koiran älykkyys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voivatko kaksi koiraa, joista toinen on isopäinen berhardilaiskoira ja toinen pikkuinen chihuahua, olla yhtä älykkäitä? Toisella on kaalin kokoiset aivot, toisella luumun.

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija

Ihan samaa kysymystä olen joskus tullut minäkin tuumailleeksi. Mutta käsittääkseni aivojen koko suhteessa ruumiin kokoon on kuitenkin se suurempi peruste. Onhan esim. norsulla, valaalla tai varmaan vaikka hevosella isommat aivot kuin ihmisellä.

Vierailija

Oman kokemukseni mukaan isot koirat ovat älykkäämpiä kuin pienet, mutta kyse voi olla yksilöllisistä eroista. Kuinka suuret aivot dinosauruksilla oli?

Vierailija

Mullakin on kokemus, että isot koirat käyttäytyvät pieniä lajitovereitaan järkevämmin. Kuvittelisin sen kuitenkin johtuvan siitä, että jostain kumman syystä pienen koiran omistajat eivät kouluta lemmikkejään samalla innolla kuin isompien omistajat. Ehkäpä perhoskoiran hyppiminen jalkoja vasten ei sitten ole yhtä häiritsevää kuin dobermannin leikkisyys.

Eikös se älykkyys ole joskus rinnastettu aivokuoren poimuttumisen määrään eikä niinkään aivojen kokoon? Saattaa olla wanhaa käsitystä tämä.

Vierailija

Giganotosaurus oli myöhäisellä liitukaudella elänyt hirmulisko.

Giganotosaurus oli noin 14 metriä korkea ja painoi 8000 kilogrammaa. Sen pääkallo oli kaksi metriä pitkä. Giganotosauruksen aivot olivat kuitenkin ainoastaan banaanin kokoiset, mutta sillä oli hyvin kehittynyt hajuaisti. Sen uskotaan saalistaneen suuria kasvinsyöjiä.

Giganotosauruksen ensimmäiset jäännökset löysi Patagoniasta amatööriarkeologi Ruben Carolini vuonna 1993. Nimi "giganotosaurus" on peräisin kreikan kielen sanoista gigas ("jättiläinen"), notos ("etelätuuli") ja sauros ("lisko"). Hirmuliskon ainoata löydettyä luurankoa säilytetään argentiinalaisessa museossa.

Giganotosaurus esiintyi loppuvastuksena videopelissä Dino Crisis 2.

näin @ wikipedia

En voinut vastustaa dino crisis -lainausta.

Vierailija

Oli tarkoitus puhua koirien aivosta mutta väliin tämä: Dinosaurukset ovat maailman mesnestynein eläinlaji, joka vaikutti maapallolla mesotsooisen kauden ajan eli noin 245–65 miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurukset olivat levinneet veteen, maalle ja ilmaan. Niitä oli sekä kasvin- että lihansyöjiä. Niitä oli pieniä ja isoja ja ne olivat levittyneet koko maapallon alueelle. Niitä eli yksin ja laumoissa. Erittäin monipuolista, vai mitä?

Minua aina harmittaa, kun ihmisillä on mielikuva, että dinosaurukset olivat kömpelöitä ja tyhmiä. Voisi jossitella, että ellei asteroidin törmäystä olisi tullut (jos asteroidi oli syynä massasukupuuttoon) niin maapallo olisi edelleen dinosaurusten valtakuntaa. Ihmiset ovat olleet maapallolla max. 2 miljoonaa vuotta (riippuu siitä, miten lasketaan ihmisyyden alku), dinosaurukset olivat noin 200 milj. vuotta. Jos dinasauruksiin tutustuu paremmin, niin ei enää puhu niistä aliarvioivaan sävyyn.

Vierailija

Kai ne pienet koirat oppivat samat temput kuin isommatkin. Sitä minä olen tosin miettinyt että mitä syntyy jos risteyttää bernhardilaisen ja chi hua huan? Keinohedelmöityksenä olisi tehtävä se ja bernhardilaisen olisi varmaan oltava se narttu..

Vierailija

Yleisesti paimenkoiria pidetään älykkäimpinä. Ongelmahan on toisaalta sama kuin ihmistenkin kanssa, eli mitä se älykkyys on.

Jos älykkyydellä ajatellaan koiran kykyä itsenäiseen toimintaan, on tämä erityisesti harrastuskoiran tapauksessa koulutusta haittaava ominaisuus. Ja taas toisaalta siihen, että kykeeneekö koira itsenäiseen toimintaan vaikuttaa niin hermorakenne, taistelutahto kuin rohkeuskin.

Perstuntumalta voisi sanoa, jos ajatellaan tämän 'älykkyyden' olevan millään tavalla periytyvä ominaisuus, että perinteisillä työkoiraroduilla se on korkeampi kuin soffakoiraroduilla.

Vierailija
Horrabin
Kai ne pienet koirat oppivat samat temput kuin isommatkin. Sitä minä olen tosin miettinyt että mitä syntyy jos risteyttää bernhardilaisen ja chi hua huan? Keinohedelmöityksenä olisi tehtävä se ja bernhardilaisen olisi varmaan oltava se narttu..

Ylipäätään minkä tahansa ison ja pienin koiran risteytys on mahdollinen, mutta pennut ovat todennäkoisesti sairaita jo syntyessään, esim. niille voi kehittyä liian pieni sydän suhteessa niiden kokoon, jolloin ne eivät elä kauaa ja sen vähänkin ajan elävät sairaasti.

Vierailija
SH
Mutta käsittääkseni aivojen koko suhteessa ruumiin kokoon on kuitenkin se suurempi peruste.

Tämäkin ennustaa vielä melko heikosti eläinlajin älykkyyttä. Otsalohkojen osuus koko aivoista on jo melko hyvä mittari. Toinen hyvä ennustaja taisi olla, miten poimuttunutta aivokuori on. Mitä poimuttuneempi aivokuori on, sitä enemmän siinä on pinta-alaa ja sitä paremmat edellytykset on lajin älykkyydelle.

Vierailija
Juha
SH
Mutta käsittääkseni aivojen koko suhteessa ruumiin kokoon on kuitenkin se suurempi peruste.



Tämäkin ennustaa vielä melko heikosti eläinlajin älykkyyttä. Otsalohkojen osuus koko aivoista on jo melko hyvä mittari. Toinen hyvä ennustaja taisi olla, miten poimuttunutta aivokuori on. Mitä poimuttuneempi aivokuori on, sitä enemmän siinä on pinta-alaa ja sitä paremmat edellytykset on lajin älykkyydelle.

Psykologian opettajani väitti, että on ollut ihmisiä, joiden aivokuori on ollut aivan sileä, vailla poimuja. Ja kuitenkin nämä tapaukset olivat aivan normaaliälyisiä. Mitä "normaaliälyinen" sitten tarkoittaakaan. Normaalistihan ihminen käyttää aivoistaan noin viittä prosenttia, joten ehkäpä aivokuori oli sitten laajemmin käytössä vajausta kompensoidakseen.

Vaikutusta lienee paitsi aivosolujen määrällä, myös niiden tiheydellä; esim. Einsteinilla oli jossakin kohtaa aivojaan tavallista enemmän aivosoluja. Tai jotain sinne päin. Luonnollisesti aivojen rassaaminen pienestä pitäen luo parhaat edellytykset älykkyyden kehittymiselle. Siispä vanhemmat, patistakaa lapsianne lukemaan, piirtämään, pelaamaan shakkia ja soittamaan jotakin (muuta kuin rokkirumpusettiä), vaikkapa pianoa.

Vierailija

Ja vastaavasti taas mummot ja papat (ei henkilökohtaisuuksia vaan yleistyksiä) ristikoita ratkomaan, sukkia kutomaan. Parasta olisi tietysti esimerkki, jonka näin henkilökohtaisesti... eli mahdollisesti keskenjääneen koulutuksen loppuunviesti ja tietokoneen hankinta ja sen käytön oppiminen.
Näin kävi 70:n hujakoilla olleelle naispuoleiselle tuntemalleni henkilölle. Etten sanoisi VAU!

Vierailija

Tämä daami, joka justiinsa lahjoitti Ateneumille suuren Helene Schjerfbeckin taulukokoelman,kertoi innostuneensa sukututkimuksesta ja aikoo hankkia avukseen tietokoneen. " Ei sen käyttäminen voi niin vaikeaa olla". Gimmalla on nyt 94 lasissa!

Mummo
joka sai taas yhden esikuvan

Vierailija
Andúril
Normaalistihan ihminen käyttää aivoistaan noin viittä prosenttia....

Taitaa olla jotain vanhan kansan taruja...

Vierailija

aivojen poimuttuneisuus merkitsee ainakin yhtä paljon kuin niiden koko, se lisää pinta-alaa. Delfiineillä on muuten poimuttuneemmat aivot ku ihmisillä. Ne onkin paljon fiksumpia, ei käytä rahaa mihinkään...

Vierailija
Hebokatti
Andúril
Normaalistihan ihminen käyttää aivoistaan noin viittä prosenttia....

Taitaa olla jotain vanhan kansan taruja...

Uskomus, että ihminen käyttää vain pienen osa aivoistaan, on sitkeä urbaanilegenda. Mistä lie saanut alkunsa? Kyllä siitä aivokapasiteetista on suuri osa käytössä, varsinkin liikkuessaan ihminen käyttää suurinta osaa aivoistaan. Kaivan lähteet esille kunhan löydän ne, mikäli se jotakuta kiinnostaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat