kysymyksiä, kysymyksiä...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli ratkottavana olisi joitakin tehtäviä:):

1. Oletetaan, että hiiliatomi 12C olisi eritt. herkässä vaa"assa ja tämä vaaka olisi tällöin tasapainossa. Mitä tapahtuisi, jos vaakakuppiin putoaisi elektroni? Perustele. (Itse ajattelin voisiko atomi mahdollisesti vastaanottaa elektronin ja virittyä..? Kemiallinen ominaisuus muuttuu? Jos elektroneja enemmän kuin protoneja atomi on negatiivinen ioni..)

2. Kuinka monta miljoonaa kertaa atomiytimen tiheys on veden tiheyttä suurempi?

3. Miksi tasapainossa oleva atomiydin saattaa hajota yhdenkin ylimääräisen neutronin joutuessa sinne?(Itse mietin, että ylimääräinen neutroni muuttaisi massalukua tms?)

4.Luettele 9kpl luonnossa radioaktiivisia alkuaineita(kemiallinen merkki riittää)

5. Muuta 257g energiaksi. Hyödynnä kaavaa E=mc2.

6. Alkuaineista metallit johtavat sähköä. Pyrkimyksessä muodostaa oktetti vierekkäisten metalliatomien uloimmat elektronit irtoavat muodostaen ns. vapaita elektroneja. Minkälaista voimavaikutusta elektronin ja syntyneiden metalli-ionien välillä on?

7.Mitkä metallit laittavat alulle eli katalysoivat ja nopeuttavat öljyn poltto-reaktiota?

Kiitos jos jaksatte auttaa!

Kommentit (6)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23122
Liittynyt16.3.2005
sony

1. Oletetaan, että hiiliatomi 12C olisi eritt. herkässä vaa"assa ja tämä vaaka olisi tällöin tasapainossa. Mitä tapahtuisi, jos vaakakuppiin putoaisi elektroni? Perustele. (Itse ajattelin voisiko atomi mahdollisesti vastaanottaa elektronin ja virittyä..? Kemiallinen ominaisuus muuttuu? Jos elektroneja enemmän kuin protoneja atomi on negatiivinen ioni..)



Oletetaan, että vaaka on jotain epämateriaalia, joka ei vaikuta elektronin kanssa. En tiedä ottaako hiiliatomi tuosta vaan ylimääräistä elektronia. Jos se ottaa, niin sitten vaa'an mittaama massa kasvaa elektronin massa - sidosenergialla. Jos elektroni ei sitoudu atomiin, sitten tuo sidosenergian osuus jää pois.


2. Kuinka monta miljoonaa kertaa atomiytimen tiheys on veden tiheyttä suurempi?



Paljon, mitenkähän ne luvut nyt olivat. Atomiytimen kokoluokka on karkeasti 1E-15 m, laske itse. Minun kirjani ovat vieläkin muuttolaatikoissa. Googlekin luultavasti tietää aiheesta jotain.


3. Miksi tasapainossa oleva atomiydin saattaa hajota yhdenkin ylimääräisen neutronin joutuessa sinne?(Itse mietin, että ylimääräinen neutroni muuttaisi massalukua tms?)



Ytimen sisäiset vuorovaikutukset ovat mutkikkaita. Ydinten ominaisuuksien yksityiskohtainen ymmärtäminen vaatii kvanttiväridynamiikkaa ja raskaita laskuja. Ilman tietoa niistä voi lähinnä vain todeta etteivät kaikki ytimet ole pysyviä.


4.Luettele 9kpl luonnossa radioaktiivisia alkuaineita(kemiallinen merkki riittää)



Mikä järki tässä nyt on? Kaikki vismutista eteenpäin, ja jokunen sitä ennen. Siis jos tarkoitat sellaisia alkuaineita, joilla ei ole pysyviä isotooppeja.


5. Muuta 257g energiaksi. Hyödynnä kaavaa E=mc2.



Ovatko nämä jotain koulutehtäviä? En jaksa laskea laskua jonka pystyt helposti laskemaan itsekin.


6. Alkuaineista metallit johtavat sähköä. Pyrkimyksessä muodostaa oktetti vierekkäisten metalliatomien uloimmat elektronit irtoavat muodostaen ns. vapaita elektroneja. Minkälaista voimavaikutusta elektronin ja syntyneiden metalli-ionien välillä on?



Vaikka minkälaista, metallista riippuen. Niitä tutkii tieteenala nimeltä kiinteän aineen fysiikka. Tuotaessa atomeja lähemmäs toisiaan, atomien diskreetit energiatilat alkavat erota toisistaan. Jos atomeja on suunnaton määrä, tiloista tulee käytännössä jatkuvia energiavöitä. Näiden energiavöiden asemat ja niille sijoittuvien elektronien määrät määräävät aineen sähköiset ominaisuudet. Metallissa on osittain täynnä olevia vöitä, ne johtavat sähköä hyvin (ja niillä on myös muut metallien yleiset ominaisuudet). Puolijohteissa on täysi vyö, pieni väli ja sitten tyhjä vyö. Täysi vyö ei johda sähköä, mutta sopivin edellytyksin elektroneja voi virittyö ylemmälle tyhjälle vyöllä sähköä johtamaan. Eristeissä tuo kielletty energiaväli on niin iso, että virittyminen on äärimmäisen harvinaista.

Metalleissa on myös muita vuorovaikutuksia elektronien välillä. Joidenkin metallien d-elektonit vuorovaikuttavat vyöelektronien kanssa antaen värin, esimerkkinä kupari ja kulta. Suuren rataliikemäärämomentin d- ja f- elektronit aikaansaavat ferromagneettisuutta joillakin metalleilla. Ja niin edelleen.

Elektronit vaikuttavat myös ydinten kanssa. Ytimet värähtelevät tasapainoaseman ympärillä (lämpövärähtely), ja nämä värähtelyt vuorovaikuttavat elektronien kanssa. Tämä ns. fononisironta on tärkein mekanismeista, jotka aikaansaavat korkealla energiatasolla olevien, niin sanottujen kuumien, elektronien putoamisen alemmalle tasolle vyön sisällä. Fononiavusteiset prosessit voivat myös aikaansaada vöiden välistä rekombinaatiota.


7.Mitkä metallit laittavat alulle eli katalysoivat ja nopeuttavat öljyn poltto-reaktiota?

Platina nyt tuntuu katalysoivan melkein mitä vain. En sitten tiedä käykö se tähän. Eikös öljy pala muutenkin sitä mukaa kuin happea saadaan paikalle.

Vierailija

Onk noi hiiliatomi vähä sama ku noi kekäle tuol meijä hellas? jos niit paljo putto johonki vaaka nii kyl se viisari värähtä. Noi muu ova vähä vaikkioi jote emmää puutu niihi. mut tästäki ol sull paljo appu, eiks vaa?

Uusimmat

Suosituimmat