Homo/lesboparien oikeus hedelmöityshoitoon ja adoptioon?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä saapuu otsikoksi vuosisadan tappelun aiheuttava aihe. Vai olisiko sittenkin että täällä "tiedepalstalla" aihetta osattaisiin käsitellä asiallisesti?

Katsoin tuossa ohjelman ajankohtainen kakkonen jossa aiheena oli hedelmöityshoidot (lapsentekoilta; http://www.uta.fi/~tlmihap/tarina.html Onko jokaisella oikeus saada lapsi keinolla millä hyvänsä? Kuka kelpaa vanhemmaksi ja kuka siitä päättää? Onko lapsi oikeus, velvollisuus, kohtalo vai lahja?)

Eniten jäi kaivamaan aiheessa se, että kristillisen puolueen edustaja kohteli ohjelmassa olluta naisparia äärettömän huonosti.

Kuka on sanomaan kenestä on vanhemmaksi? Millä oikeudella voidaan määritellä pariskuntien oikeus saada/tehdä lapsi?

Millä kannalla itse olet; perustele.


Tähän ketjuun ei ole suotavaa tuoda mitään aihetta PARJAAVAA materiaalia taikka kommentteja, tarkoitus on yrittää ymmärtää molempien osapuolien kantaa. Toivon että tätä kunnioitetaan, samoin kun jokaisen omaa mielipidettä.

EDIT: Tässä lisään mukaan tekstin "lapset ja rekisteröity parisuhde" sosiaali ja terveysminiseteriön sivuilta'
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/rek ... a1_3.htm#3

Sivut

Kommentit (192)

Vierailija

No mutta, miksipä ei. Homot tahikka Lesbot ovat yleensäkin suht. lempeitä ja ehkä hieman sivistyneempiä, kuin ihmiset yleensä. Tämä tarjoaa lapselle ihan kivan kasvupohjan. Tämä on toki helvetin iso yleistys, mutta yleisesti.

Toisaalta pitää luonnollisesti katsoa, että millaisille ihmisille näitä lapsia annetaan tavalla tai toisella. Aivan hullu ei saa tietenkään olla.

Naisparien poikalapsista ja miesten tyttölapsista voi tietenkin tulla hieman friikkejä tapauksia jälleen yleisellä mittapuulla, koska he eivät välttämättä saa mistään oman sukupuolensa vaikutteita, mikä varmaankin haittaa sopeutumista yleisesti ottaen omaan sukupuolensa tapahtumiin. Edistänee varmaan jopa omalla tavallaan tasa-arvoa.

Vierailija

En äänestänyt vielä. Häälyn kahden vaiheilla; tekisi mieli sanoa suoraan EI, mutta toisaalta houkuttelee tuo "en ole oikea ihminen sanomaan...".

Katsoin myös keskustelun uusintana ja mieleen jäi erityisesti argumentti, onko meidän pakko tehdä kaikki se, minkä lääketieteen huima kehitys mahdollistaa? Mihin pannaan rajat? Ja kuka ne asettaa?

Eli jonkinlaisesta luonnonvastaisuuden ihmettelystä on kohdallani kyse. Miten käy perheen? Onko lapsen hankkiminen keinolla millä hyvänsä ihmisoikeus? Miten käy isyyden? Miten käy miehuuden? Minkälaisen mieskuvan saa poikalapsi lesboperheessä? Kertokaa, jos tiedätte.

Vierailija

Minä en hyväksy hedelmöityshoitojen kieltämistä miltään ihmisryhmältä, joka niitä tarvitsee. Lapsien saanti on ihmisten lisääntymisen perusedellytys. Jos siinä on lääketieteellisiä ongelmia, joita voidaan auttaa, niin miksei.
Minä en myöskään hyväksy jotain raamatun perusteluja vain aviopareille suotavasta avusta. Ei avioliitto tavallisen kansan parissa ole Suomessa vielä sataa vuottakaan ollut tavallaista.

Vierailija

Vastustan henkeen ja vereen hedelmöityshoitoja poikkeaville pareille. Lapsi tarvitsee isän ja äidin eli normaalin lapsuuden ja tämän oikeuden takaamiseksi on jokaisen yhteisön tehtävä kaikkensa.

Sen takia että valtaryhmästä poikkeava pari haluaa "kokea" normaalin perheen ilon ja surut ei ole tarpeeksi hyvä syy kun ajatellaan lapsen etua.

Adoptio-oikeuden voin hyväksyä vain ääritapauksissa kuten esimerkiksi että lapselle ei ole saatavilla normaalin perhekuvion mukaisia vanhempia. Muissa tapauksissa kantani on jyrkkä EI.

Vierailija

Ei saa

Tommossi lespoi ja homoi ei ne mittä lapsi tart saara. Paremminki ne tule pittä kauka kaikist alaikäsist ettei se tartu, se lespous ja muu vika.

Kauhia ajatuskis moine. luulis politikoil ja muil oleva jottai hyöryllistäki tekemist ku toi tommone.

Ei missä tapaukses, ei.

Vierailija

Kannatan koko sydämelläni sekä lesbo-, että homoparien oikeutta hankkia lapsi. Tosin tasavertaisuus on tässä kysymyksessä mielestäni tärkeä: ei yhtä ilman toista. Homo- ja lesbopariskuntien pitää olla yhtäläisessä asemassa.

Vierailija

Eihän normaalissa ydinperheessäkään ole aina läsnäolevaa isää taikka äitiä.

Normaalin perheen määritelmä on pikkuhiljaa alkanut murenemaan koska normaalia on vaikeaa määritellä. Pikkulasten isät nimenomaan tekevät eniten töitä ja ovat vähiten kotona.

Miten sitten yksinhuoltajat jotka sitä ovat vapaasta tahdostaan tai pakosta? Kyllä näistäkin lapsista kasvaa aivan yhtä tasapainoisia ja normaaleita kuin "perusihanneperheessä".

Olen kannalla että kaksi vanhempaa on parempi kuin yksi, riippumatta siitä mitä sukupuolta vanhemmat ovat tai mitä kantaa he edustavat.

Vierailija
NeoKonservatiivi
Adoptio-oikeuden voin hyväksyä vain ääritapauksissa kuten esimerkiksi että lapselle ei ole saatavilla normaalin perhekuvion mukaisia vanhempia. Muissa tapauksissa kantani on jyrkkä EI.

Kerroit juuri tärkeimmän syyn kannattaa homojen oikeutta adoptioon: hyljityt lapset. Ne, jotka eivät kelpaa heteroille, löytäisivät silloin kodin homoparien luota.

Vierailija
Neiti
Olen kannalla että kaksi vanhempaa on parempi kuin yksi, riippumatta siitä mitä sukupuolta vanhemmat ovat tai mitä kantaa he edustavat.

Joskus tosin yksi empaattinen kasvattaja on parempi kuin monta psykopaattia... Mielestäni ei kannatakaan julistaa lopullista totuutta siitä, mikä lapselle on parasta. Erilaisia tapauksia on niin lukuisia. Tärkeintä on, että lapsi kokee rakkautta, turvaa ja rajoja.

Vierailija
Neiti
Pikkulasten isät nimenomaan tekevät eniten töitä ja ovat vähiten kotona.

Tuossa on jotain syvästi perverssiä. Jos naiset kantaisivat suuremman vastuun nuorten perheiden taloudesta, niin ehkä myös miehille jäisi enemmän aikaa isänä olemiseen? Vai onko tuossa kyse vain miesten sokeasta kunnianhimosta, jonka edessä isän ja lapsen väliset suhteet uhrataan?

Vierailija
Tintti:
Kerroit juuri tärkeimmän syyn kannattaa homojen oikeutta adoptioon: hyljityt lapset. Ne, jotka eivät kelpaa heteroille, löytäisivät silloin kodin homoparien luota.

Kannatan adoptio oikeutta poikkeustapauksissa. Jos lapselle on tarjolla normaalit vanhemmat, lesbo- tai homoparit, tulee valinta tehdä aina normaalien hyväksi ellei sitten ilmene jotain ylitse pääsemättömiä syitä jotka estävät lapsen pääsemästä normaalien vanhempien huostaan.

Keinohedelmöityshoidot ja muu äärivapaamieliseen agendaan kuuluva vouhotus tulee sen sijaan kieltää sataprosenttisesti muilta kuin normaaleilta vanhemmilta.

Vierailija
tintti
Neiti
Pikkulasten isät nimenomaan tekevät eniten töitä ja ovat vähiten kotona.



Tuossa on jotain syvästi perverssiä. Jos naiset kantaisivat suuremman vastuun nuorten perheiden taloudesta, niin ehkä myös miehille jäisi enemmän aikaa isänä olemiseen? Vai onko tuossa kyse vain miesten sokeasta kunnianhimosta, jonka edessä isän ja lapsen väliset suhteet uhrataan?

Neiti viittaa tuossa ilmeisesti erääseen muutama päivä sitten olleeseen uutiseen, jossa mainittiin mm. tutkitun, että lesboparien molemmat osapuolet keskittyvät enemmän lapsen kasvatukseen siinä missä heteropareilla usein mies on vähemmän kotona ja osallistuu vähemmän kasvatusasioihin. Samassa uutisessa myös todettiin, että mitään eroa lesboparien kasvattamien lapsien ja heteroparien lapsien henkisessä kehityksessä ei tutkimusten mukaan ole löydetty.

Yritin etsiä kyseistä uutista huonoin lopputuloksin.

Vierailija
Sisyphos
Katsoin myös keskustelun uusintana ja mieleen jäi erityisesti argumentti, onko meidän pakko tehdä kaikki se, minkä lääketieteen huima kehitys mahdollistaa? Mihin pannaan rajat? Ja kuka ne asettaa?

On kaiketi kysyttävä, kuka pakottaa? Vaihtoehtohoitoihin meneminen on täysin vapaaehtoista.
Sperma ja munasolut lahjoitetaan.

Miksi pitäisi jättää jokin kehityksen suoma mahdollisuus käyttämättä. Sama kun sanoisi, ettei 80-vuotiaalla ole oikeutta pallolaajennukseen.. kun kuolee kuitenkin kohta ilman sitä.

Lapsi tarvitsee aikuisen, jota rakastaa, joka on läsnä. Lapsi ei arvio rakastamaansa biologisen perimän kautta. Aikuinen tekee niin. Naapurin tumma lapsi herättää närästystä, rouva itse kun on vaalea.

Keinohedelmöityksessä synnytetään luonnollista elämää, ei mitään friikkejä! Miksi siis laittaa rajoja?

Vierailija
Noor

Neiti viittaa tuossa ilmeisesti erääseen muutama päivä sitten olleeseen uutiseen,



Ei vaan itseasiassa tämä on jo muutaman vuoden vanha tutkimus ihan heteroperheen vanhemmuden tilanteesta/työelämästä, koululla tuli tutkimusta luettua..

Tutkimuksesta kävi ilmi että eniten ja pisimpiä työvuoroja sekä eniten poissa kotoa ovat isät jonka perheessä on pieniä lapsia. Rahaahan nämä perheet tarvitsevat ja isät ovat tässä vaiheessa uraputkessaan nousussa, niin siellähän he töissä viihtyvät. Valitettavasti. Tärkeämpää tietenkin olisi että perheessä saisi sekä isä että äiti että lapset tasapuolisesti toistensa- ja omaa aikaansa.

sitten.

Tintti

Joskus tosin yksi empaattinen kasvattaja on parempi kuin monta psykopaattia... Mielestäni ei kannatakaan julistaa lopullista totuutta siitä, mikä lapselle on parasta. Erilaisia tapauksia on niin lukuisia. Tärkeintä on, että lapsi kokee rakkautta, turvaa ja rajoja.

Juu tätä juuri yritin ajaa kommentillani takaa, että mielummin kaksi tervettä vanhempaa sama se mitä sukupuolta, kuin yksi terve vanhempi. Miellyttävä empaattinen vanhempi mielummin kuin pariskunta jolla sukset ovat solmussa.

Lapselle juuri rajat ja rakkaus ovat tärkeitä, se keneltä (äiti taikka isä taikka homo/lesbo taikka sinkku taikka kommuuni) sitä saa on toissijaista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat