä "niukkuuden" elontila tuntuisi luonnolliselta, sillä katsomalla peiliin ja ympärilleen huomaa elintasokukkuloita riittävästi kasvattamaan elintasosairauksien tilastokäyrien kulmakertoimia.

Kuinka suomalainen maatalous voisi hyötyä paremman laadun ja "sisällön" tavoittelusta määrän kustannuksella? Onko olemassa niukkuusajattelun pohjalta maataloutemme elinkelpoisuuden parantumista paremman laadun myötä paremmasta kilohinnasta? Kuinka elintarviketeollisuutemme ja tämän tuotekehitys voisivat tästä hyötyä? Lopuksi; olisiko mukavampi katsoa peilistä itseään, havaiten muutoksen aikaansaama päämäärän saavutus?

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (74)

Vierailija

Vanha kiinalainen sananlasku sanoo: Kun syöt vatsasi 2/3 täyteen ravitset itseäsi. Viimeinen 1/3 ravitsee lääkäriäsi.

Rasvakerros on hormonaalisesti aktiivista kudosta. Kun on ollut joskus lihavana tietää että muuttuu helposti paljon passiivisemmaksi ja nukkuu enemmän. Jos taas totuttelee siihen ettei syö koskaan vatsaa täyteen vaan juuri ja juuri tarpeeksi jotta nälkä lähtee, olo on aina virkeä ja unentarve vähäisempi.

Vierailija

Olisin kyllä valmis luopumaan turhanpäiväisestä ajanvietesyömisestä, joka koostuu lähinnä turhista kaloreista, jotka lisäävät kyllä päivittäin nauttimaani energiamäärää, mutta eivät juurikaan ravitse tai vie nälkää. Tämä näkyy tietysti myös vyötärön seudulle kertyvänä elintasona.

Vierailija
niih
Kun on ollut joskus lihavana tietää että muuttuu helposti paljon passiivisemmaksi ja nukkuu enemmän. Jos taas totuttelee siihen ettei syö koskaan vatsaa täyteen vaan juuri ja juuri tarpeeksi jotta nälkä lähtee, olo on aina virkeä ja unentarve vähäisempi.

Johtuisiko tämä uneliaisuus ruoansulatukseen ja taikinaläjämäisen olemuksen liikutteluun kuluvasta energiasta? Hoikka ihminenhän myös kuluttaa vähemmän ja siten tulee myös toimeen vähemmällä ravinnolla.

Vierailija

Ei tule näläntunnetta ollenkaan, jos napostelee parin tunnin välein jotain pientä eli välipaloja isompien aterioiden välissä. Sen ei tietenkään tarvitse olla mitään sokeri- tai rasvapullaa, vaan jotain energiatiheydeltään vähäisempää ravintoa.

Vierailija

Tai protskuja/ matalan glykeemisen indeksin ruokia. Erilaiset ruoka-aineet täyttävät vatsaa ja tekevät kylläiseksi eri tavoin.

Itse olen lisännyt protskujen määrää ravinnossani, karsien samalla pahemmat hiilarit kokonaan pois. Kun enemmän energiaa, niin löysyyskin vähenee kummasti, eikä ruokamäärä ole edes kummoinen. Painokin on pysynyt täysin kuosissaan ja uni maittaa hyvin.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Uusimmassa Tiede-lehdessä oli tästä aiheesta juttu. Todettiin, että jatkuvalla nälkäkuurilla tuskin olisi mahdollista hankkia itselleen montaakaan elinvuotta lisää. Lähinnä ihmisen kohdalla kaloreista kieltäytyminen vaikuttaisis sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen.

Täytyy myös muistaa, että kun ihminen elää jatkuvalla nälkäkuurilla, elimistön kyky ottaa vähemmästä ruoasta enemmän kaloreita paranee. Kun ikänsä laihduttanut malli ryhtyy syömään ns. normaalisti, seurauksena usein on lihominen ylipainoiseksi, koska elimistö on totutettu vähälle. Katsokaapas esim. Janet Jacksonin kuvia tissivilautusta ennen ja sen jälkeen (+ 30 kg).

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Kysymys on turhaan konditionaalimuodossa koska kyllä minä (ja moni muu varmastikin) olemme jatkuvasti nälässä, minä ainakin arkisin. Uusimmassa Hyvä Terveys -lehdessä oli tästä juttu. Ihmiset pelkäävät nälkää ja siksi syödä puputtavat koko ajan. Itse syön kaksi-kolme kertaa päivässä, aamupalan, päiväruuan ja vähän iltapalaa toisinaan. Iltapala on yleensä hedelmä. Ja olen laihtunut vuodessa n. 8 kg. Painoni oli vuosi sitten n. 91 kg ja nyt n. 83 kg. Se on alempi kilomäärä kuin mitä olen koskaan ollut aikuisiässä. Pituutta minulla on 189 cm joten painoindeksini on noin 23,2. Se on laskenut, mutta se ei ole hyvä mittari pitkälle ihmiselle tai lyhyelle.

Viikonloppuisin tulee välillä herkuteltua (olutta ja suklaata jne), mutta pitäähän sitä elämästä nauttia. Olen myös lisännyt liikuntaa ja jättänyt tupakan ja oluen lipittelyn. Ravintotottumuksiani olen muuttanut että syön enemmän kalaa ja kasviksia.

Laihduttaminen alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jotka ovat yleisin kuolinsyy maassamme. Diabeteskin on riskinä. Tiedä sitten tuosta nälkäkuurista elämänlisääjänä, ideanahan siinä on se, että aineenvaihdunta hidastuu. Ei siitä varmasti haittaa ole, kunhan muistaa syödä terveellisesti ja monipuolisesti.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt9.9.2005
Aweb
Uusimmassa Tiede-lehdessä oli tästä aiheesta juttu. Todettiin, että jatkuvalla nälkäkuurilla tuskin olisi mahdollista hankkia itselleen montaakaan elinvuotta lisää. Lähinnä ihmisen kohdalla kaloreista kieltäytyminen vaikuttaisis sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen.

Täytyy myös muistaa, että kun ihminen elää jatkuvalla nälkäkuurilla, elimistön kyky ottaa vähemmästä ruoasta enemmän kaloreita paranee. Kun ikänsä laihduttanut malli ryhtyy syömään ns. normaalisti, seurauksena usein on lihominen ylipainoiseksi, koska elimistö on totutettu vähälle. Katsokaapas esim. Janet Jacksonin kuvia tissivilautusta ennen ja sen jälkeen (+ 30 kg).

Keskustelun avaus oli lainattu juuri tästä Tiede-lehden artikkelista, keskustelu voisi laajentua herkästi myös ylensyönnin "hyötyihin" ja ennenkaikkea haittoihin. Haitoissa on myös mukana yhteiskuntamme tulontasauksen periaatteiden mukaisesti myös sivulliset lähinnä maksajina sosiaali-ja terveysministeriön hallinnon alalle. Tähän asiaan halusi entinen pääministeri Esko Ahokin huomiota, rohkea, mutta oikea aloitus häneltä, mutta miksi ei tehnyt sitä pääministerikaudellaan?

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

En minä ainakaan ruoasta luovu. Onse ihanaa syödä vatsa täyteen hyvää ruokaa. Jos nyt muutaman vuoden saa lisää elinaikaa niin ei se korvaa hyvää ruokaa.

Vierailija

Eiköhän nälässä oleminen pikemminkin huononna elämänlaatua
Olikos kiva elää 97 vuotta nälässä.?Mielummin kuolen 85-vuotiaana massu täynnä

Mummo
kaalikääryleitä paistellen

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23119
Liittynyt16.3.2005
Ilkka Luoma

Mikäli Tiede-lehden artikkelin asiantuntijoiden ja tutkijoiden päätelmät johtaisivat syötävän määrän vähentymiseen ja niukkuuden laadun lisääntymiseen, olisiko tuloksena terveempi elämä? Mikäli näin, yhteiskuntamme säästäisi merkittävät rahat sairaudenhoidosta terveyden vaalimiseen, ehkä säästynyttä rahaa riittäisi myös koulutuksen kohdentamiseen ja - jatkuvuuteen.



Kyllä kai ainakin eläinkokeet siihen viittaavat. että niukalla ravinnolla elää pisimpään, jos vain huolehditaan kaikkien ravintoaineiden saannista. Sitä en sitten tiedä, onko nälässä kärsiminen mahdollisien lisävuosien arvoista. Itse en alkaisi piinata itseäni sillä tavalla riskiä pienentääkseni. Olen myös sitä mieltä, että yhteiskunnan pitää olla ihmisiä varten eikä toisinpäin. Yhteiskunnan takia ei kenenkään pidä kärsiä, vaan yhteiskunnan pitää antaa enemmän kuin se ottaa (tässä en sitten tarkoita pelkästään rahaa, tietenkään).


Kuinka itse ruokahuolto voisi hyötyä määrältään pienemmästä kulutuksesta? Olisiko nykyaikainen määrän tavoittelu peltohehtaarilta muuttumassa laadun tavoitteluksi kilohinnan noustessa ja viljelyn muuttuessa luonnonmukaisemmaksi? Kuinka maaperäköyhtyminen muuttuisi, jos emme ottaisi maksimaalista hehtaarihyötyä, vaan suuntaisimme kehityksen itse ruoan raaka-aineen sisältöön ennemmin kuin kilomäärän lisäämiseen.



Nähdäkseni ainoa tapa vaikuttaa olellisesti tuohon on vähentää lihan syöntiä. Se varmasti olisi järkevää, mutta enpä silti taida luopua pihvistä...


Onko eläinkunta ilman ihmisaiheuttajien vaikutusta terveempi ja elinvoimaisempi? Keskimäärin eläinkunta on ravinnon niukkuudessa ja mikäli ravintoa on yllinkyllin ja ehkä ylikin, korreloituu se laajempana suvunjatkantona, aikaansaaden ravintoketjussa runsaamman tarjonnan, jolloin luonnontasapainoa mm. ylläpitävä syödyksi tulemisen laki hoitaa populan liiallisen ylikasvun.



Eläimet eivät todellakaan ole ihmisiä terveempiä, missään suhteessa. Eläinkunta kamppailee alituisesti puutetta, tauteja ja loisia vastaan. Eläinyksilön elinikä kasvaa yleensä vankeudessa moninkertaiseksi elinikään luonnossa verrattuna.


Näin kaupunkilaistuneen maatiaisjärjellä ajatellen tämä "niukkuuden" elontila tuntuisi luonnolliselta, sillä katsomalla peiliin ja ympärilleen huomaa elintasokukkuloita riittävästi kasvattamaan elintasosairauksien tilastokäyrien kulmakertoimia.

Elintasosairaudet iskevät tyypillisesti vanhemmalla iällä. Ani harva läskikasakaan kuolee sydänkohtaukseen tai syöpään alle 55 vuotiaana. Puutetta kärsivät sen sijaan menettävät vastustuskykyään ja kuolevat tulehdussairauksiin lapsena tai parhaassa työiässä. Tuo vähäenerginen ruokavalio vaatii, että vaadittavat suojaravintoaineet saadaan pillereinä. Mikään luonnollinen ruoka ei sisällä vaadittavia aineita niin paljoa.

Vierailija

Kalorirajoitus on kuitenkina toistaiseksi ainut menetelmä, jonka avulla nisäkkäidem elinikää on pystytty pidentämään. Ne jotka harjoittavat kalorirajoitusta elääkseen niin kauan, että todella tehokkaat elämää pidentävät teknologiat valmistuvat, harjoittavat yleensä myös aika suurta optimismia. Vaan eihän se ole ollenkaan pahasta, jos ihminen käyttää elääkseen vain sen mitä todella tarvitsee, eikä pelkästä nautinnonhalusta ja tottumuksen voimasta kuluta enemmän kuin todella tarvitsee.
Olen jonkin verran tutustunut kalorirajoitusta noudattavien ihmisten blogeihin ja ylipäätään siihen mitä kalorirajoitus on. Oma laiskuuteni on sitä luokkaa, että kovin syvällisesti en tähän ole aikeissakaan perehtyä, mutta ilmeisesti kyseessä ei ole nälässä eläminen. Keho tottuu vähempään, aika suuri osa näläntunteesta on opittua.
Jos lopettaa syömisen, niin varmasti kehittää puutostauteja, jos taas syö terveellistä ja täysipainoista ruokaa, jonka kalorimäärää rajoittaa ja täydentää ruokavaliotaan ravintolisillä, niin silloin tuskin puutostautejakaan esiintyy.

Älkää ihmiset puhuko "hiilareista" ja "protskuista", selkäpiitä karmii. Hiilihydraatteja ja proteiineja ne ovat. Nuo lyhenteet ovat vain pyrkyrislangia, jota ei voi kuunnella kovin kauan voimatta pahoin.

mustikka
Seuraa 
Viestejä81
Liittynyt31.10.2005

Olen laihduttanut 16kg terveydenhoitajan suosittelemalla 1200 kalorilla/pv.
Nälkä ei ollut, vaan masu täysi. Suomessa vaan on se ongelma, että kaikkiin rasvattomiin tuotteisiin tulee jokin "lisä" hintaan ja usein huomaa maksavansa kevyestä vaihtoehdosta enemmän. Suosittelisin, että valtio poistaisi veron kokonaan kotimaisilta vihanneksilta ja hedelmiltä. Jos vielä kauppias malttaisi antaa hintahyödyn kuluttajalle, olisi mahdollista, että alkaisimme syömään vielä terveellisemmin.

ps. kiitokset äidille, joka on opettanut minut syömään oikein, tehnyt itse kaikki mehut kotimaisista marjoista, syöttänyt pottua ja porkkanaa unohtamatta herkkuhetkiä uuniomenoiden ja vanilijakastikkeen kera.

meillä on kova tarve = kukaan järkevä ei halua meille töihin
meillä on jatkuva tarve = aikataulut kusee pahan kerran
kilpailukykyinen palkka = noin 60% liiton suosituksesta

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat