Kiihtyvyys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen tämmöinen aloittelija

Vaikuttaako massa mitenkään kiihtyvyyteen(tai esim. huippu nopeuteen)? Millä kaavalla tätä voisi laskea?

Kommentit (10)

Vierailija

kiihtyvyys = voima/massa, eli mitä suurempi massa, sitä enemmän voimaa tarvitaan yhtäsuuren kiihtyvyyden aikaansaamiseksi. Huippunopeuteen massalla ei ole vaikutusta.

Vierailija

Jeps, kiitoksia

kiihtyvyys = voima/massa

Jos tuo on se kaava, niin missä yksikössä laitan siihen mitkäkin Eli siis massan? Voiman?

Vierailija
Hemmo
Jeps, kiitoksia

kiihtyvyys = voima/massa

Jos tuo on se kaava, niin missä yksikössä laitan siihen mitkäkin Eli siis massan? Voiman?

Kaava on alkuperäisenä siis F=ma, jossa F on voima Newtoneina, N (kg*m/s^2), m on massa kilogrammoina (kg), a on kiihtyvyys, yksikkö m/s^2. (^2 on siis potenssiin 2, eli joku luku kerrottuna itsensä kanssa esim. 2^2=2*2)

Vierailija

Juu...
Elikkä tuo kiihtyvyys pitää ollaa siis metriä/sekunnissa, ja jos en ihan väärin ole ymmärtäny, niin eikös esim. 100 km/h ole 100/3,6= 27,8 m/s

Tota toiseen potenssiin korottamista en tuossa ihan ymmärtänyt...

Meneekö tämmönen oikein:

Nopeus= 27,8 m/s
Massa= 100 kg

F= 100 * 27,8^2 = 77284 N

Vierailija
Hemmo
Juu...
Elikkä tuo kiihtyvyys pitää ollaa siis metriä/sekunnissa, ja jos en ihan väärin ole ymmärtäny, niin eikös esim. 100 km/h ole 100/3,6= 27,8 m/s

Ei kun kiihtyvyyden yksikkö on metri/(sekunti potenssiin kaks). Elikkä jos kiihtyvyys on vaikka 10 m/s^2, kappaleen nopus kasvaa joka sekunti 10 m/s. Eli jos alkunopus on 0 m/s, niin yhden sekunnin päästä nopeus on 10 m/s, kahdden sekuntin päästä 20 m/s jne.

Vierailija

Okei. Voitteko antaa esimerkin tuosta laskusta, jos vaikka nopeus on 100 km/h, ja massa on 100 kg. Niin miten laskette tuolla F=ma kaavalla tuon...?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Jos nopeus on vakio, kiihtyvyys on nolla ja silloin kappaleeseen vaikuttavien voimien summakin on nolla.

Kiihtyvyyden määritelmä on seuraava:

a=dv/dt

Eli nopeuden muutos jaettuna siihen kuluneella ajalla.

Jos alkunopeus on nolla m/s, ja loppunopeus 100 km/h (joka on noin 27,8 m/s), ja nopeuden muutokseen kuluu aikaa vaikkapa 10 sekuntia, saadaan kiihtyvyydeksi keskimääräinen luku

a=dv/dt = 27,8 m/s / 10 s = 2,78 m/s /s

Eli kappaleen nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana 2,78 m/s, eli kiihtyvyyden yksikön mukaan ääneen luettuna "2,78 metriä sekunnissa yhden sekunnin aikana", eli "metriä sekunnissa sekunnissa", eli "metriä sekunnissa toiseen", eli m/s^2.

Nyt kun tiedämme tässä esimerkissä kiihtyvyydeksi keskimäärin 2,78 m/s^2, voimme määrittää kappaleeseen vaikuttavien voimien summan keskiarvon tuona aikana:

m=100 kg

F=ma= 100 kg * 2,78 m/s^2 = 278 kgm/s^2 = 278 N

Keskimäärin kappaleeseen vaikuttaa siis 278 Newtonin voima tuon kymmenen sekunnin kiihtyvyydellä laskettuna. Jos kappale kiihtyy tuohon mainittuun nopeuteen vaikkapa viidessä sekunnissa, voimaa tarvitaan kaksinkertaisesti, jolloin voima olisi siis 556 N, jne.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Hemmo
Okei. Voitteko antaa esimerkin tuosta laskusta, jos vaikka nopeus on 100 km/h, ja massa on 100 kg. Niin miten laskette tuolla F=ma kaavalla tuon...?

Tasaisen nopeuden ylläpitämiseen ei tarvita voimaa. Tämä pätee käytännössä avaruudessa. Maan pinnalla tarvitaan tasaisen nopeuden ylläpitämiseen voimaa ilmanvastuksen ja kitkojen voittamiseen.

Uusimmat

Suosituimmat