Väli-Amerikan kohtalo?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eräs paikallisen meteorologian laitoksen saksalaisyntyinen todella ammattitaitoinen ja arvostettu Guru alallaan mainitsi eräässä TV-haastattelussa seuraavan vähemmän iloisen uutisen:

”Ei ole salaisuus, että Väli-Amerikka tulee katoamaan maailmankartalta. Tosin emme voi ennustaa, milloin se tapahtuu; tänään, mañana vai 100 vuoden kuluttua?”

Mistä siis on kysymys? Erkaneeko Etelä-Amerikka mantereen pohjoisesta osasta pudottaen mahdollisesti Panaman, Costa Rican etc. jonnekin meren uumeniin...vai?

Kommentit (11)

Vierailija

On todettava ja samalla korostettava, että kyseinen aiheeni ei suinkaan kuuluu huhaa-juttuihin. Keväällä noin 10 vuotta sitten useat yhdysvaltalaiset asiantuntijat povasivat Väli-Amerikan ratkeavan kahtia saman vuoden lokakuussa.

Heitin asian osittain huulena eräälle Suomessa varsin hyvin tunnetulle kielenkääntäjälle (JLS) kertoen kapean kannasmaan ratkeavan lokakuun 4. päivänä.

Samainen ystäväni tuli syystäkin yllättäen kotiini 5. lokakuuta kainalossaan sanomalehdet, joiden etusivun pääartikkeli oli satoja metrejä pitkän ja erittäin syvän repeämän ilmestyminen 4. lokakuuta Santiago tulivuoren laavalaaksoon.

Sattumalta mitättömältä (?) vaikuttava detalji kiinnostaa syystäkin, sillä asun tuon repeämän vieressä. Tuleeko siis minusta pohjois-amerikkalainen vai etelä-amerikkalainen...vai ”Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon....”?

Vierailija

Taidat olla aamun virkku, illan torkku kelloaikaan vilkaistessani. OK. "Aikainen lintu löytää madon"

Saatat olla peräti oikeassa, sillä jo tuon kasvihuoneilmiön subtropikaalisen leivänpaahdinilmiön vuoksikin olen vakavasti suunnannut katseeni Kanadan sijasta Argentiinaan.

Todettakoon, että maan kuori, tsekkoslovakilaisten eksperttien aikanaan mitattua ja kartoitettua sen perusteellisesti, osoitti juuri lähellä sijaitsevan pääkaupungin lojuvan melkoisen repeämäverkoston päällä. Nuo "maarailot" muistuttavat kiveä saaneen auton tuulilasin ikkunaa. Kaiken huipuksi yksi repeämä on suoraan kansainvälisen lentokentän kiitoradan alla, toinen päästadionin alla...ja noita repeämiä on melkoisesti. Maakuori siis on näillä latitudeilla ja longitudeilla LIIAN ohut yhäkin.

Maa tärisee enemmän tai vähemmän 1400-1500 kertaa vuodessa ja pääkaupunki tuhoutui maanjäristyksessä 1932 ja tasan 40 vuoden kuluttua toisen kerran.

Luulen maallikkona, että tuon mainitsemani repeämän syypää KENTIES on tuo aktiivinen tulivuori, joka räjähti juuri samana päivänä muuttaessani tähän taloon. Paineet olivat niin suuret, että syntyi uusi, kolmas kraateri, joka lykkää ilmoille kaaasuja ja kitkerää savua alati.

"Kilin tunteita" nostattanee se, että maan viimeisen, suuren maanjäristyksen epicentro eli keskus sijaitsee tuossa muutaman kilometrin päässä.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

En sunkhan mie aamuvirkku ole. Mutta se pikkunen maanjäristys herätti minunki. Ne kyllä täällä Lapissa, ovat varsin harvinaisia ilmiöitä.
Mutta tässä on päivänmithan soiteltu entisille työkavereille, seassa
pari geolokiaki.Kyllä ainaki net meinathin , että se maa tärähtellee
Lapissaki. Varsinki aluvhella Ylläs pallas, ja sitte jossaki Kuusamon seuvulla on toinen tärinäaluve.
Joo ei se tietenkhän etelän suuntakhan paha ole. Jos sitä kattoo niinku
sen aluvhen kannalta. Mutta mieten son työnsaanti Argentiinassa ?
Niin enhän mie tiijjä, saatatpa pärjäillä iliman töitäki.

Vierailija

Re: "Mutta mieten son työnsaanti Argentiinassa ? "

Elä sie Veljeni Aslak murhetta kanna! Töitä on vaikka "huru mycket", mutta olen kroonisesti allerginen työlle. Vimeeksi tein työtä vuonna 1990. Siis lintsaajako? Toki suoritin kunniallisesti lain edellyttämän työrupeman tasavallassamme, mutta kaukana on vielä tuo kuudenkympin ikä.

Ei kukaan sisukas SUOMALAINEN ole nälkään kuollut ulkomailla! Perun kuuluisin käärme-spesialistikin on entinen suomalainen, aluksesta loikannut merimies.

Aiheeeseen palatakseni, olin kerran lentokentällä juuri erään kuljetuskoneen laskeutuessa kentälle, mutta lentäjä havaitsi viime hetkellä tuon melko hitaasti etenevän maa-aallon kiitoradalla. Hanat levälleen ja kone nousi kuin nousikin melkoisesti muristen takaisin ilmoille. Parikymmentä minuuttia odotteli karrellen mahdollista "replicaa" eli uutta aaaltoa ja laskeutui turvallisesti lopulta kentälle ongelmitta.

Todetakoon, että lähihistorian aikana nuo tulivuoret ovat aiheuttaneet melkoista jälkeä räjähdyksillään. 1800-luvulla räjähtäneen Cosiguina-vuoren räjähdysääni kuultiin Yhdysvaltain etelärajalla sekä Equadorin pääkaupungissa Quitossa.

Nuorin vuori - useasti purkautunut Cerro Negro - syntyi vasta 1850 eräälle maissipellolle.

Vierailija

Re: "Kannattis kattella vähäsen tarkemmin, mitä siemeniä sitä pelthons viskoo."

Olen toki ollut melkoisesti tekemisissä agromian kanssa sekä mahonki- että tammimetsien istutuksen parissa harrastelupohjalta. Lukuisat - jopa suomalaiset - asiantuntijat povasivat jyrkästi etukäteen, ettei suomalainen tilli kasva täällä lyhyen päivän vuoksi. Väärä arvio!

Nyt sitä norkoavat lukuisat 5 tähden hotellit ja supermercadot ja vuorilla kasvatetaan hehtaarikaupalla hyvällä menestyksellä. Siis hyvin taisin viskoa härmäläiset siemeneni! Löysin nimittäin rippipuvun housun puntistani muutamia päästäkseni alkuun.

Jos sinulla on ladattuna ohjelma ”Google Earth”, tuo aikaisemmin mainitsemani n. 10 vuotta sitten syntynyt repeytymä on tuossa vieressä olevan tulivuoren laavalaaksossa. Kuitenkin kuvista toteat, että tupruttelee melkoisesti:
11 astetta, 59’ 03” N
86 astetta, 10’,04” W

Voimaa kuvaava ilmiö löytyy melko kaukana räjähtäneestä Mombacho-tulivuoresta, joka paiskasi läheiseen järveen 365 uutta saarta. Erään saaren omistaja on Espanjan kuningas.
Saaret löytyvät:
11 astetta, 54’, 04” N
85 astetta, 54’, 30” W

Samassa järvessä, joka on maailman ainoa haikaloja uiskenteleva makeavetinen järvi, on jo kuukausia purkautumista tekevä aktiivinen tulivuori. Tuon Ometepe-saaren toisessa päässä on toinen ei-aktiivinen kraateri. Nuo saaret ovat syntyneet vedenalaisen purkauksen seurauksena.
11 astetta, 32’, 07” N
85 astetta, 37” 25” W

Tuo Concepción-tulivuori räjähti viimeeksi 28 heinäkuuta 2005 eli joku aika sitten. Uusi murina, kaasupurkaukset ja maan vavahtelu alkoi taas muutama päivä sitten.

Panepa ruksi ruutuun, joka paikallistaa tulivuoret automaattisesti. Koko Väli-Amerikka on eräänlainen aikapommi...silloin tällöin.

Ihmeellisiä ovat luonnon voimavarat!

Aiheesta pompaten sivuun hivenen, olen juuri taistelussa genealogian parissa. Jos asut todella Lapissa, tiesitkö pohjoislappalaisten olevan geneettisesti eli DNA:n kautta baskien jäkeläisiä?

Vierailija

Re: "Jättipopcornia"

I don't know anything about your gigantic popcorns, mutta iskit suoraan vanhenevan miehen sydämeen tuolla *Everything you see I owe to spaghetti* Sophia Loren.

Sophia on kautta aikojen ollut salainen rakkauteni number ONE...ja se jatkuu epätoivoisena!

Mitä pirua tämä taas kuuluu aiheeseen? Totta kai kuuluu, sillä tuon Ometepe-saaren tulivuorten silhuetti muistuttaa Sophia Lorenin povea...jättipovea ilman rintsikoita.

Desidero vedere Napoli e morire!

Melbournessa on vastaavankaltainen tuplamäki, jonka nimi on Marilyn Monroe.

Vierailija

“Nunca tan malo sin algo bueno” eli ei noissa tulivuorissa ole koskaan niin negatiivista ilman positiivisiakin ominaisuuksia.

Maailmanmarkkinoiden HUIMA raakaöljyn hintojen nousu sai meidät jopa siirtämään kelloa tunnilla eli talviajan sijasta puhuttiinkin öljyajasta. Sähkö nimittäin synnytetään pääasillisesti raakaöljyn derivaateilla ja se piru maksaa. Sähköyhtiö on enpanjalaisten käsissä ja se pyrkii tuomaan EU:n poskettomia hintoja maahan, jossa ainakin noin vuosi sitten opettajan palkka oli alle 70 jenkkitaalaa kuukaudessa. Moiset sähköhinnat luonnollisestikin nostavat valtavan ”mekkalan” latinopiireisssä: ”¡CARAMBA!”

Katseet ovatkin syystä kääntyneet tiukasti geotermisiin sähköntuotantolaitoksiin tulivuorten rinteille: Idea ei ole uusi, sillä maassa on ennestään konkreettisia kokemuksia moisista laitteista.

Ensimmäinen geoterminen laitos rakennetiin nimenomaan raakaöljyn hintojen hintojen nousun vuoksi Momotombon tulivuorelle jo vuonna 1983. Laitos tuottaa tällä hetkellä 30 Megawattia. Itse presidentti avasi juhlallisin menoin juuri hiljattain Momotombo-tulivuoren uuden geotermisen energialaitoksen.

Maan kansallisen energiakomitean mukaan maan polttavat laavaresurssit mahdollistavat jopa yhden Gigawatin (!) tuotannon, jolloin ylijäämäsähköä riittäisi peräti myyntiin naapurimaille. Tällä hetkellä geotermisten laitosten tuotanto kattaa vain 4 % maan tarpeesta.

¡El futuro es la geotermia!

Kyllä poron-ja tillinkasvatuksesta - puhumattakaan Aslakin revontulista - on puhuttu puuta heinää, mutta jo tuleville alikersanteille teroitetaan sotakouluissa: ”TEHTÄVÄ KIRKKAANA MIELESSÄ!”

Siis once again: ”Ei ole salaisuus, että Väli-Amerikka tulee katoamaan maailmankartalta. Tosin emme voi ennustaa, milloin se tapahtuu; tänään, mañana vai 100 vuoden kuluttua?”

Mistä siis on loppujen lopuksi oikein kysymys?

Vierailija

Vaan ei kaiku vastannut, kun metsähän joikhasin, niinpä soitin Malmin Hagerteille tiedustellen asiaa. Ja sieltähän he lonkalta heittivät seuraavaa:

"Saksalainen meteorologi, Alfred Wegener, esitti 1900-luvun alkupuolella teorian liikkuvista laatoista. Hänen mannerliikuntateoriansa mukaan kaikki nykyään irrallaan toisistaan olevat maanosat olisivat 200 miljoonaa vuotta sitten olleet yhdessä ja ovat vähitelleen erkaantuneet pois toisistaan nykyiseen tilaansa.

Telluksemme koostuu eri kerroksista. Uloimpana sijaitsee astenosfääri, jonka päällä ”lillii” litosfääri. Litosfääri koostuu useista paloista joita kutsutaan litosfäärilaatoiksi eli mannerlaatoiksi. Laatat voivat joko loitota toisistaan, törmätä toisiinsa tai sivuta toisiaan. Saumakohdissa syntyy aika-ajoin maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia.

Laattojen liikkeestä johtuu, että muun muassa Afrikka ja Etelä-Amerikka etääntyvät toisistaan 2,0–2,3 cm vuodessa. Laattojen vauhti on pysynyt samana miljoonia vuosia."

Eiköhön moinen ilmiö ajan mittaan aiheuta lopullisen ratkeaman mitä todennäköisimmin aikaisemmin mainitussa paikassa ja sammaloitunut hautakiveni jäänee Etelä-Amerikan pohjoisrannikolle aivan rantavesien tuntumaan?

Suurkiitokset Malmin romaniyhteisölle em. tiedoista, sillä olin varma jo etukäteen, että kyllä tuo vastaus kaivetaan esille Suomesta.

Uusimmat

Suosituimmat