Pohjan neiti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

" Pohjolan muinaisajasta löytyy merkkejä valtavista luonnonkatastrofeista jotka epäilemättä ovat vaikuttaneet suomen kansaan. Jossain vaiheessa muinaishistoriaa syöksyi meteoriitti maan ilmakehään jossa se räjähti kappaleiksi. Pienimmät palaset paloivat ilmakehässä kun taas suuremmat syöksyivät maahan. Kaksi suurinta kappaletta törmäsi Pohjolaan tuhoisin seurauksin. Taivaalla nähyä ilmiötä voidaan kuvailla lähinnä vatavana ilotulitteena. Korkeuseroja näyttävät satelliittikuvat paljastavat kaksi suurta kraateria Pohjolassa.

Kalevalan kahdeksannessa runossa kuvaillaan meteoriitti Pohjan neitinä joka kutoo kultaista ja hopeista kangasta. Hetkeä myöhemmin hän ratsastaa surisevalla ilman sukkulalla. Toisin sanoen aluksi näkyy meteoriitti häntineen taivaalla jonka jälkeen se törmää ilmakehään, halkeaa ja syöksyy kohti maata:

" Tuo oli kaunis Pohjan neiti, maan kuulu, ve'en valio. Istui ilman vempelellä, taivon kaarella kajotti pukehissa puhta'issa, valke'issa vaattehissa; kultakangasta kutovi, hope'ista huolittavi kultaisesta sukkulasta, pirralla hope'isella. Suihki sukkula piossa, käämi käessä kääperöitsi, niiet vaskiset vatisi, hope'inen pirta piukki neien kangasta kutoissa, hope'ista huolittaissa. Vakaa vanha Väinämöinen ajoa karittelevi pimeästä Pohjolasta, summasta Sariolasta. Ajoi matkoa palasen, pikkaraisen piirrätteli: kuuli sukkulan surinan ylähältä päänsä päältä. " "

http://www.suomalaiset.org/cgi-bin/suom ... orialinkit

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Ja noin suuren kraaterin aiheuttanut kivi olisi pyyhkäissyt koko suomalais-ugrilaisen perimän planeetalta...

Kannattaisi myös lukea hieman geologiaa, sitä kun on kuitenkin tutkittu useammankin henkilön toimesta useampiakin vuosia. Omat päätelmäsi menevät hivenen ristiin näiden muiden kanssa

Vierailija
Tommo
Ja noin suuren kraaterin aiheuttanut kivi olisi pyyhkäissyt koko suomalais-ugrilaisen perimän planeetalta...

Kannattaisi myös lukea hieman geologiaa, sitä kun on kuitenkin tutkittu useammankin henkilön toimesta useampiakin vuosia. Omat päätelmäsi menevät hivenen ristiin näiden muiden kanssa

Ei välttämättä. Koska räjähdykset tapahtui paksun jääkerroksen alla joka toimi vaimentimena. Selvät kraaterin jäljet on ja myös ympäristö on "räjähtänyt".

Vierailija
Tommo
Ei kun se näytti olevan Lumparnia pohjoisempana ja aika paljon suurempikin vielä.

No jos se ei ole Lumparn niin sitten se on kraateri, jonka olemassaolosta ei Matin lisäksi kukaan tunnu tietävän.

Vierailija
iisakka
Milloinkas tuo Kalevalassa kuvattu meteoriitti olisi mielestäsi jysähtänyt?

Heti törmäyksen jälkeen maan kuori alkoi palautua ja palautumisvauhti oli huomattavasti nopeampi kuin nykyään. Laskin äkkiä että kivikauden aikaan merenpinta oli noin 27-30(+5) metriä nykyistä korkeammalla. Maastossa on 3 selvää muinaista rantaviivaa mikä merkitsee sitä että on ollut 3 kautta jolloin merenpinnan korkeus on ollut vakaa pidemmän aikaa. Niiden mukaan voisi jotain pystyä laskemaan. Tanskan niemimaa jossa korkein kohta on vain ~150m merenpinnan yläpuolella oli suurimmilta osin merenpohjaa noin 500 -luvulle saakka.

Vierailija

Ettei tuo Kalevalan kahdeksas runo mihin Simonaho viittaa myös liity Kaalin metoriittiin. Kyseessähän on vain muutama tuhat vuotta sitten tapahtunut pienehkö meteorintörmäys Saarenmaalla (yksi noin 100m halkaisijaltaan oleva keskuskraateri ja useita pienempiä). Kaalin kraateerin iäksi on perinteellisesti arvioitu 4000-7500 vuodeksi mutta uusimmat tutkimukset näyttävät päätyvän niinkin nuoreen ikään kuin luokkaa 2500 vuotta.

Kaalin meteoriittiin on läydettävissä useita viittauksia monissa kansalliseepoksissa ja vanhoissa historian kirjoituksissa. Esim. Kalevalassa on sen runoissa 47-49 aivan selviä viittauksia meteoriitin aiheuttamaan tuohoon ja tätä on mm. presidentti Lennart Meri tutkinut teoksessaan "Hõbevalge: Reisikiri tuulest ja muinaluulest". Tässä esimerkkinä pari säiettä Kalevalan seitsemäsviidennestä runosta:

Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen, läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi, läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.

Sanoi vanha Väinämöinen: "Veli, seppo Ilmarinen! Lähtekämme katsomahan, saakamme opastumahan, mikä tuo tuli tulonen, outo valkea valahti yläisistä taivosista alaisihin maaemihin, jos olisi kuun kehänen eli päivän pyöryläinen!"

Vierailija
Snaut
Ettei tuo Kalevalan kahdeksas runo mihin Simonaho viittaa myös liity Kaalin metoriittiin. Kyseessähän on vain muutama tuhat vuotta sitten tapahtunut pienehkö meteorintörmäys Saarenmaalla (yksi noin 100m halkaisijaltaan oleva keskuskraateri ja useita pienempiä). Kaalin kraateerin iäksi on perinteellisesti arvioitu 4000-7500 vuodeksi mutta uusimmat tutkimukset näyttävät päätyvän niinkin nuoreen ikään kuin luokkaa 2500 vuotta.

Kaalin meteoriittiin on läydettävissä useita viittauksia monissa kansalliseepoksissa ja vanhoissa historian kirjoituksissa. Esim. Kalevalassa on sen runoissa 47-49 aivan selviä viittauksia meteoriitin aiheuttamaan tuohoon ja tätä on mm. presidentti Lennart Meri tutkinut teoksessaan "Hõbevalge: Reisikiri tuulest ja muinaluulest". Tässä esimerkkinä pari säiettä Kalevalan seitsemäsviidennestä runosta:

Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen, läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi, läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.

Sanoi vanha Väinämöinen: "Veli, seppo Ilmarinen! Lähtekämme katsomahan, saakamme opastumahan, mikä tuo tuli tulonen, outo valkea valahti yläisistä taivosista alaisihin maaemihin, jos olisi kuun kehänen eli päivän pyöryläinen!"

Jos Kalevala on kronologisessa järjestyksessä niin 8 on vanhin tapahtuma ja 47-49 nuorin.

Vierailija

" Iskujen jälkeen maan kuori painautui sisään ja siitä syystä rannikko on ollut korkeammalla kuin tänään. Vielä tänäänkin maankuoren painautuma on palautumassa. Tapahtuman jälkeen meri peitti Pohjois-Euroopan. Arvioni mukaan, kivikaudella meren pinta on ollut 27-35 metriä korkeammalla kuin tänään. Tanskan niemimaa, lukuunottamatta sen kaikista krokeinta pistettä oli meren pohjaa noin 500 -luvulle saakka. Kartalla tumman sininen on nykyinen merialue. Sinivihreä alue on 0-100 metriä nykyistä merenpintaa ylempänä. Terävät ja erityisesti vaaleat kohdat maastossa ovat olleet merenpinnan yläpuolella. Oulu sijaitsee Pohjan neidin tuntumassa. Oulu -nimi on vanhempi kuin voimme äkkiarvaamalla kuvitella. Nimen KDNA on VAELVAOE OEVAELVA mikä näillä näkymin tarkoittaa "Valvoo valoa" tai "Vaalii valoa".

Heti räjähdyksen jälkeen painauma oli luonnollisesti syvimmillään. Palautuma tapahtui paljon nopeammin heti räjähdysten jälkeen. Yllä olevassa kuvassa merkitty rannikkoseutu on luultavasti muodostunut törmäyksen jälkeisen kiivaan palautuman rauhoituttua. "

http://www.suomalaiset.org/cgi-bin/suom ... orialinkit

Vierailija
Matti E Simonaho

Maastossa on 3 selvää muinaista rantaviivaa mikä merkitsee sitä että on ollut 3 kautta jolloin merenpinnan korkeus on ollut vakaa pidemmän aikaa. Niiden mukaan voisi jotain pystyä laskemaan. Tanskan niemimaa jossa korkein kohta on vain ~150m merenpinnan yläpuolella oli suurimmilta osin merenpohjaa noin 500 -luvulle saakka.

Et sitten ole koskaan tutustunut teoriaan jääkauden sulamisvesistä, Litorina-merestä ja Yoldian jääjärvestä?

Vierailija
Tommo
Matti E Simonaho

Maastossa on 3 selvää muinaista rantaviivaa mikä merkitsee sitä että on ollut 3 kautta jolloin merenpinnan korkeus on ollut vakaa pidemmän aikaa. Niiden mukaan voisi jotain pystyä laskemaan. Tanskan niemimaa jossa korkein kohta on vain ~150m merenpinnan yläpuolella oli suurimmilta osin merenpohjaa noin 500 -luvulle saakka.

Et sitten ole koskaan tutustunut teoriaan jääkauden sulamisvesistä, Litorina-merestä ja Yoldian jääjärvestä?

Olen jossain vaiheessa lukenut että alueella olisi ollut makeavesinen järvi(?). Se on loogista koska jossain vaiheessa on täytynyt olla tukkeuma/tukkeumia, joko Ahvenanmaan kohdalla tai etelämpänä. Merivesi ei päässyt alueelle ja jää suli Ruotsin päältä = makeavesinen järvi.

Vierailija
Snaut
Ettei tuo Kalevalan kahdeksas runo mihin Simonaho viittaa myös liity Kaalin metoriittiin. Kyseessähän on vain muutama tuhat vuotta sitten tapahtunut pienehkö meteorintörmäys Saarenmaalla (yksi noin 100m halkaisijaltaan oleva keskuskraateri ja useita pienempiä). Kaalin kraateerin iäksi on perinteellisesti arvioitu 4000-7500 vuodeksi mutta uusimmat tutkimukset näyttävät päätyvän niinkin nuoreen ikään kuin luokkaa 2500 vuotta.

Kaalin meteoriittiin on läydettävissä useita viittauksia monissa kansalliseepoksissa ja vanhoissa historian kirjoituksissa. Esim. Kalevalassa on sen runoissa 47-49 aivan selviä viittauksia meteoriitin aiheuttamaan tuohoon ja tätä on mm. presidentti Lennart Meri tutkinut teoksessaan "Hõbevalge: Reisikiri tuulest ja muinaluulest". Tässä esimerkkinä pari säiettä Kalevalan seitsemäsviidennestä runosta:

Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen, läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi, läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.

Sanoi vanha Väinämöinen: "Veli, seppo Ilmarinen! Lähtekämme katsomahan, saakamme opastumahan, mikä tuo tuli tulonen, outo valkea valahti yläisistä taivosista alaisihin maaemihin, jos olisi kuun kehänen eli päivän pyöryläinen!"

Kaalin kraaterijärven tehnyt meteoriitti oli rautaa, ja raudan valmistuksesta on Kaalin ympäristössä merkkejä.

Järvi oli ympäröity muurilla, josta on yhä jälkiä. Muuri suojasi saarenmaalaisten suurinta varallisuutta, eli rautasulattoa, pajoja ja maliota. Itse järveä pidettiin pyhänä koska "aurinko oli pudonnut siihen".

Pytheas Massilialainen kertoo käyneensä paikassa nimeltään "Thule" tai "Helioi Koimatai", "auringon hauta". Itämerensuomen sanasta 'tuli' on johtunut Pyhteaan käyttämä 'thule'.

Pyhteas mittasi Thule leveyspiirin antiikin kreikkalaisten tuntemalla tähtitieteellisellä menetelmällä, jonka hän ilmeisesti toi pohjoiseen? Viikinkiaikaina tunneettin tämän menetelmän sovellutus, joka auttoi avomerelklä purjehtiviä seuraamaan leveyspiirejä.

http://jumalasuomi.tripod.com/KAALI.HTM

Kaalin meteorirauta mahdollisti rautateknologian nopean kehityksen itämerensuomalaisten keskuudessa, ja tämä innovaatio vaikutti myös Suomessa ja Karjalassa.

Simonahon jutut jättäisin huomiotta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat