Suomen säätyvaltiopäivät

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kenen kehittelemä systeemi oli neljän säädyn järjestelmä autonomiseen Suomeen ja miksi?

Kommentit (1)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Ruotsin kunigas Haakon antoi 15.2.1362 julistuksen Suomen oikeudesta osallistua kuninkaan vaaliin. Minun mielestäni säädyt saivat alkunsa jo silloin. Oikeastaan ei mistään Suomesta voisi puhua tuolloin vaan Itäisestä maakunnasta.

Edit: En ole varma kyllä siitä ketkä vaaleihin saivat osallistua, siis oliko säätyjä neljää.

Edit 2: Sääädyt ovat kehittyneet vähitellen tuollaista löytyy:

Suomen asema oli ulkopoliittisesti vakaa Bo Joninpojan kuolemaan saakka. Verorasitus kasvoi hänen aikanaan tasaisesti. Toisaalta voudit, linnanpäälliköt ja asemiehet rekrytoitiin yhä useammin kotimaasta. Tämä johti maallisen rälssin esiintymiseen 1386 valtiopäivillä omana säätynä. Suomessa oikeudenhoito oli Bo Joninpojan luottomiesten käsissä alimmista oikeusasteista alkaen. Kirkkoa Bo kohteli erillisenä kokonaisuutena.



http://kotisivu.mtv3.fi/suomenhistoria/index.htm

Edit: 3

Hegellinen rälssi jo 1281.

Tässä vielä tuo Haakonin julistus: (vahvennus minun)

Suomen oikeus osallistua kuninkaanvaaliin (1362)

Me Håkan, Jumalan armosta Ruotsin ja Norjan kuningas, teemme tällä kirjeellämme tiettäväksi, että me kaikkein rakkaimman isämme kuningas Maunun ja Ruotsin valtaneuvoston, jotka olivat Upsalassa luonamme, neuvosta, suostumuksesta ja hyvästä tahdosta, kun meidät valitaan kuninkaaksi, otamme herra Niilo Tuurenpojan, joka on Itämaan laamanni, siihen vaaliin, jonka Ruotsin laamannit ovat vanhastaan toimeenpanneet, nimittäin Uplannin, Södermanlandin, Itä-Göötanmaan, Tiohäradin, Länsi-Göötanmaan, Näriken ja Västmanlandin laamannit, että he valitsevat ja asettavat valtakunnalle kuninkaan. Erityisesti sen vuoksi, että kaikista Ruotsin hiippakunnista on kahdentoista miehen tultava laamanniensa kanssa Moran kivelle ja siellä valittava kuningas kaiken kansan puolesta, ja koska Itämaa muodostaa yhden hiippakunnan ja yhden laamannikunnan ja vanhempamme ovat havainneet sen uskolliseksi ja rakkaaksi, on kohtuullista, että sen asukkaat tulevat osallisiksi samasta kunniasta ja rakkaudesta, joka vanhastaan on ollut muillakin Ruotsin hiippakunnilla ja laamannikunnilla. Sen tähden on joka kerta, kun kuningas on valittava laamannin tultava [valittujen] pappien ja kahdentoista kansan miehen kanssa valitsemaan kuningas koko Itämaan kansan puolesta. Jos sattuu niin, että kuninkaanvaali tapahtuu joko talviseen aikaan tai se Jumalan tahdosta osuu toiseen vuodenaikaan ja sään takia laamanni ei [valittujen] pappien ja kansanmiesten kanssa ehdi ajoissa paikalle, silloin ei kuninkaanvaalin pidä estyä heidän poissaolonsa takia, vaan laamanni tehköön heti, kun hän ensi kerran tulee kuninkaan luokse, sen minkä hän olisi tehnyt, jos hän olisi tullut oikeaan aikaan. Tämän kirjeen ja päätöksen todistukseksi ja ikuiseksi vahvistukseksi me panemme tähän kirjeeseen sinettimme kaikkein rakkaimman isämme kuningas Maunun sinetin kanssa ja myös kunnioitettavien herrojen ja hengellisten isien Upsalan arkkipiispan Pietarin, Linköpingin piispan Nikolauksen, Skaran piispan Nikolauksen, Strängnäsin piispan Tyrgilsin, Västeråsin piispan Maunun, Turun piispan Hemmingin ja Växjön piispan Tuomaan sinetit sekä usean meidän neuvostomme jäsenen, jotka olivat luonamme ja jotka ovat herra Erengisl jaarli, herra Niilo Tuurenpoika, herra Pentti Filippuksenpoika, herra Kaarle Ulvinpoika Toftasta, herra Kustaa Arvinpoika, herra Maunu Gislason ja herra Narva Ingevaldson, ritareja, Arvid Kustaanpoika, Bo Joninpoika ja Finvid Finvidinpoika, asemiehiä.

Tehty ja päivätty Upsalassa Herran vuonna 1362 autuaan Sigfridin päivänä.

Lierikki Riikonen

Uusimmat

Suosituimmat