Kohti uutta taloutta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nykyään talouskasvu tapahtuu entistä enemmän automaattisilla ja vähemmän työvoimavaltaisilla aloilla.

MM Maataloudessa pienet ja keskisuuret tilat ajanmyötä katoavat. Ensinnäkin;pientilallisilla ei yksinkertaisesti ole varaa tehdä tarvittavia päivityksiä astuakseen 2000-luvulle. Heiltä puutuu pääoma. MM EU:ss siirrytään asteittain kohti suurtiloja. Näitä tiloja voivat pitää yllä joko yksityiset viljelijät tai valtio. Suurtiloja tarvitaan monestakin syystä. Ensinnäkin, tiloja on JATKUVASTI modernisoitava, ja tämä taas puolestaan vaatii pääomaa! Jos ei ole pääomaa, niin useimmiten on loinen(elää valtion tukiaisilla)Pienviljelijät ovat enemmänkin poliittinen kuin taloudellinen kysymys. Eli;joko pidetään tätä käytännössä 2000-luvulla kannattamatonta viljelyn muotoa yllä, tai sitten tehdään heistä työttömiä(ja luultavasti SDP-vasemmiston äänestäjiä)

Suurtiloilla voidaan ottaa käyttöön uusia viljelyn muotoja, jotka perustuvat mm geenimanipulaatioon. Suurempia tiloja, ja viljelyä nyt entistä pohjoisemmassa, mutta ei enää pientiloilla. Käytännössä EU:n tulevaisuudessa tuskin edes tarvitsee tuoda ruokaa ulkomailta, mutta näin saatetaan tehdä poliittisista syistä("vapaa kauppa")Noin 90% tulevaisuuden maanviljelystä harjoitetaan hyvin pitkälle automatisoiduille suurtiloilla. Mutta tämä ei ole ainoa alue, jossa automaatio valtaa alaa.

Tulevaisuudessa myös entistä enemmän teollisuustuotannosta automatisoituu, ja toisaalta myös kilpailu kiristyy. Tämä saattaa myös lisäsä lakkoilua. Ennen lakkoiltiin niin sanotuilla "avanaloilla" jotka tuottivat rutkasti voittoa. Työnantajan kannatti yrittää löytää kompromissi välttäkseen suurilta pääoman menetyksiltä, jotta "bisnes" voisi taas jatkua. Mutta nyt lakot keskittyvät entistä enemmän niin sanotuille "auringon laksun aloille" joissa jäljelle jäävät työntekijät taistelevat veripäissään etuisuuksista.

Tämä saattaa louda suuria kiusauksia jopa niin sanottujen "hyvinvointivaltioiden" hallituksille rajoittaa suuresti lakko-oikeutta. Esim bussikuskien lakot edes mahtavan AKT:n tukemina tuskin johtavat mihinkään muuhun kuin ongelmiin. Bussi ei 2000-luvulla ole enemmistölle kansalaisista suorastaan välttämätön ankarasta bensa ja autoverosta huolimatta. Bussi on niin sanotusti "auringonlaskun" ala. AKT ja bussikuskit PELLILYLLÄÄN vain nopeuttavat vuorojen lakkautusta. Karu tosiasia nyt vain kerta kaikkiaan on, että kun työläiset 1800-luvun alussa alunperin alkoivat lakkoilla, niin se tapahtui aloilla, joille oli työnantajalle ja koko yhteiskunnalle HYVIN suuri merkitys. Nämä eivät olleet mitään "auringonlaskun aloja"(esim teksiitili ja teräs valmistusteollisuus)Nykyiset lakot muistuttavat tähän verrattuna mummojen marssia rullaattoreilla eduskuntatalon portaille. Koomista kyllä, lakkoilijat itseasiassa NOPEUTTAVAT kehitystä, joka ilman heitä olisi saattanut kestää peräti vuosikymmeniä! Lakkoilijat ajavat useita aloja niin teollisuudessa kuin maataloudessakin entistä suurempaan ahdinkoon, ja helpottavat näin suuresti mm Itä-euroopan ja Aasian kasvavaa taloutta. Näin lakkoilijat ajavat länsimaat(mm Suomen)vähitellen kriisiin, jossa uudistuksia on lopulta pakko tehdä poikkeusasetuksin kysymättä enää, onko tämä "demokraattista" vai ei. Eli pian on lähes rajoittamaton lakko-oikeuskin historiaa, kiitos Ay-liikkeelle

Moderni talous ei perustu siihen, mitä mieltä sinä tai minä siitä olemme. Kilpailu on nykyään aika kovaa, eikä suljettuunkaan järjestelmään palaaminen enää auttasi johtuen nimen omaan teknologian kehityksestä. Ainoa tapa säilyttää edes osa saavutetuista eduista olisi jousto, mutta sehän on nykyään Suomessa miltei kiro sana! Vain nynnyt ja HOMOT joustavat! Tosimieshän lakkoilee vaikka hautaas asti
Ja ehkä lopulta ay-liike saakin toteutettua varsinkin tuon viimeisen toiveensa. Ainakin kaikki mennään kohti (uutta)lamaa ja poikkeusasetuksia yhdessä

Tietenkin jotkut työvoimavaltaiset alat myös yhä kukoistavat nykyjärjestelmässä, kuten esimeriksi rakennusala. Rakentajilta tuskin loppuvat työt kesken, koska "Helsinki buumin" korvaa pian keski-suomen "jyväskylä buumi" Mutta pääosin teollisuuskin automatisoituu entistä enemmän. MM Nanoteknologian ja automaation esiinmarssi nopeuttaa tätä prosessia. Syitä on myös muita. Ensinnäkin länsimaissa työ on vain kerta kaikkiaan suhteellisen kallista, johon vaikuttavat mm korkeat asumiskustannukset ja verot. Korkea työn hinta luo paineita ulkoistaa toimintaa tai automatisoida sitä. Mitä taas maahanmuuttoon tulee...no, sanotaan vain, että "lääke" tässä tapauksessa on pahempi kuin itse tauti. Pätkätöiden maailma odottaa jo oven takana. Se ei välttämättä ole paha maailma, mutta sillä on toki hintansa. Maahanmuuttoa saatetaan ehkä joutua lisäämään, jos väki mm vähenee tämän seurauksesta. Tosin syynä maahanmuuton lisäämiseen tässä tapauksessa on nimen omaan POLIITTINEN halu säilyttää joko tietty syntyvyys tai väkiluku, koska talous ei enää tarvitse massiivisia ihmismassoja työmyyriksi. Oikeastaan talous luultavasti vain kärsisi suuresta maahanmuuttajien määristä mm ylikuormitettyina terveys ja sosiaalipalveluina ja ankarina, pääosin keskiluokalle suuntautuvina veroina.

Tulevaisuudessa noin 90% väestöstä elää väismättä pysyvästi pätkätöillä. Se, miten tähän suhtaudutaan on taas jälleen poliittinen kysymys. Talouden kasvua edistävät taas pääosin tutkimus ja tuotekehittely. On myös mahdollista, että epäonnistuneet, pääosin poliittiset väestökokeilut maahanmuuttajilla johtavat yhteiskunnan hajoamiseen. On myös tärkeää, millainen verojärjestelmä yhteiskunnassa on. Jos nimen omaan keskiluokan verot ovat ankarat järjestelmä lopulta romahtaa, koska niin sanotulle "keskiluokalle" ei enää tulevaisuudessa riitä kylliksi hyvin palkattuja töitä. Itseasiassa tämä onkin länsimaiden elämän ja kuoleman kysymys. Rikkaiden, tuottavien alojen ja henkilöiden veroprosentti ottaa sieltä mistä on ottaa, ja tämä puolestaan pitää yhteiskuntaa pinnalla. Toisenlainen järjestelmä sen sijaan repii ihmisistä lopulta selkärangankin irti, ja tuhoaa lopulta koko talouden perustan.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat