Miksi kuolleita kunnioitetaan?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Noniin, tässä pienessä siivussa tuli yks kaks mieleen, että
monissa kulttuureissa kuolleita kunnioitetaan ja arvostetaan hyvin paljon.
Mistä tämmöinen johtuu?

Itselle tuli mieleen lähinnä, otetaan nyt vaikka jokin ääri-islamistinen näkökulma, että jos kuolleelle osoitetaan huomattavaa kunniaa ja hautajaiset ovat hienot jne. on todennäköisempää, että useampi muu on valmiimpi kuolemaan yhteisen asian puolesta, jos saa vastaavaa huomiota kuoleman jälkeen.

Mutta onko vastaava tapa länsimaissa vain jokin jäänne? Eikö kuolleet voitaisi vain unohtaa, kuin heitä ei olisi koskaan ollutkaan?
Suru on tietysti hyvin henkilökohtainen asia, sille ei kai kukaan voi mitään ja siksi kuolleita halutaan muistaa?

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

Veitkös Malkkomi vainajien päivänä kukkia tai kynttilän haudalle ?

Sama juttu siinäkin. Kaikki kulttuurit uhraavat ja muistavat kuolleitaan, jokainen omalla tavallaan.

Vierailija
MalcomX
Noniin, tässä pienessä siivussa tuli yks kaks mieleen, että
monissa kulttuureissa kuolleita kunnioitetaan ja arvostetaan hyvin paljon.
Mistä tämmöinen johtuu?

Itselle tuli mieleen lähinnä, otetaan nyt vaikka jokin ääri-islamistinen näkökulma, että jos kuolleelle osoitetaan huomattavaa kunniaa ja hautajaiset ovat hienot jne. on todennäköisempää, että useampi muu on valmiimpi kuolemaan yhteisen asian puolesta, jos saa vastaavaa huomiota kuoleman jälkeen.

Mutta onko vastaava tapa länsimaissa vain jokin jäänne? Eikö kuolleet voitaisi vain unohtaa, kuin heitä ei olisi koskaan ollutkaan?
Suru on tietysti hyvin henkilökohtainen asia, sille ei kai kukaan voi mitään ja siksi kuolleita halutaan muistaa?

Missäs kulttuureissa kuolleita arvostetaan ja kunnioitetaan niin paljon että olet havainnut sen?

Kuka/ketkä on mielestäsi "ääri-islamisteja"?

Eräitä kuolleita muistetaan heidän kuoleman jälkeen heidän tekojensa perusteella. Kuten Äiti Theresa. Häntä kunnioitetaan hänen tekojensa takia.

Sukulaiset päättää itse millainen hautajaisista tulee. Ja että joidenkin hautajaissa on paljon ihmisiä johtuu siitä että suku on suuri ja ystäväpiiri suuri. Ja tietysti eri kulttuureilla on oma tyylinsä hautajaisissakin niin kuin muissakin asioissa.

Vierailija

Tässä ihmeteltäneen sitä, että miksi vainajia pitää kunnioittaa arvostelematta heitä tai sanomatta heistä "pahaa" sanaa, vaikka he olisivat eläessään olleet millaisia mulkeroita tahansa?

Hyvä kysymys.

Vierailija

Oma isäni kuoli kauan sitten, enkä kunnioita häntä sen enempää kuin elävänäkään. Haudalla en käy, koska mitä järkeä sitä kuopattua tuhkaa jonka päällä on kivi, on käydä katselemassa. Kivikin tehtiin vastoin omaa tahtoani. Siinä on risti, vaikka isäni ei kuulunut kirkkoon. Olin silloin niin nuori, niin mielipidettäni ei kuunneltu. Halusin kiven, jossa ei ole ristiä, mutta toisin kävi.

Miksi edes pitää tehdä hautakiviä? Aivan kuin kuolleita ei muistaisi ilman niitä.

Vierailija
Mr Jönssi
Miksi edes pitää tehdä hautakiviä? Aivan kuin kuolleita ei muistaisi ilman niitä.

Kaipa se on ylpeille eläväisille konkreettinen muistutus kaiken katoavaisuudesta. Ilman silminnähtävää ja käsinkosketeltavaa merkkiä monet tällaiset asiat unohtuvat äkkiä. Hautausmaan näkeminen vetää aina mietteliääksi.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Enpä tiedä pelkäämisestä... Mutta se vain on niin, että [size=150:162lqxl4]suuret teot[/size:162lqxl4] elävät kauemmin kuin niiden tekijät.

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija

Se on kyllä niin, että kuollut ruumis on koko totuus kuolemasta. Kuiva, lahonnut puu on koko totuus kuolemasta. Siinä se vain on. Eikä liiku enää, ei enää elä eikä hengitä. Elämä on elämä, elävä, ei-kuoleva. Kuolema on kuollut ruumis, siinä kaikki.

Tuskallisin kuolema ihmiselle taitaa olla nimenomaan toisen kuolema -- koska elämme siinä harhassa, että jokin muotoseikka elämässämme olisi kestävää ja arvokasta -- että elämän muodot olisivat arvokkaita, vaikka itse elämä tappaa niitä koko ajan -- minä hetkenä hyvänsä.

Ilmeisestikin jokainen olemassaoleva olento kokee surua kun menettää rakastetun ihmisen, mutta sureminen ei ole rakkautta. Ihminen ei ole läsnä kuolleen omaisen kanssa, tai kunnioita hänen muistoaan silloin, kun hän takertuu suremiseen. Takertuessaan suremiseen hän takertuu itseensä. Hän on silloin pelkästään itsekäs, kuten aina juuttuessaan tunteisiin tai mihin hyvänsä -- mielensä tulkintoihin, odotuksiin ja olettamuksiin.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mitä se mie olen tutkinu asijaa , niin son kuollu etelän alju paljo parempi, ku elossa oleva. Se heittää riistämästä heikompia naapureitans, niinko meitä Saamelaisija. Enkä mie ole kuullu kuolheitten puhuvan kenestäkhän pahhaa,
niinko met elävät tehemmä.
Sitä se mie vain en tiijjä, maksethanko niille kuolheille niitä optioita ?
No ei se mikhän ihme olis jos vaikka maksettaski.
Niin että mie se kunnioitan , kuolheita etelän aljuja en eläviä.
Niin että kuolkaa aivan rauhassa, niin mekki tehemmä.

Vierailija

Eihän hautajaiset ole kuolleita varten, vaan eläviä.

Eikä kunnioituskaan ole kuolleelle, vaan hänen elämälleen. Se on yksi lysti sille, onko edesmennyt ollut jihadisti vai ei, sillä sellaiseksi ihmiseksi ei tulla hautajaisten takia, vaan aivan muiden lupausten ja järkeilyjen tuloksena.

Kysymys ei ole edes siitä retoriikasta, että ajattelisit itsesi ruumiin tilalle, vaan siitä että kykenisitkö unohtamaan itsellesi tärkeän henkilön olemassaolon noin vain, kun aika tulee?

Me emme osoita kunnioitusta kuolleelle, vaan muistutamme toisillemme mikä vaikutus edesmenneellä on ollut meidän elämäämme ja sopeudumme olemaan ilman.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13269
Liittynyt23.6.2005

Sosiaalinen rituaali toimii myös yhteisöä vahvistavana riittinä. Eiks juu?

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

MalcomX kirjoitti:

MalcomX: Noniin, tässä pienessä siivussa tuli yks kaks mieleen, että
monissa kulttuureissa kuolleita kunnioitetaan ja arvostetaan hyvin paljon.
Mistä tämmöinen johtuu?
Mutta onko vastaava tapa länsimaissa vain jokin jäänne? Eikö kuolleet voitaisi vain unohtaa, kuin heitä ei olisi koskaan ollutkaan?

Historiamme muodostuu aiempien ihmisten elämäntyölle eli ”kuolleiden” teoille. Historian tuntemisen perustella meille eläville aukeaa jatkumona valintojen mahdollisuus. Jos kunnioitamme sotapäälliköitä, kanssaihmisten tappamista, keskinäistä valtataistelua ja kilpailua olemme alttiita noudattamaan samaa kaavaa. Jos taas kunnioitamme suuria ajattelijoita, kuten suurten uskontojen ilmaisijoita ja filosofeja, niin heistä muodostuu rauhaa edistävä jatkumo, jossa painotetaan yhteiskunnallista järjestystä, yhteisöllisyyttä, kanssaihmisistä huolehtimista, itsenäistä ajattelua ja vastuuta omista teoista.
Molemmat käyttäytymismallit ovat levinneet ympäri planeetan. Olemme tässä historiallisessa kehitysvaiheessa koko ihmiskuntana miettimässä kumman linjan valitsemme.

Kaikilla kulttuurialueilla, puhutaan sitten tieteistä, taiteista tai käytännön toiminnasta nykyisyys perustuu ja vetää perässään menneisyyttä. Ilman aiempien sukupolvien työtä emme olisi mitä olemme. Kuolleiden esi-isiemme ja äitiemme kautta voimme seurata myös omaa sukutauluamme ja yhdistää heidän elämänvaiheensa oman kansamme ja viimekädessä koko ihmiskunnan alueella tapahtuneisiin tapahtumiin.

Nykyihmistä tuntuu vaivaavan jonkinlainen irrallisuus ja näköalattomuus. Monet eivät kunnioita aiempien sukupolvien aikaansaannoksia ja mieti, että tulevaisuuden ihmisten elämä riippuu paljolti meidän valinnoistamme.

Muistavatkohan tulevaisuuden ihmiset meidät siitä, että vaikka olimme kaikkein suurimman ja nopeimman kehityksen aikalaisia, mitä ihmiskunta koskaan on kokenut ja sellaisten rikkauksien omistajia, millaisia aiemmat sukupolvet eivät olisi osanneet kuvitella olevan olemassakaan. Niin maailmansodat, kansanmurhat, miljoonien ihmisten nälkäkuolemat ja luonnon ylikulutus lyövät leimansa tekemisiimme.
Vai muistavatko he meidät siitä, että kehitimme kansojenvälistä yhteistyötä. ponnistelimme saattaaksemme ihmisoikeudet voimaan kautta planeetan ja paljastimme DNA:n salat

Olemme tulevaisuuden kuolleita.

Vierailija

Sillä ehdolla, että haukut jatkossa vaan niitä rikkaita "aljuja" ynnä muita hyypiöitä, ja jätät rauhaan tämän köyhän alkuperäiskansan, joka stadissa on liki Kustaa Vaasan ajoista asustellu..

Mummo
muori Säävirkun seuraaja

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat