Erotusmenetelmät

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Haluaisiko joku kertoa, mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa saostaminen tai kiteyttäminen? Moiset erotusmenetelmät ovat jostain syystä sellaisia, ettei niistä infoa googlettamalla löydä.

Kommentit (10)

Vierailija

Ei kai siinä muuta ihmeellistä ole kuin, et eri aineet liukenee esim. veteen eritavalla. Toiset enemmän toiset vähemmän. Eli vaikka aine X liukenee 100 g/l vettä. Ja jos kyseistä yhdistettä on 100 g litrassa vettä, niin haihdutetaan vettä pois esim kuumentamalla, joten komponentti X saostuu.

Tai voidaan lisätä liuokseen joka sisältää esim Kalsium ioneja, karbonaatti-ioneja jolloin kalsium saostuu vaikea liukoisena kalsiumkarbonaattina...Tämä edellyttää sitä että kalsium ioneja ja karbonaatti ioneja on niin paljon että kalsiumkarbonaattia muodostuu liuokseen enemmän kuin mitä siihen liukenee...

Kiteytyminen on kai periaattessa sama asia,mut mä oon kuullu yleensä kiteytymistä käytettävän siinä tilanteessa, kun aineen liukoisuus riippuu hyvin paljon lämpötilsta. Eli esim vaikka kuumaan veteen liuotetaan ainetta X, joka liukenee paremmin kuumaan kuin kylmään veteen. Tämän jälkeen kuuma liuos jäähdytetään ja aine X kiteytyy, koska liukoisuus huonompi matalemmassa lämpötilassa...

Vierailija
Zen
Eli esim vaikka kuumaan veteen liuotetaan ainetta X, joka liukenee paremmin kuumaan kuin kylmään veteen. Tämän jälkeen kuuma liuos jäähdytetään ja aine X kiteytyy, koska liukoisuus huonompi matalemmassa lämpötilassa...
Onko tämä aine X siis jokin toinen neste?

Vierailija
Eppu
Zen
Eli esim vaikka kuumaan veteen liuotetaan ainetta X, joka liukenee paremmin kuumaan kuin kylmään veteen. Tämän jälkeen kuuma liuos jäähdytetään ja aine X kiteytyy, koska liukoisuus huonompi matalemmassa lämpötilassa...
Onko tämä aine X siis jokin toinen neste?

jokin suola. esim kuparisulfaatti tai vaikka natriumkloridi

Vierailija
Eppu
Zen
Eli esim vaikka kuumaan veteen liuotetaan ainetta X, joka liukenee paremmin kuumaan kuin kylmään veteen. Tämän jälkeen kuuma liuos jäähdytetään ja aine X kiteytyy, koska liukoisuus huonompi matalemmassa lämpötilassa...
Onko tämä aine X siis jokin toinen neste?

Ei kun kiteinen aine.
Aineita voidaan puhdistaa uudelleen kiteyttämällä, liuottamalla suola ja haihduttamalla liuotin.
Hitaasti haihdutettaessa syntyy suurempia kiteitä.

Vierailija
nm
Eppu
Zen
Eli esim vaikka kuumaan veteen liuotetaan ainetta X, joka liukenee paremmin kuumaan kuin kylmään veteen. Tämän jälkeen kuuma liuos jäähdytetään ja aine X kiteytyy, koska liukoisuus huonompi matalemmassa lämpötilassa...
Onko tämä aine X siis jokin toinen neste?



Ei kun kiteinen aine.
Aineita voidaan puhdistaa uudelleen kiteyttämällä, liuottamalla suola ja haihduttamalla liuotin.
Hitaasti haihdutettaessa syntyy suurempia kiteitä.

Ja suurempia kiteitä syntyy myös, kun lämpötilan annetaan tippua hitaasti.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Päiväkotitasoinen kiteytyskoe oli kun kuparisulfaattia sisältävään vesiliuokseen lisättiin alkoholia. Kuparisulfaattia kiteytyi hentoina kiteinä. Toimiiko muilla suoloilla? Toimiiko siinä määrin että voisi käyttää suolan erotusmenetelmänä?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Päiväkotitasoinen kiteytyskoe oli kun kuparisulfaattia sisältävään vesiliuokseen lisättiin alkoholia. Kuparisulfaattia kiteytyi hentoina kiteinä. Toimiiko muilla suoloilla? Toimiiko siinä määrin että voisi käyttää suolan erotusmenetelmänä?

Kyllä kai se toimii muillakin suoloilla. Jos vaan liukoisuus on sama tai huonompi kuin kuparisulfaatilla...

Vierailija

Kiteytys on sinällään mielenkiintoinen tapaus, että sen mallintaminen matemaattisesti on äärimmäisen haastavaa, koska siihen vaikuttaa liian monta hallitsematonta tekijää. Kaikenlaisia teoreettisia laskelmia voidaan aina tehdä, mutta käytännössä ne pitävät vain harvoin paikkansa. Empirisilläkin malleilla saadaan toki helppoja ja nopeita vastauksia, mutta niidenkin paikkaansapitävyys on toisinaan varsin kyseenalaista. Nykyäänkin kiteytys on useimmiten enemmän taidetta kuin tiedettä.

Kiteytyksessä tosiaan pelataan lämpötiloilla. Kun kaksi kiteytyvää ainetta ovat nestemmäisessä muodossa tai liuottimessa, ne voidaan erottaa mikäli niiden kiteytymiskäyrät eroavat toisistaan riittävästi. Jäähdyttämällä saadaan ensimmäinen aine kiteytymään, jolloin se erottuu toisesta aineesta. Myös haihduttamalla on mahdollista kiteyttää. Riippuu paljolti aineista, mitä menetelmää kulloinkin käytetään. Esimerkiksi sakkaroosi eroaa glukoosista juurikin jäähdyttämällä, kun taas suola eroaa vedestä parhaiten haiduttamalla.

Esimerkiksi proteiineja saostettaessa pH:lla on oleellinen merkitys. Tätä voi ihan itsekin kokiella kun laittaa lasiin puolet maitoa ja puolet jotain hapanta mehua, kuten esim semmoista halpaa appelsiinimehua. Tällöin maidon kaseiini niminen proteiini saostuu valkoiseksi mössöksi lasin reunoille ja pohjalle. Lääketeollisuudessa proteiinien saostumista useimmitenkaan ei haluta, sillä se vaikuttaa negatiivisesti proteiinien aktiivisuuteen ja melko varmasti denaturoikin ne irreversiibelisti.

Röntgenkristallografiassa entsyymit ja proteiinit tosin pitää kiteyttää(eikä saostaa), jotta niistä saataisiin jonkinlainen sekava kuva.

Vierailija
Zen
Paul M
Päiväkotitasoinen kiteytyskoe oli kun kuparisulfaattia sisältävään vesiliuokseen lisättiin alkoholia. Kuparisulfaattia kiteytyi hentoina kiteinä. Toimiiko muilla suoloilla? Toimiiko siinä määrin että voisi käyttää suolan erotusmenetelmänä?



Kyllä kai se toimii muillakin suoloilla. Jos vaan liukoisuus on sama tai huonompi kuin kuparisulfaatilla...

Toimii.
Toimii toisinkin päin, esim. nestemäisen, vesiliukoisen propionihapon saa erotettua vesiliuoksesta veden pinnalle lisäämällä keittosuolaa.

Uusimmat

Suosituimmat