Ruokahiiva, eikös ne oo jotain eläviäsoluja?

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

kuin Puristetaan 500 miljardia hiivasolua yhteen niin saadaan ruokahiivaa 50 g
Eikös tää pienet otukset oo eläviä hiivassa?.

olenko oikeassa?

Kommentit (7)

Vierailija

Ruisleivän tekemisessä tarvittava leipäjuuri on aika mielenkiintoinen juttu. Niissä elää jokaisessa jollain tavalla erilainen hiiva.
Ennen vanhaan kun maalaistaloissa maistui leivät erilaisilta niin se johtui tietääkseni juuri tästä leivänjuuresta, joilla jokaisella oli omat erityispiirteensä. Onhan niitä tarinoitakin kun jollain emännällä oli onnistunut juuri niin sitä sitten kovasti kadehdittiin ja yritettiin pölliä sitä taikinaa

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Muistaakseni ruisleipää ei hiivalla nostateta. Kyseessä on maitohappobakteeri. Hiivaa käytetään vehnäpullaan.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija

Hiivat ovat yksisoluisia Fungeja. Kuolevat yli 40 C asteessa, siksei leipää tehdessä saa heittää hiivaa vaikka kiehuvaan veteen.

Vierailija
Herra E.
Ruisleivän tekemisessä tarvittava leipäjuuri on aika mielenkiintoinen juttu. Niissä elää jokaisessa jollain tavalla erilainen hiiva.
Ennen vanhaan kun maalaistaloissa maistui leivät erilaisilta niin se johtui tietääkseni juuri tästä leivänjuuresta, joilla jokaisella oli omat erityispiirteensä. Onhan niitä tarinoitakin kun jollain emännällä oli onnistunut juuri niin sitä sitten kovasti kadehdittiin ja yritettiin pölliä sitä taikinaa

Niin se jotenkin mummolassa meni, että osa leipätaikinasta säästettiin juureksi seuraavaa kertaa varten, niin että sama hiivakanta säilyi. Fyysisestihän kyseessä ei ollut 150 vuotias leivänkäntty jota säästettiin. Pienenä kuvittelin leivänjuuren näyttävän kutakuinkin porkkanalta, kun se kerran on juuri, onneksi selitettiin kun kyselin.

Leivänjuuren kähveltäminen on minullekin katoavaa kansanperinnettä, sitäkö ne siellä sivukujilla kauppaavat?

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Ruisleivän juuressa taitaa parhaimmillaan asustaa erinäinen kokoelma hiivoja sekä mm. jo mainittuja maitohappobakteereitakin.

Uuden leivänjuuren voi kyllä perustaa vaikka ihan tavan ruokahiivasta, käyttämällä sitä ruisjauhovellin kanssa pari päivää lämpimässä. Sekaan voi laittaa myös hieman piimää. Mahdollisesti jonkun kuivan leivänkäntynkin voi laittaa sekaan, vaikka epäilen josko kerran kypsennetystä leiivästä enää mitään hyödyllisiä pieneliöitä saisi...Tämän seoksen voi sitten kuivata tai pakastaa myöhempää käyttöä varten, pieneliöt menevät horrokseen näissä tilanteissa ja virkoavat taas kun juuri sulaa/kostuu/lämpenee.

Mutta eiköhän paras juuri liene kuitenkin se suvun naisten eteenpäin välittämä juuri, joka voi olla kymmeniä tai satojakin vuosia pitkän evoluution tulos.

Perinteinen tapa säilyttää leivän juuri oli/on, että puista taikinatiinua ei leivät leivottaessa koskaan puhdistettu tarkasti. Tiinuun siis jätetään aina taikina poistettaessa seinämille ja pohjalle taikinanrippeet, joiden annetaan kuivaa astiaan. Kun seuraavaa leipää sitten aletaan tekemään, tulee taikinaan luonnostaan mukaan vanha tuttu hiiva-/bakteerikanta. Joku muinaistarina kertoo "uusavuttomasta" taloon tulleesta miniästä, joka ei ollut perehtynyt leivänteon saloihin, ja tuhosi tietämättään ja anoppisovun lopulliseksi pahaksi onneksi vuosisataisen leivänjuuren, kun meni pesemään uuden häidenjälkeisen kotinsa taikinatiinun putipuhtaaksi, havaittuaan sen olevan likainen ja toivoen näin tehdessään saavansa anopilta ylimääräisiä suosiopisteitä tehokkaasta taloudenhoidosta...

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Uusimmat

Suosituimmat