Pelkogeeni löytyi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nyt on siis hiirestä löydetty Stathmin-niminen pelkogeeni. Tämä geeni siis poistaa eläimestä pelon kokonaan. Onhan tämä kyllä melkoinen uutinen, mutta kuka tästä hyötyy. Pillereitä tuskin pystytään aivan heti kehittämään ja miksi pelko edes pitäisi poistaa. Kyllähän sitä voisi helpottaa sairaasti ujoilla henkilöillä, mutta kyseinen hiiri jolta geeni puuttui, oli kehitetty. Ja opitun pelon lisäksi puuttuui hiireltä sisäsyntyinen pelko, eli hiirestä tuli vain tyhmä..

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija
_alis_
kuka tästä hyötyy.

Tämä on perustutkimusta, eli uuden tiedon hankkimista, jota muut voivat sitten hyödyntää tai jalostaa. Perustutkimuksesta hyötyvät periaatteessa kaikki. Jos nyt suoraa sovellusta ei keksitä, niin onpahan tuo geeni ainakin tutkittu ja voidaan siirtyä tutkimaan seuraavaa geeniä ja selvittää mikä sen vaikutus on. Tavoitteena varmaan on selvittää kaikkien geenien merkitys, mikä auttaa ainakin perinnöllisiä tauteja vastaan taistellessa.

Vierailija

Sairaalloinen tai irrationaalinen pelko voi haitata ihmisen jokapäiväistä elämää. Nyt tunnetaan - ainakin yksi - pelon mekanismi. Ja ehkä joku kehittää pillerinkin. Luulisi ainakin hammaslääkäreiden olevan kiinnostuneita ko. pilleristä.

Ja tarkoitus ei varmaankaan ole päästä peloista kokonaan eroon, vaan saada ne ns. normaalille tasolle.

Vierailija

Eräät masennuslääkkeet toimivat niin, että ne tuovat ihmisen normaalitilaan. Masennus on sairaus jonka masennuslääke poistaa. Tälläinen pelkopilleri voisi olla masennuksen hoidossa hyvä, koska masennus usein johtuu peloista. Ovathan varsinaiset pelkotilatkin, fobiat sairauksia joita voisi tällä parantaa.

Rasisteille ja homofobisteille tätä pitäisi ehdottomasti antaa.

Vierailija
_alis_
Nyt on siis hiirestä löydetty Stathmin-niminen pelkogeeni. Tämä geeni siis poistaa eläimestä pelon kokonaan. Onhan tämä kyllä melkoinen uutinen, mutta kuka tästä hyötyy.

Yksi hyötyjä on pörssimeklari ja analyytikko. On havaittu että kyynisimmät pärjäätävät parhaiten. Muut - me tavalliset pulliaiset - seilaamme välillä pelon ja välillä ahneuden suossa ja teemme huonoja kauppoja. Vileä kun keksittäis ahneusgeeni.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23122
Liittynyt16.3.2005

Pelon täydellisestä hävittämisestä tuskin kukaan hyötyy. Sotilaina pelottomat voisivat muuten toimia, mutta toisaalta sotilas, jolta täysin puuttuisi esivallan uhmaamisesta seuraavien rangaistusten pelko, olisi sekin aika hyödytön. Vaikea kuvitella nyky-yhteiskunnassa täysin pelottomalle muuta kohtaloa kuin kuolla tapaturmassa jo lapsena tai viettää mielisairaalaan suljettuna koko elämänsä.

Tutkimusta ja aivojen toiminnan tuntemista tuollainen tulos voi hyödyttää. Kun sitä opitaan tuntemaan, varmaan löytyy hyödyllisiäkin sovelluksia.

Vierailija

Ihmettelen kyllä aina näitä geenijuttuja. Jos joku tajuaa paremmin, niin voisi minulle pari juttua selittää. Jotenkin tuntuu hieman suoraviivaiselta.

Mitä tapahtuu jos tämä ns. "pelkogeeni" (huomaa jonkinasteinen iva äänessä) poistettaisiin ihmiseltä? Vaikuttaako se vain pelon tunteeseen, vai kaikkiin tunteisiin?

Mistä tiedetään että jokin tietty geeni on juuri yhtä tiettyä ominaisuutta varten? Eikö geeni ole rakennusohje, jota hyödynnetään monessa paikassa ihmistä - kuten tietynlaisen luusolun rakentamisen koodi. Eivätkö tietyn - erityisesti psyykkisissä ilmiöissä - ominaisuuden rakentamiseen osallistu aina monta geeniä? Ja vielä monimutkaisessa vuorovaikutuksessa eri geeneihin, eri kehityksen vaiheissa (esim. aktivoituvat eri vaiheissa, voivat toteuttaa näin ollen montaakin eri tehtävää).

Ainakin ihmisellä tunne on ilmiönä moniulotteinen juttu, johon voi liittyä mm. ärsykkeen havaitseminen, tulkitseminen, fysiologinen reaktio, kognitiivinen tulkinta ja toiminta. Toki tämä on jotenkin biologisestikin juurrettu meihin, mutta mietin vain, että jos ihmiseltä löytyisi ns. "pelkogeeni", niin mihinköhän näistä tunteeseen liittyvistä osa-alueista se mahtaisi vaikuttaa ... Puhumattakaan siitä, että geenit toimivat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ...

Vierailija
jb
Mistä tiedetään että jokin tietty geeni on juuri yhtä tiettyä ominaisuutta varten?

Asiaa tutkitaan eläinkokeilla. Poistetaan esim. hiireltä jokin geeni ja tehdään hiirelle testejä ja tutkitaan miten se vaikuttaa. Ko. geenin poistamisen vaikutuksista ihmisillä ei tiedetä, sitä voidaan vain arvailla eläinkokeista saatujen tuloksien perusteella.

Vierailija
Asimov
Eräät masennuslääkkeet toimivat niin, että ne tuovat ihmisen normaalitilaan. Masennus on sairaus jonka masennuslääke poistaa. Tälläinen pelkopilleri voisi olla masennuksen hoidossa hyvä, koska masennus usein johtuu peloista. Ovathan varsinaiset pelkotilatkin, fobiat sairauksia joita voisi tällä parantaa.

Rasisteille ja homofobisteille tätä pitäisi ehdottomasti antaa.

Tarkoittaako normaalitila sitä mitä eräs teoria kuvailee? Eli että ihminen on omien aivojen (tai pillereiden) tuottamien huumeiden takia niin tillintallin, että maailma näyttää ihan hienolta paikalta. Ja masennus ym. johtuu vain siitä, etteivät aivot tuota riittävästi huumeita että kaikki olisi kivaa?

Vierailija
Gravity
jb
Mistä tiedetään että jokin tietty geeni on juuri yhtä tiettyä ominaisuutta varten?

Asiaa tutkitaan eläinkokeilla. Poistetaan esim. hiireltä jokin geeni ja tehdään hiirelle testejä ja tutkitaan miten se vaikuttaa. Ko. geenin poistamisen vaikutuksista ihmisillä ei tiedetä, sitä voidaan vain arvailla eläinkokeista saatujen tuloksien perusteella.



Mitähän testejä tarkoitat? Ehkä ymmärsin tämän kuin piru raamattua lukien: Sovelsin tutkimusmenetelmää tietokoneeseeni jotta saisin selvitettyä miten se toimii. Poistin äänikortin. Ääntä ei enää kuulunut. Nimesin äänikortin "ääniosaksi". Seuraavaksi poistin sieltä keskusyksikön (edit: äh, tarkoitin siis suoritin). Tietokone ei enää käynnistynyt. Päättelin että kyseessä on tietokoneen "käynnistymisosa". ... Kaveriltani oli tietokone mennyt rikki. Se ei enää käynnistynyt. Neuvostani hän osti uuden "käynnistymisosan", eli keskusyksikön tietokoneeseen. Tietokone ei kuitenkaan alkanut toimia.

K: Oikein?
V: Ei näin. Koneesta oli kärähtänyt virtalähde.

Eikö geenin toimintaa tulisi kartoittaa vaikka hiiren aivon rakennetta, hormonieritystä jne. tutkimalla. Ja näinhän tutkijat olivat tehneetkin: "Hiirien lateraalitumake ei aktivoidu juuri lainkaan." Mielestäni pitäisi lopettaa uutisointi/puhe pelkogeeneistä ja alkoholistigeeneistä.

Ja pääsen vasta vauhtiin! Lisää!

Alkoholismigeeni löydetty - kun tutkijat poistivat geenin, syntyneet eivät enää alkoholisoituneet.

Sinihomejuustogeeni löydetty - kun tutkijat poistivat geenin, syntyneet eivät enää nauttineet sinihomejuustosta.

Mieltymys Mozartiin perinnöllistä? - Verrattaessa ihmisiä jotka pitivät Mozartista ihmisiin jotka tästä eivät Mozartista pitäneet, havaittiin eroja M8IN-geenissä. Tutkijat nimesivät tämän Mozart-geeniksi.

Tulevaisuudessa parannuskeino homoseksuaalisuuteen? - Tutkijat havaitsivat, että poistamalla tietyn geenisekvenssin, vastasyntyneissä ei ilmennyt lainkaan homoseksuaalisuutta. Löydös herätti kiivasta keskustelua ja pohdintaa siitä pitäisikö tämä "homoseulonta" ottaa käyttöön synnytysneuvoloissa. Kiivaimmat vastustajat kuitenkin ovat sitä mieltä, että seulonnan hinta on liian raskas, sillä kaikista seulotuista vastasyntyneet tuli miehiä".

Jos tämä nyt löydetty "pelkogeeni" pitäisi jotenkin nimetä, niin se olisi sitten "lateraalitumakkeen rakentamiseen/aktivoitumiseen osallistuva geeni".

Alkuperäinen tutkijoiden päätelmä oli seuraava:

author="<a href="http://www.cell.com:">www.cell.com:</a>" kirjoitti:
We therefore conclude that stathmin is required for the induction of LTP in afferent inputs to the amygdala and is essential in regulating both innate and learned fear.

Eli ei se ollutkaan: "we found the fear gene!"

Vierailija
jb
Neuvostani hän osti uuden "käynnistymisosan", eli keskusyksikön tietokoneeseen. Tietokone ei kuitenkaan alkanut toimia.

K: Oikein?
V: Ei näin. Koneesta oli kärähtänyt virtalähde.

Keskusyksikkö on se koko harmaa laatikko, minkä sisälle äänikortit ja virtalähteet yleensä tulevat. Jos kaveriltasi oli kärähtänyt virtalähde, uuden keskusyksikön hankkiminen olisi kyllä korjannut todennäköisesti vian.

Uutisointi harvoin onnistuu täydellisesti. Monta kertaa on tehnyt mieli itkeä kun on lukenut uutisia joiden kirjoittaja ei selkeästi ymmärrä kirjoittamastaan aiheesta mitään. Eli siitä olen kanssasi samaa mieltä.

Homma menee kuitenkin niin, että tehdään laboratiriossa valtavasti hiiriä. Jokaiselta hiireltä poistetaan yksi geeni tai muutetaan sitä ja sitten tutkitaan hiiren käyttäytymistä. Jos geenin poisto tai muuttaminen näyttää vaikuttavan hiiren käyttäytymiseen tai ulkonäköön, tehdään alustava teoria, että kyseinen geeni säätelee kyseistä aluetta. Teoriahan ei aina pidä paikkaansa, vaan sitä korjaillaan ja täydennetään tai se kumotaan kokonaan uusien todisteiden ilmaantuessa.

Nykyään tietomme geeneistä ja niiden vaikutuksista ovat niin vähäiset, että tälläinenkin puutteellinen tieto kertoo meille paljon eri geeneistä ja niiden merkityksestä. Siksi tuota tutkimusta tehdään ja siitä välillä uutisoidaan esimerkiksi rahoittajien mielenkiinnon herättämiseksi.

Vierailija

Etenkin psykooseissa ja persoonallisuushäiriöissä pelkotilat voivat olla niin voimakkaita, että ne invalidisoivat ihmisen.

Vierailija
Gravity
Homma menee kuitenkin niin, että tehdään laboratiriossa valtavasti hiiriä. Jokaiselta hiireltä poistetaan yksi geeni tai muutetaan sitä ja sitten tutkitaan hiiren käyttäytymistä.



Ja edelleen, mainitsemasi käyttäytymisen ja ulkonäön lisäksi, hiiriä varmasti tutkitaan muutoinkin jotta teorialle saadaan vahvempaa tukea. Kuten tässä tutkimuksessa, tutkijat ilmeisesti 1) kartoittivat missä aivojen osassa ko. geeni oli aktiivinen ja miettivät aiemman tiedon perusteella aivon osan funktiota ja 2) hiirten aivotoimintaa tutkittiin geenimanipulaation jälkeen.

Gravity
Jos geenin poisto tai muuttaminen näyttää vaikuttavan hiiren käyttäytymiseen tai ulkonäköön, tehdään alustava teoria, että kyseinen geeni säätelee kyseistä aluetta.



Geenit säätelevät tiettyjen geenituotteiden (=proteiini) valmistamista. Toisaalta geenit säätelevät myös toisten geenien aktivoitumista. Ymmärtääkseni jokin tietty geeni voi olla aktiivisena monessa eri osassa kehoa ja eri kehitysvaiheissa.

Se että geeni on mukana pelolle (ehkä muillekin tunteille) tärkeän aivoalueen rakentamisessa, ei riitä sen nimeämiseksi "pelkogeeniksi". Sama geeni saattaa olla tärkeä vaikka tasapainoaistiin liittyvän aivoalueen rakentamisessa. Siksi kysyinkin alunperin:

jb
Mistä tiedetään että jokin tietty geeni on juuri yhtä tiettyä ominaisuutta varten?



Vastasit että eläinkokeilla, mutta tämä ei oikein tyydytä. Ei vaikka eläimiä olisi paljon. Ongelmat tässä liittyvät mielestäni siihen, että yksi ominaisuus (kyky kokea pelkoa tietyistä ärsykkeistä) voi selittyä monella tekijällä (useita geenejä jotka tuottavat aivot ja sen tunteisiin liittyvät osat). Jos kysytään mikä on ko. ominaisuuden aiheuttaja, ja yritetään etsiä vain yhtä vastausta (yhtä geeniä), ollaan mielestäni hakoteillä.

Samaten, jos muutetaan yhtä geeniä, ja havaitaan jokin muutos käyttäytymisen tasolla, ollaan vieläkin hakoteillä, sillä käyttäytymisen muutos voi johtua monesta eri syystä (esim. onko muutos nyt pelkoa tuottavan ärsykkeen havaitsemisessa vai pelon synnyttävissä aivoalueissa, ja jos aivoalueessa, niin missä niistä?).

Tämä liittyy siihen, että selitetään asioita vääriltä tasoilta. Nyt kuullostaa kuin puhuttaisiin yhteydestä:
Geeni --tuottaa--> Pelon

Geenihän ei kuitenkaan tuota pelkoa, vaan aivot sen tuottavat. Geeni ei myöskään ohjaa (sanan tietyssä mielessä) organismin käyttäytymistä, vaan sitä ohjaavat ennemminkin hormonit, aivojen sähköaktiviteetti ja aistiärsykkeet (jos pysytään biologisella tasolla). Toki geenit vaikuttavat niihin raja-aitoihin missä tämä käyttäytyminen voi toteutua.

Parempi malli ilmiölle olisi jo:
Geeni --tuottaa--> Aivot --tuottaa--> Pelon

Kun geenien merkitystä yritetään löytää, se pitäisi löytää aivojen tasolta. Jo tämä tehtävä on erittäin vaikeaa. Samoin myös sen ymmärtäminen miten käyttäytymistä voitaisiin selittää aivojen tasolta käsin on vaikeaa. Jos nyt yritetään selittää suoraan geeneistä käyttäytymiseen, ollaan vielä suuremmissa vaikeuksissa.

Tämä malli tuo myös selvemmin esille sen, että ainakin ihmiset ovat evoluutiossa rakentuneet hyvin joustaviksi. Geeni ei yksin määritä toimintaa, vaan mm. oppiminen ja kulttuuri. Geenit myös toimivat interaktiossa ympäristön kanssa. Tietääkseni jotkin tietyt elämänkokemukset voivat joidenkin tiettyjen geenien toiminnan (ilmeisesti jonkin hormonaalisen tms. mekanismin välityksellä).

Gravity
Nykyään tietomme geeneistä ja niiden vaikutuksista ovat niin vähäiset, että tälläinenkin puutteellinen tieto kertoo meille paljon eri geeneistä ja niiden merkityksestä. Siksi tuota tutkimusta tehdään ja siitä välillä uutisoidaan esimerkiksi rahoittajien mielenkiinnon herättämiseksi.



Mielestäni tämä tutkimus ja sen avulla saatu tieto on itsessään loistokasta ja riemastuttava. Kritiikkini kohdistuukin tapaan jolla sitä uutisoidaan ja siitä puhutaan. Ja jos Tiede-lehden uutisen lukee tarkkaan, niin se vaikuttaa oikeaoppisesti kirjoitetulta - vain otsikko on ylipopularisoiva. Parempi olisi ollut vaikka "Aivojen pelkoalueeseen vaikuttava geeni löydetty".

Gravity
jb

Neuvostani hän osti uuden "käynnistymisosan", eli keskusyksikön tietokoneeseen.

Keskusyksikkö on se koko harmaa laatikko, minkä sisälle äänikortit ja virtalähteet yleensä tulevat.

Juu, tässä tuli kämmi. Eli tarkoitin suoritin.

Vierailija
Juha
Etenkin psykooseissa ja persoonallisuushäiriöissä pelkotilat voivat olla niin voimakkaita, että ne invalidisoivat ihmisen.

Joskus myös fobioissa, kuten julkisten paikkojen pelossa, pelko on varsin voimakasta.

Vierailija
jb
Joskus myös fobioissa, kuten julkisten paikkojen pelossa, pelko on varsin voimakasta.

Fobioissa pelko kuitenkin kohdistuu tiettyyn tilanteeseen tai kohteeseen ja välttämällä tätä tilannetta, voidaan pelkoa hallita. Persoonallisuushäiriöissä tai psykooseissa pelko voi kuitenkin lyödä läpi koko elämän, eli ihmisellä ei ole "turvapaikkaa" pelosta. Tällainen ehkäpä äärimmäinenkin pelko estää ihmistä toimimasta ja elämästä.

Tietysti myös fobioissa pelon tunne on voimakas ja ei-toivottava, joka voi pahimmillaan johtaa jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat