Tietoisuuden sijainti aivoissa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kokevatko kaikki muutkin tietoisuutensa sijaitsevan juuri aivojen otsalohkossa. Mistä tämä mahtaa johtua, eihän tietoisuutta ilmeisesti ole pystytty paikantamaan otsalohkoon.

Kommentit (9)

Vierailija

Ei tietoisuus sijaitse tarkkaan tietyllä aivoalueella. Kautta aikain tätä on koetettu selvittää tutkimalla aivovamman saaneita ihmisiä.

Otsalohkot vastaavat karkeasti sanoen toiminnan suunnittelusta ja aloittamisesta sekä aloitetun toiminnan valvonnasta.
Otsalohkojen vaurio voi aiheuttaa persoonallisuuden muuttumisen, ns. frontaalipsyyken.
Muiden aivoalueiden vaurioituessa henkilön persoonallisuus pysyy aiemman kaltaisena, vaikka vauriopaikan mukaisia toimitapuutoksia tai -häiriöitä esiintyy.

Vierailija
Heppu
Kokevatko kaikki muutkin tietoisuutensa sijaitsevan juuri aivojen otsalohkossa. Mistä tämä mahtaa johtua, eihän tietoisuutta ilmeisesti ole pystytty paikantamaan otsalohkoon.

Tulee mieleen, että tuo kokemus voisi liittyä visuaalisen materiaalin keskeisyyteen ihmisen toiminnassa? Silmäthän sijaitsevat otsan lähellä, ja itse intuitiivisesti paikantaisin tietoisuuteni "näkökenttäni taakse", ikään kuin teatterin kangasta katselevaksi pikku-ukoksi.

Muita ajatuksia:

Muuten kysymys tietoisuudesta tieteellisenä kysymyksenä on ikivanha, eikä sitä tietääkseni ole ratkaistu. Hankalaa siinä on tietysti tietoisuuden (=mentaalinen ilmiö) ja materian (=aivot, fyysinen todellisuus) välinen suhde. Voi olla että tämä kaksijakoinen lähtökohta - johon myös kysymyksesi perustuu - on "inhimillinen väärinkäsitys", eikä tästä lähtökohdasta ratkaistavissa. Lohduttavaa tietysti on, että samaan kysymykseen ovat päätään lyöneet jo antiikin filosofit (ja muut aiemminkin?).

Jotta tietoisuutta koskevia kysymyksiä voisi ratkaista, joutuu ensin kysymään: Mitä tarkoitetaan tietoisuudella? Onko se jonkinlainen sanaton kokemus minän olemassaolosta? Vai onko se tietoisuutta esim. äänistä tai näköhavainnoista? Vai onko se kykyä harkita ja tehdä päätöksiä? Onko se kykyä erityisesti symboliseen tai kielelliseen ajatteluun? Riippuen siitä miten tietoisuus määritellään, vaihtelee kysymyksiin annetut vastauksetkin. Seuraavassa pari:

Mummo viittasikin tuossa frontaalipersoonallisuuteen, eli sellaiseen henkilöön, jonka otsalohkossa on vaurioita. Tähän vaurioon voi liittyä harkinnanvaraisuuden heikentyminen, eli henkilö ikään kuin reagoi ärsykkeisiin pystymättä harkitsemaan sen pidempään. Tätä voidaan pitää eräänä tietoisuuden ominaisuuden heikentymisenä. Tässä mielessä tietoisuus kyllä paikantuisi juuri otsalohkoon, jossa yleensä ajatellaan korkeimpien ajatustoimintojen toteutuvan (vs automaattisemmat prosessit, kuten aistiärsykkeiden esiprosessointi jne.).

Voidaan myös ajatella että tietoisuus "kykynä symboliseen ajatteluun" toteutuisi enemmän vasemmassa aivolohkossa.

Toista näkökantaa edustaa mm. Antonio Damasio, ja häneltä on suomeksikin julkaistu pari kirjaa. Hänen mukaansa tietoisuus on jotakin enemmän kuin pelkkää kykyä harkita tai ajatella kielellisesti, jotakin enemmän kokemuksellista olemassaoloa. Muistan hänen kirjastaan esimerkin, jossa hän kuvasti jonkinlaista epilepsiaa sairastavaa potilastaan. Potilas sai poissaolokohtauksia, mutta saattoi jatkaa toimintaansa. Poissolokohtauksen loputtua tämä ei tienyt mitä oli tehnyt. Damasio muistaakseni päätteli, että tietoisuus ja tietoinen toiminta ovat eri asioita. Tietoisuus on jotain mikä on yhteydessä koko ihmisen kokemukseen ja tietoon itsestään ja ihmisen tunteisiin ja kehollisiin reaktioihin. Muistaakseni Damasion mukaan tietoisuus ilmenisi aivoissa siis monien ilmiöiden summana, eli olisi hajautettuina aivoihin ja periaatteessa koko kehoon. Tietoisuus ei myöskään ole hänen mukaansa on/off-ilmiö, vaan siinä on erilaisia asteita.

Vierailija
Lentotaidoton
Kyllähän se on selvää että ainakin sielu sijaitsee kateenkorvarauhasessa.

Tyymus = kateenkorva, sisäelin, jolla on osuus immuunijärjestelmän kypsymisessä. Lapsuusvuosien jälkeen tämä elin surkastuu vähitellen.
http://www.positiiviset.fi/osa8/osa8_sanasto.htm

Eli tämä selittää miksi sinisilmäisistä lapsista kasvaa aina lopulta sieluttomia skeptikkoja..

Missä koette että sielu sijaitsee?

Vierailija

Sielusta en tiedä, tokko minulla sellaista on, mutta tietoisuus tuntuu kyllä sijaitsevan enemmänkin koko kehossa, kuin vain keskushermostossa. Väitän tämän johtuvan siitä, että olen liikkunut lapsesta saakka paljon ja että kehonaistini on keskimääräistä kehittyneempi.

Tietoisuudesta en kyllä osaa kuitenkaan sanoa mitään. Pitäisi saada jostain aistieristyskammio, jotta pääsisi tutkailemaan, että mitä tuolla päänupissa tapahtuu, vai tapahtuuko siellä yhtään mitään.

Vierailija
Herra Hippi
Sielusta en tiedä, tokko minulla sellaista on, mutta tietoisuus tuntuu kyllä sijaitsevan enemmänkin koko kehossa, kuin vain keskushermostossa. Väitän tämän johtuvan siitä, että olen liikkunut lapsesta saakka paljon ja että kehonaistini on keskimääräistä kehittyneempi.

Tuo kuullostaa järkevältä. NLP:ssä käytetään oppimisen ja ajattelun tyylin käsittämiseen kolmea ihmistyyppiä: 1) visuaalista, 2) auditiivista ja 3) kinesteettistä. (http://www.new-oceans.co.uk/new/education/learnstyles.htm) Tämän tieteellisyydestä en tiedä, vaikka käsitteitä käytetään laajalti.

Ehkä kokemus tietoisuuden sijainnista liittyy sitten tähän, että mitä aistidataa painottaa omassa tiedonkäsittelyssään? Sinä olisit siis kinesteettistä tyyppiä ja kokisit tietoisuuden kehossa. Pidän itseäni visuaalisena tyyppinä, ja tuntuu että tietoisuus sijaitsee jossain silmien takana, ohimon paikkeilla.

Meditoivia munkkeja tutkittaessa aivokuvantamismenetelmillä on huomattu tietynlaista aivoaktiviteettia. Mediaatiossa he saavuttavat muuntuneen tietoisuuden tilan. Kuten useissa uskonnollisissa kokemuksissa, kokemus on yleensä myönteinen ja siihen liittyy tunne liittymisestä johonkin laajempaan, kaiken lävistävään. Neuraalinen tulkinta kulki jotenkin siten, että munkkien ne aivoalueet, jotka luovat (avaruudellisen) kehotietoisuuden, eivät saa riittävästi inputtia, ja tämän seurauksena kehotietoisuus vähenee ja syntyy tunne sulautumisesta ympäröivään todellisuuteen.

Uusimmat

Suosituimmat